Lue keskustelun säännöt.
Aloitin lukion jälkeen jo kuudennen koulutuksen ja kävi ilmi etten yhtään tykkää tästäkään :(
21.04.2021 |
Olen aiemmin aloittanut jo viisi eri koulua ja yhden tein valmiiksi, muut ovat jääneet kesken kun ei vaan riittänyt motivaatio ja tuntui että suorastaan inhoan koko hommaa. Nyt aloitin intoa puhkuen taas yhden koulutuksen, ja tuntuu etten ole oppinut siellä mitään, motivaatio hakea alan kesätöitä on pyöreä nolla, ja koko opiskelu kiinnostaa vähemmän kuin kilo kakkaa. Aina niin luulen olevani innostunut jostain, ja kun aloitan niin 3-6 kk myöhemmin inhoan koko alaa enemmän kun mitään muuta.
MITEN ihmiset löytävät sen alan josta tykkäävät tai edes SIETÄVÄT? Ja mitähän minun nyt kannataisi tehdä. Käydä koulu vaan hammasta purren loppuun ja katsoa pääsenkö töihin, vai etsiä taas joku uusi koulutus?
Kommentit (53)
Tuollaiselle itsekkyydelle pitäisi tehdä stoppi. Maksimissaan kaksi aloitettua opistolinjaa. Jos kumpaakaan ei saa käytyä loppuun, sitten vaan töitä tekemään ja opiskelupaikka niille, jotka osaavat sitä arvostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ryhdyt sitten elämäntapatyöttömäksi
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen itse alaa, joka ei kiinnosta tippaakaan. Ei se minua haittaa. Opiskelen, jotta voisin saada töitä, ostaa oman talon ja tehdä kivoja asioita tienaamallani rahalla. Luotan, että löydän työpaikan jossa oleminen ei ole mitään kidutusta. Olisin halunnut lääkäriksi, mutta äly ei riitä läpäisemään pääsykoetta.
Luulen että aika harva tekee työtä, johon löytyy intohimoa. Jotakin vaan pitää tehdä jotta voi nauttia elämästä, ainakin jos siihen elämästä nauttimiseen liittyy hyvät tulot. Ehkä sinun kannattaisi muuttaa elämänkatsomustasi.
Mutta jos elämä on 8h päivä kusta, pas kaa ja oksennusta, niin onko se omaisuus sen arvoista? Koska lähihoitajan työ tuntuu olevan ainoa, joka työllistäisi.
T työtön, jolla kokin ja medianomin tutkinto ja joka on mieluummin työtön, kuin eritteissä
Suurin osa meistä tekee työtä ihan vaan rahan takia. Niin minäkin. Jos olisin miljonääri, lopettaisin työt heti. Mutta kun en ole, täytyy jollain tavalla saada rahaa jotta voi sitten vapaa-ajalla tehdä kivoja juttuja ja ostaa tarvitsemiaan asioita. Näin käy luultavasti myös sinulle. Jotain työtä on vaan pakko sietää, kannattaa siis miettiä mikä olisi mahdollisimman siedettävä ja ennenkaikkea hyvin palkattu suhteessa siihen paljonko joudut panostamaan. Koulutus sitten sen mukaan.
Onkohan siulla jokin oppimisen ongelma, kenties keskittymishäiriö? Kannattaa selvittää tuo asia ensimmäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisiköhän itsekin ottaa ap:sta mallia ja jäädä kotiin loisimaan. "Kun yhtään ei ole motivaatiota ja työkään ei ole aina kivaa :("
Vierailija kirjoitti:
Onkohan siulla jokin oppimisen ongelma, kenties keskittymishäiriö? Kannattaa selvittää tuo asia ensimmäisenä.
Missä sellaista voisi selvittää? Ainakaan paikalliseen terveyskeskukseen ei tunnu pääsevän ellei ole vähintään joku raaja poikki. Joku "Vähän harmittaa" ei riitä että saisi lääkärin tapaamisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei työn tarvitse aina olla kiinostavaa. Minua asiantuntija työssäni kiinnostaa se hyvä palkka. Vapaa-ajalla on sitten rahaa tehdä itseä kiinnostavia asioita.
Teen työni hyvin, mutta työajan puitteissa. Uudet asiat opiskelen työajalla tai työmatkalla.
Minkälaista asiantuntija_työtä teet, jos saa tiedustella? Kerro edes ala, nämä ovat niin mystisiä viittauksia. Periaatteessa kaupan hyllyttäjäkin on asiantuntijatyössä.
Whaaat, miten ihmeessä oot päässyt, kun edes jotku ei pääse opiskelee toista ammattia loppuun? Yrityksistä huolimatta ignoorataan ja sanotaan ettei pääse kun ei oo sitä työpaikkaa valmiina tai kokonaispistemäärä ei riitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla 2 turhaa opisto tutkintoa, ainakin näin korona aikaan: kokki ja matkailuvirkailija.
Olen työttömänä, ja saan rahaa nettona 1010e (työttömyyskorvaus ja as. Tuki) plus 500e lapsilisä.
Ei mitään järkeä hakea mitään osa-aikatyötä tai kesäkaudelle kokin hommiin, kotona ollessa saa enemmän rahaa.
Ymmärrän sua ap, mulla kaan ei ole alaa mikä kiinnostaa. Tai no lääkärin työ, mutta ei äly riitä.
N35
Onnellisia ovat ne jotka rakastavat työtään!
Aidosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse uskon, että työ voi olla vain väline, jolla saa rahaa tehdä vapaa-ajasta mielekkäämpää. Mua ei kiinnosta mikään sellainen, missä työllistyisi järkevästi, joten teen epäkiinnostavaa työtä, ja vapaa-ajalla sitten niitä kivoja juttuja.
Onhan se vaikea keksiä mistä voisi tykätä ja sitten tulee vielä se, että voisiko osatakin sitä tehdä. Myös se, että sopiiko omiin luonteenpiirteisiin esim hoitoala, palveluammatit vai mikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen itse alaa, joka ei kiinnosta tippaakaan. Ei se minua haittaa. Opiskelen, jotta voisin saada töitä, ostaa oman talon ja tehdä kivoja asioita tienaamallani rahalla. Luotan, että löydän työpaikan jossa oleminen ei ole mitään kidutusta. Olisin halunnut lääkäriksi, mutta äly ei riitä läpäisemään pääsykoetta.
Luulen että aika harva tekee työtä, johon löytyy intohimoa. Jotakin vaan pitää tehdä jotta voi nauttia elämästä, ainakin jos siihen elämästä nauttimiseen liittyy hyvät tulot. Ehkä sinun kannattaisi muuttaa elämänkatsomustasi.
Mutta jos elämä on 8h päivä kusta, pas kaa ja oksennusta, niin onko se omaisuus sen arvoista? Koska lähihoitajan työ tuntuu olevan ainoa, joka työllistäisi.
T työtön, jolla kokin ja medianomin tutkinto ja joka on mieluummin työtön, kuin eritteissä
Sinänsä hauska kommentti, koska olen itse aikaisemmalta koulutukseltani lähihoitaja. Tein niitä hommia muutaman vuoden, kunnes totesin että hoitoala ei ole minua varten edellä mainitsemiesi seikkojen vuoksi. Hain aikuislukioon aikeissani pyrkiä lääkikseen (ehkä, en ollut ihan varma), mutta motivaatiota opiskeluun ei ollut ihan niin paljon kuitenkaan. Nyt opiskelen insinööriksi ja onhan tämä vähän puisevaa, mutta varmasti mukavempaa kuin hoitajan työt. Niitä en aio enää koskaan tehdä. Muutan ulkomaille jos Suomesta ei löydy mitään.
T. Se jolle vastasit
Tee esim. tämä testi ja mieti sen kanssa mikä sinua kiinnostaisi.
https://asiointi.mol.fi/avo/responsive/front-page.xhtml
Sitten etsit koulutuksen missä kiinnostuksen kohteitasi esiintyy. Siinä pitää vähän käyttää harkintaan, esim. "matkailu kiinnostaa" ei tarkoita sitä, että matkailuala kiinnostaa, tai "leivonta kiinnostaa" että paras valinta olisi kondiittori.
Mieti työllistymistä, taidealat eivät työllistä jne.
Niin, onhan se vaikeaa jos opiskelun pitäisi olla kivaa. Kun tv-sarjoissa se opiskelu näyttää siltä, että hengaillaan kahviloissa kavereiden kanssa, on eeppisiä romansseja, välillä käydään kotona juhlittuna erikoisvieraana jne. Mutta kun se opiskeluaika onkin sitä tylsää elämää että syödään hernekeittoa näkkärin kera, kahvit juodaan kotona koska kellä on varaa kahviloihin, kaverit asuvat eri kaupungeissa joten nähdään pari kertaa vuodessa, ja sit on vielä se varsinainen opiskelu, jota ei tv-sarjoissa edes näytetäkään.
Olen vienyt opiskelupaikan jo 6 ihmiseltä, joista osa olisi jo valmistunut tähän mennessä. Nyt lopetat pelleilyn ja menet töihin. Töissä et sitten valita ja ruikuta "kun ei huvita" vaan opettelet tekemään töitä. Sun on aika ruveta maksamaan yhteiskunnalle tekemääsi velkaa takaisin. Se "ilmainen" koulutus on nimittäin jonkun maksama, vaikka sinä et olekaan sitä itse maksanut.
Tykkää? Tarkoitus on opiskella, sen jälkeen töihin. Tykkäämiset voi jättää vapaa-aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei työn tarvitse aina olla kiinostavaa. Minua asiantuntija työssäni kiinnostaa se hyvä palkka. Vapaa-ajalla on sitten rahaa tehdä itseä kiinnostavia asioita.
Teen työni hyvin, mutta työajan puitteissa. Uudet asiat opiskelen työajalla tai työmatkalla.
Minkälaista asiantuntija_työtä teet, jos saa tiedustella? Kerro edes ala, nämä ovat niin mystisiä viittauksia. Periaatteessa kaupan hyllyttäjäkin on asiantuntijatyössä.
Lääketieteellisen kuvantaminen = pitää osata matematiikkaa, fysiikkaa ja koodausta. En ole Suomessa töissä.
Hakeudu lääkärin kautta ammatilliseen kuntoutusselvitykseen. Kelan maksama.
Taas joku kultalusikka hanurissa syntynyt milleniaali jota ahdistaa jos pitää ottaa mitään vastuuta omasta elämästään