Aloitin lukion jälkeen jo kuudennen koulutuksen ja kävi ilmi etten yhtään tykkää tästäkään :(

Vierailija kirjoitti:

Eikö aika monella alalla ensimmäiset vuosi tai kaksi ole ns. perusopintoja, ne ”oman alan” opinnot alkavat toden teolla vasta tämän jälkeen. Jos olet aluksi ollut aidosti alasta kiinnostunut niin yritä jaksaa vähän aikaa vielä, eiköhän ne mielenkiintoisemmatkin kurssit sieltä tule vastaan. Ei kai kirjaakaan jätetä kesken vain siksi, että ensimmäiset sata sivua ovat tylsiä.

Minun mielestäni taas on aivan älytöntä lukea vapaavalintaista kirjaa, josta ei pidä. 

Vierailija kirjoitti:

Joo, nyt te kaikki lätisette siitä miten pitäisi vaan opiskella eikä työnteon tarvitse olla kivaa. Sit jos tekee aloituksen esim "Kannattaako opiskella alalle x?" niin tulee täyteen pelkkiä kommentteja että ei kannata, ihan hirveää kuraa jne. Ja oli ala mikä tahansa niin sellaisia kommentteja tulee.

Osa aikuisuutta on se että teet itse omat päätökset elämäsi suhteen etkä ventovierailta kysele ratkaisua jossain keskustelupalstalla.

Itse vaan sinnittelin yhden korkeakoulututkinnon läpi asenteella "pitää se jokin koulutus olla". Työllisyystilanne tilastojen valossa aivan hyvä. Ja nyt minä kuulun siihen vähemmistöön joka ei kelpaa alan töihin. Minusta varmaan näkee kilometrien päähän etten pidä alasta, vaikka yritän näyttää alasta kiinnostuneelta. Eli vaihtoon lähtee tämäkin ala, vaikka töihin oisin mennyt jos minut huolisivat. Ei ole helppoa kun on työnantajan markkinat.

Vierailija kirjoitti:

Nyt lopetat pelleilyn ja menet töihin.

"Töihin vain mennään" -hokija.  

pappa, mamma eller yhteiskunta betalar

Jos oikeasti jotain nepsy-ongelmaa,niin silloin sitä  motivaatiota ei  saa vaikka kuinka muut käskis yrittää ja tehdä kouluhommat.

Sitä joko kiinnostaa täysillä,tai sitten ei ollenkaan, järkipuhe ei auta vaikka tulevaisuudesta kyse.

Isäni tapaa sanoa:

Jos se on aina kivaa, se ei ole työtä.

Ja toisin päin:

Harrastuksesta ei saa tehdä ammattia, koska se lakkaa olemasta kivaa, kaikkeen "leipääntyy".

Vierailija kirjoitti:

Hakeudu lääkärin kautta ammatilliseen kuntoutusselvitykseen. Kelan maksama.

Mitä kautta sellaiseen pääsee? Soitetaanko työkkäriin vai terveyskeskukseen vai mihin?

Voisi Suomeen tehdä sellaisen systeemin, että ensimmäinen korkeakoulututkinto on ilmainen, ja siitä seuraavat pitää maksaa omasta pussista.  Vain työvoimapula-alat voisi olla ilmaisia. 

Mulla on lukion jälkeen tehtynä kolme tutkintoa. Yksi 2-asteen tutkinto ja kaksi korkeakoulututkintoa. Jokaisessa koulutuksessa olen joutunut tekemään ja opiskelemaan myös sellaisia asioita, jotka eivät aina ole kiinnostaneet. Oisko pitänyt luovuttaa ”kun ei riitä motivaatio”? Nyt olen sijoittunut hyvin työelämään.

Jengi pelaa vaan aikaa, niil on liikaa mistä valita..

Vierailija kirjoitti:

Kaikki myötätuntoni sinulle! Pelkään, että minusta tulee samanlainen. Aloitin syksyllä ensimmäistä kertaa opinnot lukion jälkeen (yksi välivuosi oli välissä) ja minustakin tuntuu, että vihaan tätä alaa.

Jos tuntuu, ettei ala ole oikea, niin sinun ei tarvitse jatkaa. Itse tein sen virheen, että jatkoin opiskeluja, vaikka tiesin, ettei ala ole ollenkaan sitä, mitä haluan tehdä. Aivan hukkaan koko tutkinto, seitsemän vuotta yliopistossa, järkyttävää.

Mieti millaista työtä haluat tehdä, katsot sitten miten siihen opiskellaan