Lue keskustelun säännöt.
Mistä tietää, onko valmis koiran hankintaan?
10.04.2021 |
Otsikossahan se kysymys tulikin jo. Eli mistä tiesit, että olit valmis koiran hankintaan? Itse haluaisin siis koiran, mutta samalla pelkään ihan hurjasti sitä. Kai vastuuta? Kai sitä, osaanko hoitaa? Olisin yksin koiran omistaja...
Ehkä siksikin jännitän, kun aina oletin että löytäisin puolison ja yhdessä ottaisimme koira kaveriksi. Mutta vuodet vaan kuluu ja olen edelleen yksin...
Olitko siis koiraasi ottaessasi supervarma vai pelottiko ratkaisu? Ja miten koiran kanssa on elämä sujunut?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
En suosittele ottamaan koiraa yksin, koska koira vaatii paljon aikaa. Myös silloin, kun sairastut. Pystyisitkö tarjoutumaan koirien hoitoavuksi?
Olen ollutkin, siitä se ajatus koirasta on tullutkin. Useat ystäväni ovat ottaneet koiran yksin... Miksiköhän he pystyivät siihen? Mutta minua jännittää näin kovasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla ns. turvaverkosto, että saat tarvittaessa apua koiran hoitoon? Ja taloudellinen tilanne sellainen että pystyt viemään koiran eläinlääkäriin tarvittaessa, myös yllättävissä tilanteissa?
Vierailija kirjoitti:
En suosittele ottamaan koiraa yksin, koska koira vaatii paljon aikaa. Myös silloin, kun sairastut. Pystyisitkö tarjoutumaan koirien hoitoavuksi?
Jep. Ja iltamenot sun muut saa unohtaa kokonaan, ellei saa koiralle hoitajaa. Ei ole reilua koiraa kohtaan, että se on ensin yksin työpäivän ajan, ja sitten vielä sen jälkeenkin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla ns. turvaverkosto, että saat tarvittaessa apua koiran hoitoon? Ja taloudellinen tilanne sellainen että pystyt viemään koiran eläinlääkäriin tarvittaessa, myös yllättävissä tilanteissa?
Eläinrakkaita ystäviä on useita, ja olen heidån koiriaan hoitanutkin. Tarvittaessa kyllä maksaisin myös hoidosta.
Rahaa on tällä hetkellä 2000e säästettynä eläinlääkärikuluihin ja summa kasvaa joka kuukausi. Lisäksi ottaisin vakuutuksen.
Siitä, jos kokee, että pystyy ottamaan käteensä pienen muovipussin, kumartumaan, keräämään sen turrikkansa paskan pussiin ja viemään sen pussin, jos ei roskikseen, niin vaikka kotiinsa. Siitä tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit kokeilla huviksesi ostamalla pakastepusseja ja käymällä 3 kertaa päivässä kävelyllä säästä huolimatta ja keräämällä yhden paskan per lenkki ja kiikuttamalla sen roskikseen (jos asut kaupungissa). Jos selviät tuosta testistä, niin selviät varmaan muistakin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suosittele ottamaan koiraa yksin, koska koira vaatii paljon aikaa. Myös silloin, kun sairastut. Pystyisitkö tarjoutumaan koirien hoitoavuksi?
Jep. Ja iltamenot sun muut saa unohtaa kokonaan, ellei saa koiralle hoitajaa. Ei ole reilua koiraa kohtaan, että se on ensin yksin työpäivän ajan, ja sitten vielä sen jälkeenkin yksin.
En ole kova menemään, ja asuinmaassamme koirat ovat tervetulleita ravintoloihin ja terasseille, jos sellaisessa kavereiden kanssa iltaa istuisin. Olen myös töissä jotka ovat siirtymässä kokonaan etätöihin (covid osoittanut ettei toimistolla tarvi olla). Ja jos olen toimistolla, se on sen verran lähellä kotiani että lounastauolla lenkitys onnistuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli yksin asuessa koira, jolla oli todella paha eroahdistus, johon ei auttanut mikään. Koiraa ei voinut jättää minuutiksikaan yksin. Olinkin ihan täysin kiinni koirassa, ja kaikki harvat menot piti suunnitella aina sen mukaan, että miten saan koiralle hoitajan (koira oli työpäivät hoidossa = lisää rahanmenoa). Olin ihan kuin yh pienen lapsen kanssa. Tuon jälkeen en ole ottanut koiraa, enkä taida enää ottaakaan. En halua riskeerata, että joutuisin samanlaiseen uuvuttavaan rumbaan uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Voit kokeilla huviksesi ostamalla pakastepusseja ja käymällä 3 kertaa päivässä kävelyllä säästä huolimatta ja keräämällä yhden paskan per lenkki ja kiikuttamalla sen roskikseen (jos asut kaupungissa). Jos selviät tuosta testistä, niin selviät varmaan muistakin :)
Tää on hyvä idea :D. Kävelen päivittäin 5-10 km, kai se riittäisi pienelle koiralle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko olla, että lopullista varmuutta koiran hankkimiseksi ei tule juuri siksi, että olet tekemässä hankintaa yksin... Tiedostat varmasti, että se on iso vastuu ja vaativaa yksin. Joten ehkä siksi et saa sitä 100%:n varmuutta, kun vastuu saattaa tuntua liian isolta kantaa yksin?
Ei kai siinä auta muuta kuin olla rohkea ja tehdä hankinta! Koirasta on varmasti sinulle paljon iloa. Ja kenties se puolisokin saattaa löytyä ”koirapiireistä”. Mutta tosiaan, turvaverkko kannattaa miettiä jo etukäteen kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli yksin asuessa koira, jolla oli todella paha eroahdistus, johon ei auttanut mikään. Koiraa ei voinut jättää minuutiksikaan yksin. Olinkin ihan täysin kiinni koirassa, ja kaikki harvat menot piti suunnitella aina sen mukaan, että miten saan koiralle hoitajan (koira oli työpäivät hoidossa = lisää rahanmenoa). Olin ihan kuin yh pienen lapsen kanssa. Tuon jälkeen en ole ottanut koiraa, enkä taida enää ottaakaan. En halua riskeerata, että joutuisin samanlaiseen uuvuttavaan rumbaan uudelleen.
Tässä on kyllä hyvä pointti, tuo olisi aika painajainen. Mutta toisaalta lapsuuden koiramme vain nukkui rauhassa ollessaan. Jos ottaisi jo vanhemman koiran josta tietäisi jo luonnetta... No, ainahan elävä olento on riski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla ns. turvaverkosto, että saat tarvittaessa apua koiran hoitoon? Ja taloudellinen tilanne sellainen että pystyt viemään koiran eläinlääkäriin tarvittaessa, myös yllättävissä tilanteissa?
Eläinrakkaita ystäviä on useita, ja olen heidån koiriaan hoitanutkin. Tarvittaessa kyllä maksaisin myös hoidosta.
Rahaa on tällä hetkellä 2000e säästettynä eläinlääkärikuluihin ja summa kasvaa joka kuukausi. Lisäksi ottaisin vakuutuksen.
Vakuutusta ei kannata ottaa jos sinulla on tuo 2000 e + laitat esim. 400 e säästöön vuodessa sen lisäksi (joka vastaisi täyskattavaa eläinvakuutusta). Nimittäin paraskin eläinlääkärikuluvakuutus rajaa todella paljon pois niitä terveyskuluja, joita ei korvata. Riippuu tietysti miten sairasta rotua olet ottamassa. Kannattaa perehtyä ehtoihin ja laskeskella kannattaako vakuutusyhtiötä rikastuttaa. Voihan olla, että 10 vuoden kuluttua sinulla on säästössä 2000 euroa edelleen, koska koirasi ei ole sairastellut. Vakuutushan kattaa vain tiettyyn summaan asti. Vakuutus on ennemminkin köyhille, jotka eivät saa säästettyä tuhansia euroja jemmaan ja vakuutus tulee kuluissa silloin vastaan suorakorvausklinikoilla jo heti ensimmäisessä laskussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla, että lopullista varmuutta koiran hankkimiseksi ei tule juuri siksi, että olet tekemässä hankintaa yksin... Tiedostat varmasti, että se on iso vastuu ja vaativaa yksin. Joten ehkä siksi et saa sitä 100%:n varmuutta, kun vastuu saattaa tuntua liian isolta kantaa yksin?
Ei kai siinä auta muuta kuin olla rohkea ja tehdä hankinta! Koirasta on varmasti sinulle paljon iloa. Ja kenties se puolisokin saattaa löytyä ”koirapiireistä”. Mutta tosiaan, turvaverkko kannattaa miettiä jo etukäteen kuntoon.
Niin, olen harkitseva persoona ja haluan olla vastuullisen. Ehkä siksi pelottaa. Mutta samalla tajuan etteivät yksin koiran hankkineet kaverini ole mitään yli-ihmisiä, ehkä heitäkin jännitti. Tapailin jonkin aikaa miestä jolla oli koira ja surin enemmän sitä koiraa kuin miestä kun se juttu päättyi :D.
Vierailija kirjoitti:
Jos epäröit, et ole valmis.
Tai olet valmiimpi kuin useimmat, koska olet vastuullinen ja eläinrakas, ymmärrät miten paljon hyvä koiranhoito voi vaatia, aikaa, rahaa ja henkistä panostusta.
Kun tuntuu siltä että puoliso ei tottele.
Ennen kuin hannin esimmäisen koirani lähdin kuukauden ajan 3x päivässä lenkille säällä, kuin säällä ja joka päivä. Tein mielikuvaharjoituksia joissa kuvittelin toimivani näin vuoden jokainen päivä, ainakin 15 seuraavaa vuotta. Haluanko sitä? Tuntui kuukaiden päästäkin hyvältä idealta. Silloinen koira eli 14 vuotta ja lenkkeiltiin 1,5x msapallon ympäri. (kyseessä oli eloisa ja terve paimenkoira). Suuren osan siitä ajasta olimme yhdessä 24/7, koska tein töitä kotoa käsin. Koira oli läheisin ystäväni. Nyt minulla on jo kolmas koira peräjälkeen. Elämä ilman koiraa tuntuisi tyhjältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla ns. turvaverkosto, että saat tarvittaessa apua koiran hoitoon? Ja taloudellinen tilanne sellainen että pystyt viemään koiran eläinlääkäriin tarvittaessa, myös yllättävissä tilanteissa?
Eläinrakkaita ystäviä on useita, ja olen heidån koiriaan hoitanutkin. Tarvittaessa kyllä maksaisin myös hoidosta.
Rahaa on tällä hetkellä 2000e säästettynä eläinlääkärikuluihin ja summa kasvaa joka kuukausi. Lisäksi ottaisin vakuutuksen.
Vakuutusta ei kannata ottaa jos sinulla on tuo 2000 e + laitat esim. 400 e säästöön vuodessa sen lisäksi (joka vastaisi täyskattavaa eläinvakuutusta). Nimittäin paraskin eläinlääkärikuluvakuutus rajaa todella paljon pois niitä terveyskuluja, joita ei korvata. Riippuu tietysti miten sairasta rotua olet ottamassa. Kannattaa perehtyä ehtoihin ja laskeskella kannattaako vakuutusyhtiötä rikastuttaa. Voihan olla, että 10 vuoden kuluttua sinulla on säästössä 2000 euroa edelleen, koska koirasi ei ole sairastellut. Vakuutushan kattaa vain tiettyyn summaan asti. Vakuutus on ennemminkin köyhille, jotka eivät saa säästettyä tuhansia euroja jemmaan ja vakuutus tulee kuluissa silloin vastaan suorakorvausklinikoilla jo heti ensimmäisessä laskussa.
Ok, asuinmaassani eläinvakuutusta suositellaan ja ne ovat aika kattavia. Mutta toki pitää lukea hieno printti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit kokeilla huviksesi ostamalla pakastepusseja ja käymällä 3 kertaa päivässä kävelyllä säästä huolimatta ja keräämällä yhden paskan per lenkki ja kiikuttamalla sen roskikseen (jos asut kaupungissa). Jos selviät tuosta testistä, niin selviät varmaan muistakin :)
Tää on hyvä idea :D. Kävelen päivittäin 5-10 km, kai se riittäisi pienelle koiralle.
Jos otat pennun, niin sinun on muistettava, että pennun kanssa et voi lenkkeillä niin pitkiä matkoja. Pennun jättäminen yksin kauppamatkojen ajaksi voi olla alussa haastavaa ja kannattaakin jemmata kunnolla ruokaa niin, että voit aloittaa yksinoloharjoitukset ihan eri huoneessa nopsasti käymällä ja sitten oven toisella puolella nopsasti käymällä, sitten pari minuuttia jne. Lisäksi riippuen rodusta ja persoonasta 10 km voi olla liian pitkä matka. Oletko valmis vaihtamaan lenkkisi alussa pennun sisäsiistiksi opettamiseen, ulkona saa ravata joka juonnin, syönnin ja leikin jälkeen. Joudut luopumaan rutiineistasi ja elämään jonkin aikaa pennun ehdoilla. Jaksatko leikkiä ja kouluttaa?
En suosittele ottamaan koiraa yksin, koska koira vaatii paljon aikaa. Myös silloin, kun sairastut. Pystyisitkö tarjoutumaan koirien hoitoavuksi?