Lue keskustelun säännöt.
Voiko elämä alkaa 5-kymppisenä vai "tässäkö tää oli"?
10.04.2021 |
Havahduin näin just alle 50v siihen että mulla ei ole ainoatakaan ystävää. Ehkä ei ole koskaan ollutkaan, en ole vaan tajunnut sitä. Elin 30 vuotta parisuhteessa narsistin kanssa, itse olen ollut läheisriippuvainen. Nyt se on ohi ja elämän pitäisi alkaa mutta en pysty tuntemaan muuta kuin tyhjyyttä ja pohjatonta yksinäisyyttä. Mitä teen, mihin menen? Olen aivan hukassa itseni kanssa. Saan kyllä ammattimaista keskusteluapua, mutta ei se oikein ole auttanut tähän asiaan. Itkettää ajatella, että tässäkö tää oli, tää elämä. Tunnen itseni vaan vanhaksi, rumaksi ja lihavaksi vaikka tiedän että olen ihan ok. Mutta itsetunto on täysin nolla. Onko ideoita tai peräti vertaistukea?
Kommentit (4)
Tuota kuvaamaasi taustaa vasten, niin ehdottomasti tästä se sinun elämäsi alkaa! Nauti nyt rauhasta ja siitä että kukaan ei piinaa. Ne kaverit tulevat ajallaan. Käy kampaajalla, osta uusia vaatteita, aloita liikuntaharrastus. Kun vietät terveellistä elämää itsestäsi huolehtien, omilla ehdoillasi, muutaman vuoden, voit kohta sanoa että näytät paremmalta kuin nelikymppisenä! Tsemppiä ja aurinkoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota ihan iisisti, kerää voimiasi ja tee itsellesi mieluisia asioita. Pikkuhiljaa, pakottamatta alkaa sitten tulla valoa ja uusia näkymiä. Itse täytän tänä vuonna 50 ja tuntuu että tässä on ihanasti vielä puoli elämää edessä. Hain ja pääsin opiskelemaan uutta ammattiakin, katsotaan mihin se johtaa. On kevät ja aurinko!
Kaikkea hyvää sinulle jatkoon.
Ei kannata tuijottaa ikää. Elämän suunnan voi yrittää kääntää myönteisemmäksi milloin tahaansa.
Toisilla se voi alkaa, toisilla se ei alkanut koskaan. Itse kuulun jälkimmäiseen porukkaan.