Lue keskustelun säännöt.
Vuosia kotiäitinä olleet vinkuvat täällä töihin pääsemisen vaikeutta, palkkaansa ja ovat
07.08.2008 |
ihan pihalla monista työelämän kuvioista. Näitäkö nyt sitten pitäisi neuvoa ja opastaa, kun itse on saanut pelkkää "mitäs teit lapsia kun et itse hoida" vittuilua?
Kommentit (41)
Harmittaako se sinua kenties niin kovasti, jos joku on omasta halustaan hoitanut omia pieniä lapsiaan kotona joitain vuosia, ja vielä onnistuneesti palannut työelämään? Väitätkö, että se on mahdotonta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TUliko mieleen että joku on valmis maksamaan tuon siitä elämänsä parhaasta 10 vuodesta?
10 vuotta kotiäitinä tekee todella pahaa tulevalle eläkkeelle. Käytännössä melkein neljäsosa lähtee eläkkeestä.
Muuten, aina naurattaa nuo Kotiäitiys ja Työssäkäyvät äidit -keskustelupalstat. Kotiäideillä on lähes 450 aloitusta ja työssäkäyvillä äideillä 26... Ei liene epäselvää, kummat tosiasiallisesti viettävät enemmän ja laadukkaampaa aikaa lastensa kanssa.
Ööh, vauvan nettipalstan keskutelujen määrälläkö (tai sen käänteisluvulla) sitä laatuaikaa mitataan?
(minun nettailusta kärsii työt, ei lapset...)
Töissäkäyvillä vain ei ole aikaa jauhaa tollasta paskaa, kun hankkii elantoa perheelleen ja touhuaa niiden lasten kanssa siellä kotona ollessaan eikä pyöri netissä koko päivää!
Hommaat elantoa vai? Voi anna mun kaikki kestää........
Sisältö jatkuu mainoksen alla
säälittää nämä mammonan orjat.
Onneksi ei tarvitse täällä vinkua, että koska mikäkin tuki maksetaan, miksei raha riitä ruokaan tms.
"Se kannattaa sitten muistaa 65-vuotiaana..."
Nyt unohdit kokonaan, että av:lla pyörii lähinnä näitä miljonäärien ja n. 9000 euroa kuussa ansaitsevien johtajien tai sikarikkaiden yrittäjien vaimoja.
Kuten tämä yksi, jonka mies on firmastaan maksanut 10 vuotta ilmeisen hyvää palkkaa vaimolleen, joka ei ole firmassa töissä. Pienehkössä yrityksessä toimivana tiedän, mitkä ovat työntekijästä aiheutuvat todelliset kustannukset sosiaaliturvamaksuineen ja uuden työntekijän palkkaamista firmaan mietitään kaikissa yrityksissä nykyisin todella hartaasti. Lisäksi tämä perhe on osannut laskea upeasti, että kannattaa maksaa vaimolle palkkaa ja maksaa sossut ja verot, eikä maksaa vaimolle esim. huomattavasti kevyemmin verotettavaa pääomatuloa ihan vaan ettei tarvii kuunnella av:lla tavisten vittuilua pienestä kansaneläkkeestä.
Ei tällaisten ihmisten tarvitse miettiä millä elää 65-vuotiaana kun mies lähtee nuoremman matkaan ja eläkettä saa muutaman satasen kuussa (paitsi tämä yrittäjän vaimo). Kunhan kiillottaa timantteja ja Arne Jacobsenin tuoleja avarassa kivitalossa :)
Ja se uskoo ken tahtoo ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ennen kaikkea mikä on tällainen ala, jossa ammattitaito ei rapistu tai katoa tuossa ajassa.
Olen ollut 12 vuotta pois oman alani töistä tästä 10 vutta kotiäitinä. Nyt ilmoitin, että olen valmis aloittamaan työt ja ihme+ kumma niitä töitä löytyy!!! Jopa ilman kaltaistesi apua. Nyt on jo kahdesti soitettu ja kysytty, tiedänkö tarkemmin koska voisin aloittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin elän nyt.
Lapset ovat nyt pieniä ja tarvitsevat minua. Eläkkeen kertyminen on sivuseikka.
Toisekseen, töitä ehdin tehdä vielä yli 30 vuotta, joten kyllä sitä eläkettäkin ehtii kerryttää.
Minä ainakin elän nyt.
Lapset ovat nyt pieniä ja tarvitsevat minua. Eläkkeen kertyminen on sivuseikka.Toisekseen, töitä ehdin tehdä vielä yli 30 vuotta, joten kyllä sitä eläkettäkin ehtii kerryttää.
Olen huolissani tulevasta: Töiden saamisesta ja työpaikan pysymisestä siinä kuin lasten ja meidän vanhempien terveydestä. Tulisin hulluksi huolesta jos olisin esim. 5-7 vuotta putkeen pois töistä omalla alallani, jossa kelkasta putoaa vuodessa parissa.
Koska lähipiirissä on ollut paljon eroja viime aikoina, mietin jossain takaraivossa myös sitä vaihtoehtoa, että kävisi niin ikävästi, että minusta tulisikin kolmen lapsen yksinhuoltaja. Mietin näin vaikka meillä menee todella hyvin. Jotenkin nuo tapaukset ovat vaan saaneet hiukan varautumaan.
Ja mietin myös useamman kymmenen vuoden tähtäyksellä tulevaa, miten pärjään jos mies kuolee tai miten mies pärjää jos minä kuolen.
Koska olemme molemmat vähän tällaisia, olemme myös tehneet voitavamme näiden tilanteiden varalle vakuutuksin ja pysyttelemällä työelämän kärryillä.
Tosin itse en ole varsinainen uraäiti vaikka päällikköhommissa olenkin ja kotonakin olen ollut esikoisen ja keskimmäisen kanssa kotona yhteensä 3½ vuotta. Nuorimmainen "joutui" päiväkotiin 2-vuotiaana kun viiden vuoden paikkakunnalla asumisen jälkeen viimein löytyi oman alan työpaikka jota oli "pakko hakea".
Siltikin, stressistäni huolimatta elän tässä ja nyt ja olen onnellinen että huomenna on perjantai ja kauhuissani maanantaina alkavasta esikoisen koulutiestä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin elän nyt.
Lapset ovat nyt pieniä ja tarvitsevat minua. Eläkkeen kertyminen on sivuseikka.Toisekseen, töitä ehdin tehdä vielä yli 30 vuotta, joten kyllä sitä eläkettäkin ehtii kerryttää.
mutta kannattaa nyky-kolmikymppisen ottaa huomioon, että reilun kolmenkymmenen vuoden päästä eläkkeet ovat mitä ovat. Meillä ainakin on perheessä katsottu järkeväksi ostaa oma asunto (pienemmät asumiskustannukset, kun velka on maksettu), eläkevakuutus kun asunto on saatu maksettua ja kohtuullinen poissaolo työmarkkinoilta perhevapaiden takia.
mulle piisaa et on katto pään päällä ja ruokaa. mikäli edes elän sinne asti et ehdin jäädä eläkkeelle.. mistäs sitäkään tietää.
elän tässä hetkessä, ja nyt tuntuu et elämän tärkein asia on olla läsnä lasteni elämässä. ja tarjota lapsuus ilman aikaisia aamuherätyksiä ja päiväkotiin raahaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun eläkkeellä huomaat, että raha ei riitä. On muuten pitkä aika...
.. tai sita verrataan niiden palkkoihin jotka ovat olleet koko ajan toissa!
Itse ainakin nain jo 5 vuoden tyorupeaman (siis samassa paikassa) jalkeen odotan tuntuvaa palkankorotusta, enka hyvaksyisi kylla lainkaan etta joku vaikka saman ikainen joka on ollut viisi viimesita vuotta kotona saisi samaa palkkaa kuin mina! Ei tama ole kotiaiteja vastaan, tai ilkeytta heita kohtaan, vaan ihan normaalia etta pidempi kokemus korvataan, myos rahallisesti. Myos silla ettei ole seurannut alan asioita vuosiin on merkitysta suorituskykyyn, yms. Ikalisilla jotka perustuu ikaan (eika tyokokemukseen) ei olisi todellakaan mitaan jarkea, minun mielestani.
Tassa en nyt arvostele kumpi on parempi valinta, tai mitka arvot ovat tarkeimpia, vaan sita ettei pida valittaa jos saa vahemman palkkaa kuin saman koulutuksen saaneet (ikatoverit) jotka eivat ole olleet pitkaan poissa.
rahastoon eläkettä tuleville vuosille vapaaehtoisesti.
Toisekseen siitä että mikä ala pysyy niin staattisena että ammattitaito säilyy: ei mikään. Mutta ite lähin siitä että jos kerran opiskelujen alussa ekalla koneenpiirustustunnilla koskin ekan kerran ikinä tietsikkaan ja opin sen käytön hetkessä, mihin se oppimisen taito tässä välillä olisi hävinnyt? Ei siitä pienen tauon pitäminen musta mitään haittaa. Tosin mulla on työpaikka odottamassa kun liki viiden vuoden jälkeen palasin töihin.
Näin se menee, kun fiksut ihmiset jää kotiäideiksi. ;) Ap:lle vinkiksi vaan, että ei kannata kuluttaa aikaa tuollaisen katkeruuden keräämiseen.
ja toisekseen mun mies maksaa mulle palkkaa vaikka en siellä yrityksessä olekkaan varsinaisesti töissä ja sehän kerryttää eläkettäni peruspäivärahan lisäksi.
Halusin vain tietää että mistä summasta lähtee 1/4 ossa?Sillä saa jokusen silakan ja purkin maitoa kyllä hankittua :D
tapahdu jotain katastrofaalista. Puolison kuoleman varalta on pariturva.
t. 38
kun eläkkeellä huomaat, että raha ei riitä. On muuten pitkä aika...
No, itsellä on sikäli asiat hyvin, että on vakipaikka odottamassa kunhan nuorinkin menee hoitoon kolme vuotiaana, ei ole vaikeutta päästä töihin. Palkka ei juuri eroa työkavereista kun meillä maksetaan ikälisää myös äitiysloman ajalta (hoitovapaalta ei, mutta kun nuorena valmistuin niin ehdin olla kerryttämässä palkkaani ennen kotiin jäämistä).
Työelämän kuviot ei kauheasti poikkea siitä kun valmistuin ja olenhan töitä tehnyt. Kerran olen jo hoitovapaalta viiden vuodne poissaolon jälkene töihin palannut ja ihan kivuttomasti se kävi, onneksi on mukavat työkaverit eikä mitään katkeria ämmiä, kaikki auttoivat etenepäin ja jopa palkka juoksi lyhyellä perehdytysjaksolla. Oma pomo on äiti itsekin ja lapsensa kotona hoitanut, joten ymmärtää hänkin.
Eläke ei jää huomattavasti pienemmäksi kun mies maksaa minulle yksityistä eläkettä ja rahaa on tienattu ja sijoitettu sen verran hyvin, että voin jäädä hyvillä mielin aikoinaan eläkkeelle. Omaisuutta on yhteistä ja omaa kummallakin ja perintökin tullut, että tyhjän päälle en jää edes eron tullessa.
Mutta ole sinä katkera, minä olen nauttinut näistä kotona vietetyistä vuosista ja pian nautin työelämästä taas täysin rinnoin! Ja aikoinaan eläkkeellä olostakin, usko pois... :)
eläkettä kertyy vai vanhempainlomalla eli äp-rahan aikana.. ja tietenkin töissäkäynnin aikana.