Kolmen lapsen kanssa on helpompaa kuin yhden!

Meillä 6v ja kohta 4v sekä 8kk vauva.

Isommat jo pukevat, syövät ja käyvät vessassa itse. Pikkuruinen tykkää seurata isosiskojen touhuamista ja siskot jaksavat leikkiä vauvan kanssa.

Isommat leikkivät ja touhuavat keskenään (joskin myös tappelevat melkoisesti=)

isommat leikkivät keskenään ja luikahtavat naapuriin leikkimään heti kun mahdollista.

Kolme lasta kun on, ei jaksa murehtia yhtä paljon kun ekasta. Ekan lapsen kanssa hörhöilin koko ajan ja murehdin pienimmästäkin. Enää ei ole tarvis siihen.

Mutta kaiken kaikkiaan olen ehdottomasti sitä mieltä että tämä on helpompaa ja mukavampaa!!!

Vierailija:

Kyllä se yhden lapsen kanssa eläminen on vain todella helppoa, enkä voi uskoa, että kolmen tenavan kanssa voisi tästä ainakaan helpottua. Onhan se metelikin jo ihan eri tasoa, kun lapsia on monta. Eikä sitä yhtä lastakaan tarvitse viihdyttää. En minä ainakaan viihdytä YHTÄÄN.

Siis anteeksi mitä? Koetko että lapsen kanssa oleminen /leikkiminen on viihdyttämistä? Mitä sä sitten edes teit lapsia jos et halua olla lapsen kanssa, lapsen tavalla eli esim leikkimällä?

heippa vaan. Mä en kestä tällasia äitejä. Muita vartenko te lapsia ootte tehneet? Ette te ainakaan näytä haluavan olla niiden kanssa!

niissä kolmessa lapsessa on niin mukavaa, kun eri-ikäisten lasten kanssa on erilaisia touhuja. Päivät on mukavia kun jotain tapahtuu!

Omalla kohdallani siis. Jotenkin sen esikoisen kanssa aikanaan tuntui kaikki niin vaikeelta ja hirveetä kun heräsi kahdesti yössä jne jne jne.



Muista en voi sanoa mutta omalla kohdallani koen näin. Lapset nyt 7v, 3v ja 16kk

Vierailija:

heippa vaan. Mä en kestä tällasia äitejä. Muita vartenko te lapsia ootte tehneet? Ette te ainakaan näytä haluavan olla niiden kanssa!

jätät palstan yhden laiskan äidin...

Siis anteeksi mitä? Koetko että lapsen kanssa oleminen /leikkiminen on viihdyttämistä? Mitä sä sitten edes teit lapsia jos et halua olla lapsen kanssa, lapsen tavalla eli esim leikkimällä?

[/quote]

KOEN sen nimenomaan viihdyttämiseksi, koska aikuisena en niin hirveästi jaksa leikkiä. Saat anteeksi. Tein lapsen sen takia, koska se on niin mukavaa ja ihanaa, kun kodissa on touhuava tyyppi. Minä en ole 12 vuotta täytettyäni jaksanut leikkiä. Kiinnostuksenkohteet ovat muualla. Lapsen saaminen ei muuttanut minua ihmisenä. Mutta anteeksi saat, kaikin mokomin.

Anteeksi vaan, mutta on sula mahdottomuus, että kolmen lapsen kanssa olisi jotenkin helpompaa kuin yhden kanssa. Kaikkea tekemistä on kolminkertainen määrä. Ainut arkea helpottava asia on todellakin se, että ne lapset leikkivät keskenään, mutta kyllä ne kolme vaativat hoitoa jokainen.

Eikös tää koko ketju lähtenyt liikkeelle siitä, että millaisella kokoonpanolla elämä on HELPOINTA. Nyt, kun minä sanon, että yhden lapsen kanssa on helppoa, kun se leikkii yksin, niin jopas meni mahdottomaksi. Helppoa saa olla, mutta ei näin helppoa. Missä loogisuus? Oletko sinä, palstailun lopettaja, todellakin huolissasi minun lapseni hyvinvoinnista, vai onko sinulla nyt hermo kireällä jotenkin muutoin?

isommat tytöt(7v ja 6v) leikkivät meidän pienimmän(2v) kanssa sen aikaa, ei ollut pienin kokoajan jaloissa pyörimässä ja vaatimassa huomiota :)

Mikä on lasten ikäero?



Yksi lapsi on helppo jos se leikkii naapureiden kanssa naapureiden luona.



3 lasta ikää, 10v, 4v ja vastasyntynyt ei ole mitenkään helpompi kuin yksi.



3 hyvin käyttäytyvää teiniä on varmaan helpompaa kuin 1 huonosti käyttäytyvä.





Miten lapsia kasvatetaan niin että niistä ei tule huonosti käyttäytyviä?



Yksi kaksosten isä on aina kertomassa miten kaksosten jälkeen syntynyt vauva on niin niiin helppo.



Ajattele nyt, 3 lasta, jokainen tuo kaverin kotiin. Onko se nyt niiin helppoa?

Vierailija:

Ajattele nyt, 3 lasta, jokainen tuo kaverin kotiin. Onko se nyt niiin helppoa?

Ihan sama jos yksi lapsi tuo 5 kaveria :)

Jos meillä olisi yksi lapsi, esikoisemme, meillä olisi nyt vain seitsemän vuotias tyttö. En voi mitenkään uskoa, että se olisi raskaamapaa tai vaikeampaa, kuin nyt - kun meillä on myös viisivuotias ja kohta kolme vuotias. Ei varmaan tarvitse selittää kenellekään, miksi yhden koulaisen kanssa olisi huomattavasti lokoisampaa kuin nykyisellä kokoonpanolla.

Jos taas ap tarkoittaa sitä, että kolmosen vauva ja taaperoaika on helpompi, kuin esikoisen aikoinaan pitää ainakin meillä paikkansa. Mutta siihen helppouteen kun laskee vielä lisäksi, että viisivuotiaalla on omat kuvionsa samoin koululaisella => rankkuussaldo on enemmän kuin yhden lapsen kanssa. (Ajatelkaapa vaikka oksennustautia perheessä, harrastuksia, kaverisuhteita, synttäreitä, allergioita, hälyn ja tavaran määrää, eteisen kaaosalttiutta, sitä kun kaikilla on samaan aikaan maailman tärkeintä asiaa....)

tekemistä on tietysti monin verroin, sehän on selvää! Itse ajattelen tämän " helppouden" henkisenä helppoutena. Esikoisen kanssa kärsin aina yksinäisyydestä ja tylsyydestäkin, jos ihan rehellisiä ollaan. Minä olen sitä ihmistyyppiä että tarvitsen tekemistä ettei jää liikaa tyhjää aikaa miettiä yhtä ja toista. Päivät sujuvat nopeammin tosta noin vaan.



Ja toki lapsista on seuraa toisilleen ihan hirveästi. Huomaan nyt miten kuopus ollessaan yksin on kauhen känkkäränkkä ja roikkuu kuin takiainen äidissä. Kun sisarukset on kotona niin kaikilla on kivampaa.



Toki myös, niin kuin tuossa tuli jo ilmi, paljon riippuu lasten iästä ja ikäerosta. Enkä voi väittää etteikö olisi omalla tavalla helpompaa jos meillä olisi vain tuo 7-vuotias mutta siitä minäkin olen täysin yhtä mieltä että kolmen yli 1-vuotiaan kanssa on helpompaa kuin yhden alle yksivuotiaan. Ainakin jos vertailukohteena on meidän vauva-ajat.



Tuo siivous oli myös hyvä esimerkki =) Minäkin saan nykyään kotitöitä aivan eri malliin tehtyä, ehditään kokata, leipoa, siivota, pyykätä jne jne. Varjopuolia on just noi sairastelut.