Pohjoismaisen hyvinvointi-yhteiskunnan sanaton sopimus
Kun hyvinvointi-yhteiskuntaa luotiin 50-luvulta eteenpäin, ajatus ja sanaton sopimus oli se, että kaikki kykenevät tekevät ilman muuta töitä ja maksavat veroja. Näillä rahoilla rakennetaan yhteiskuntaa turvaverkkoineen. Se, että käytännössä kaikki tekivät ja halusivat tehdä töitä, oli päivänselvää. Tämä oli osa protestanttista etiikkaa.
Nyt kun etiikat on heitetty romukoppaan ja yksilön oikeudet ovat kasvaneet moninkertaisiksi velvollisuuksiin verrattuna, on selvää ettei pienenevä työtätekevä Ihmisryhmä ole enää kauaa motivoitunut elättämään porukkaa, joka ei edes aio osallistua yhteisen veropotin kasvattamiseen. Siksi velanotto tulee kasvamaan jatkossa, velalla yritetään pitää epätoivoisesti hyvinvointivaltio pystyssä. Saa nähdä kuinka kauan se onnistuu, 10 vuotta?
20 vuotta?
Kommentit (12)
No, maailma on kylläkin muuttunut ja töitä ei enää ole tarpeeksi monelle. Niitä ei yksinkertaisesti ole eikä tule olemaan ihan kaikille, edes niille jotka todella haluavat löytää jotain.
Totta, mutta nyt jo 50% saa enemmän kuin maksaa joten äänestämällä suuntaa ei muuteta
Vierailija kirjoitti:
No, maailma on kylläkin muuttunut ja töitä ei enää ole tarpeeksi monelle. Niitä ei yksinkertaisesti ole eikä tule olemaan ihan kaikille, edes niille jotka todella haluavat löytää jotain.
Töitä on tai olisi vaikka kuinka paljon. Markkinahinta työlle on vain liian vähän. Mukavampi jäädä kotiin.
Ei siinä mistään etiikasta ole kyse vaan elinkeinorakenteesta. Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä maissa tuottavat työt on koneellistettu ja automatisoitu, loput viety ulkomaille. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy matalan tuottavuuden aloille palvelemaan kuluttamista, umpisurkein työehdoin.
Yhtälö tulee pahenemaan. Uudet kansakunnat nousevat, joissa työnteko maistuu.
Suuret ikäluokat jotka olivat käyneet kansakoulun ja oppineet tekemään työtä menestyäkseen rakensivat hyvinvoinnin Suomeen. Nyt on vallassa peruskoulun käynyt sukupolvi.
Tarviiko tätä pohtia enempää?
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mistään etiikasta ole kyse vaan elinkeinorakenteesta. Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä maissa tuottavat työt on koneellistettu ja automatisoitu, loput viety ulkomaille. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy matalan tuottavuuden aloille palvelemaan kuluttamista, umpisurkein työehdoin.
Onhan siinä etiikasta kyse, jos ei vaikka surkein ehdoin halua tehdä työtä, vaan valitsee huollettavana olemisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mistään etiikasta ole kyse vaan elinkeinorakenteesta. Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä maissa tuottavat työt on koneellistettu ja automatisoitu, loput viety ulkomaille. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy matalan tuottavuuden aloille palvelemaan kuluttamista, umpisurkein työehdoin.
Onhan siinä etiikasta kyse, jos ei vaikka surkein ehdoin halua tehdä työtä, vaan valitsee huollettavana olemisen.
Mutta kun ei se sitä hyvinvointiyhteiskuntaa pelasta vaan se on nimenomaan sen loppu. Palvelualojen piikayhteiskunta Yhdysvaltain malliin ei ole yhteensopiva sen kanssa, koska edes teoriassa sitä ei ole mahdollista rahoittaa samalla tavalla.
Onhan meillä parin sadan miljardin eläkesijoitukset jotka voidaan siirtää valtion kassaan jollain verukkeella. Ei tosin tule riittämään pitkäksi aikaan, ja lainan otto jatkuu.
Eikä se sopimus kyllä mitenkään sanaton ollut, kyllä joka ikisestä pennistä tapeltiin.
Vierailija kirjoitti:
Onhan meillä parin sadan miljardin eläkesijoitukset jotka voidaan siirtää valtion kassaan jollain verukkeella. Ei tosin tule riittämään pitkäksi aikaan, ja lainan otto jatkuu.
Tulevaisuudessa ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa jos eläkeläisillä monilla paikkakunnilla olisikin rahaa, mutta siellä ei ole palveluja ja ostovoimaa. Tehdäänkö Suomesta jättimäinen vanhainkoti?
Tällä vauhdilla alle 10 vuotta, niin loppuu lainansaanti.