Vihaan yliopistoa!!!! Saa tuntemaan oloni aivokuolleeksi idiootiksi

Kauan olet opiskellut? Esseiden kirjoittamiseen kyllä tottuu. Olen kirjoittanut kymmeniä esseitä niin essee alkaa muodostua aika selkärangasta nykyään ja usein tulee ihan valmista tekstiä ensinäppäilyiltä. Lauserakenteita saatan vähän hioa, että teksti olisi sujuvampaa. Kyllä sä selviät. Kunhan kirjoitat jotakin oksennusta edes ja sitten korjaat seuraavana päivänä.

Ap, toi on ihan normaalia! Kuuluu opintoihin, ja suurin osa kokee noin. Meillä oli jopa kandivaiheessa tieteellisen kirjoittamisen kurssilla aiheena se, että kirjoittaminen on prosessi ja sen oman työn kuuluukin tuntua luokattoman huonolta:D Opiskelu on myös epävarmuuden opettelua. Jatkat vain kirjoittamista, vaikka tuntuu kauhealta.

Tunsin just kuin ap mutta lopulta valmistuin kehujen kanssa. Itse nautin opiskelusta paljon mutta se stressi oli kamala ja juuri se kun vertasi itseään muihin aivan liikaa.

Hyvä Ap, tuota se on ja kannattaa kyllä!!!

Valmistumisesta kannattaa ajatella että maisterit kyllä aina saa töitä, pitää osata hakea. Omalla alalla olen tajunnut että työkkärihommat ja julkinen työtarjonta ei tosiaan ole sitä mitä todellinen työmarkkina jossa oikeasti on työvoimapula. Maisterina voit hakeutua hyvin monenlaisiin töihin.

No johan tuo tyhmäksi itsensä tunteminen kertoo sen, että olet älykäs. Tyhmä ihminen vertaa itseänsä aina alaspäin, älykäs katsoo viisaammistaan mallia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihda alaa. Jos epäilet joutuvasi työttömäksi, ei ole mitään järkeä jatkaa koulutusta.

En opiskele vain sen takia että pääsisin töihin vaan ihan meriittinä itselleni haluan olla maisteri. Valmistuttuani todennäköisesti päädyn hankkimaan oikean ammatin itselleni amiksesta.

Ei verorahoilla varoitettu yliopistokoulutus ole tarkoitettu älykkyys- tai kykytestiksi, vaan antamaan valmiuksia akateemisessa työssä toimimiseen.

Eikö olisi parempi alkaa elättää itsesi työllä jossa koet onnistumisen elämyksiä, jolle on kysyntää ja jota tekemällä olet hyödyllinen osa yhteiskuntaa?

Mikset vaihda suoraan ammattikouluun jo nyt?

Vierailija kirjoitti:

Tunsin just kuin ap mutta lopulta valmistuin kehujen kanssa. Itse nautin opiskelusta paljon mutta se stressi oli kamala ja juuri se kun vertasi itseään muihin aivan liikaa.

Hyvä Ap, tuota se on ja kannattaa kyllä!!!

Valmistumisesta kannattaa ajatella että maisterit kyllä aina saa töitä, pitää osata hakea. Omalla alalla olen tajunnut että työkkärihommat ja julkinen työtarjonta ei tosiaan ole sitä mitä todellinen työmarkkina jossa oikeasti on työvoimapula. Maisterina voit hakeutua hyvin monenlaisiin töihin.

Totta.

Monilla aloilla aloilla maisterit vaan opiskelulla todistaa sellaisen tietynlaisen kyvyn oppia monia hommia, näin humanisteista luonnontieteilijänä ajattelen. Humanistimaisteri on jonkinlainen nykyajan vastine 50- luvun pellolla lakkipäässä keikaroivalle ylioppilaalle sillain hyvässä mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla taas päinvastoin. Luulin vielä hakiessani olevani tyhmä kuin saapas ja täällä onkin sadellut vitosia.

Eka vuosi nyt ei olekaan mikään vaikea. Odotappa kun pääset maisterivaiheeseen. 

Kandin sain juuri valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihda alaa. Jos epäilet joutuvasi työttömäksi, ei ole mitään järkeä jatkaa koulutusta.

En opiskele vain sen takia että pääsisin töihin vaan ihan meriittinä itselleni haluan olla maisteri. Valmistuttuani todennäköisesti päädyn hankkimaan oikean ammatin itselleni amiksesta.

Ei verorahoilla varoitettu yliopistokoulutus ole tarkoitettu älykkyys- tai kykytestiksi, vaan antamaan valmiuksia akateemisessa työssä toimimiseen.

Eikö olisi parempi alkaa elättää itsesi työllä jossa koet onnistumisen elämyksiä, jolle on kysyntää ja jota tekemällä olet hyödyllinen osa yhteiskuntaa?

Mikset vaihda suoraan ammattikouluun jo nyt?

Mitä järkeä olisi lopettaa nyt, kun on suurin piirtein gradua vaille valmis?

Vierailija kirjoitti:

Tykkään kyllä opiskelusta itsestään ja aiheet on kiinnostavia, mutta se tekstin tuottaminen on minulle ihan kuin myrkkyä jois.  En tiedä, ehkä vaan olen huono kirjoittamaan ja tarvitsisin jotain kirjoittamisen opettelua. Kun kirjoitan ja luen myöhemmin niin koen suurta myötähäpeää tekstiäni kohtaan ja poistan kokonaisia kappaleita ja kirjoitan ne uudelleen kun olen kirjoittanut niin äärettömän noloa tekstiä.

Minä olen valmistunut yliopistosta, ja minulla oli juuri tuota samaa ongelmaa, että äärettömän tuskaista tuottaa tekstiä. Olen ihan älykäs ja sain kursseista hyviä arvosanoja, siitä ei ollut kiinni. En vain ole kirjoittajatyyppiä. Joten pitkin hampain sitten tein niitä esseitä, onneksi ei ollut luonnontieteellisellä alalla ihan älyttömän paljon niitä. Sama jatkui gradussa, ihan hirveetä tuskaa saada tekstiä aikaiseksi, aikataulupaineissa sitten väänsin sen 2 kk:ssa kasaan eikä arvosana ollut kovin hyvä. Mutta sillä ei ollut merkitystä itselleni.

Tiedätkö mikä auttoi minua? En ollut niin ankara itselleni. Kuulostaa ikävältä, että sinulla on noin suuri häpeä, että pyyhit tekstejä pois ja mietit sopivuuttasi koko yliopistoon. Ota sellainen asenne, että hyväksyt sen että sinäkään et ole varsinaisesti kirjoittajatyyppiä, vahvuutesi ovat muualla. Yliopisto ei ole pelkkää tekstin tuottamista, tärkeintä on oppia analysoimaan ja prosessoimaan tietoa. Hyväksyt että teksteistäsi ei tule täydellisiä, eikä tarvitsekaan tulla. Tietäisitpä miten huonolaatuista ovat joskus joidenkin proffien tekstit.

Ajattele pitkällä tähtäimellä tulevaisuuttasi, miten hyödyllinen valmis tutkintosi sinulle tulee olemaan. Jos nyt luovutat, sinua harmittaa myöhemmin. Ota suorituskeskeinen asenne, suoritat kurssin kerrallaan, et ole niin ankara itsellesi, esseet ovat vain väline saada kurssi suoritettua, hyväksyt itsellesi vähän huonommankin tekstin. Ei tällä ole älykkyytesi kanssa mitään tekemistä, tai sopivuudestasi yliopistoon, et vain ole kirjoittajatyyppiä, ei moni muukaan ole, ja silti valmistuu yliopistosta. Tietäisitpä miten vähän merkitystä jollain arvosanoilla ja gradulla on työelämässä, ei yhtään mitään (ellet aio yliopistoon töihin). Tärkeintä on että olet suorittanut tutkinnon.

Tosi paljon tsemppiä sinulle! Uskon että tulet saamaan tutkinnon valmiiksi, kun otat nyt vaan vähän uudenlaisen asenteen koko hommaan.

"Aina kuvittelen että olen suunnitellut tekstin hyvin ja tällä kertaa siitä tulee hyvä, mutta kun olen kirjoittanut se on pelkkä sekametelisoppi joka toistaa itseään eikä siinä ole päätä eikä häntää."

Pitäydy siis suunnitelmassa. Oletan että suunnitelma on tyyliä

"aloituskappale"

"kappale1"

"kappale2"

"kappale3"

"lopetuskappale"

En ymmärrä miten siitä saa itseään toistavan sekametelisopan tällä tavoin.

Olet liian itsekriittinen. Itsekin kuvittelin suoltavani esseissä totaalista pas*aa, mutta luettuani joillain kursseilla muiden tekstejä, niin huomasin, ettei ne muidenkaan tuotokset välttämättä mitään kummoisia ole. Monien tekeleiden rinnalla omat esseet alkoivat näyttää jopa suht laadukkailta. :D

Tsemppiä ap, minäkin kannustan että älä ole niin ankara itsellesi. On juuri niin kuin tässä on moni sanonut: aika monen kirjoittaminen on sitä sun tätä, toisaalta moni suhtautuu omaan kirjoittamiseensa todella ankarasti. Ja vaikkei kirjoittaminen sitten oikeasti olisikaan oma erityinen vahvuus, sekin on ihan OK.

On aina paljon helpompi kommentoida tekstiä kuin tuottaa sitä tyhjästä! Tämä pätee niihin omiinkin tuotoksiin. Monelle käy niin, että ne ensimmäiset aikaiseksi saadut tekstit poistuvat kokonaan myöhemmissä iteraatioissa, kun tekstiä ja ajatuksenkulkua pääsee arvioimaan. Tämä ei tarkoita sitä että olisit paska tai ettet kuuluisi yliopistoon. Ihmisillä on erilaisia ajattelu- ja kirjoittamisprosesseja, ehkä tämä vain on se sinun tyylisi.