Muistatko lapsuuden kurituksia pelkästään negatiivisesti?

Meillä oli 80-luvulla ruumiillista kuritusta. Tai no lasten pahoinpitelyähän se oli. Selkäsaunoja, hiuksista repimistä. Opetti pelkäämään vanhempia ja sitä kautta salaamaan heiltä kaiken. Kiltemmäksi se ei ketään tehnyt. Opittiin vain tekemään kaikki "tuhma" piilossa.

Omia lapsia en voisi kuvitellakaan pahoinpiteleväni. Kyllä aikuisen pitää saavuttaa auktoriteetti ilman ruumiillista kuritusta.

Vierailija kirjoitti:

Ne pari kertaa tuli ihan syystä. Aivan varmasti minusta olisi tullut muista välittämätön kusipää, kuten monesta tässä ketjussa kirjoittajasta, jollei olisi rangaistu. Lisää remmiä lapsi-paskiaisille!

Vai eikö mieluummin hakattaisi sinua? Miksi sinua ei siis saisi pieksää, jos mielestäsi lapsia saa kuitenkin pahoinpidellä?

Muistelen pelkästään pahalla. Meidän perhe oli muutenkin hyvin väkivaltainen eli kaikki käyttivät väkivaltaa toisia kohtaan. Väkivallan käytöstä ei koskaan seurannut mitään kellekään, jos oli jokin peruste väkivallalle. Itse asiassa siihen jopa kannustettiin. Parempi lyödä toista kuin lyödä esim. jotain tavaraa.

Vierailija kirjoitti:

Pääasiassa nöyryyttävinä muistelen piiskaamista. En muista syitä, miksi piiskattiin, enkä koe muuttaneeni käytöstäni vitsan pelossa. En ollut mitenkään pahankurinen lapsi muutenkaan.

Hyvä tosiaan muistaa, että ei ne olleet vain ne ilkeät ja pahankuriset pojanviikarit, jotka sai selkään. Minä olin hyvin kiltti tyttö, enkä tehnyt mitään ilkeyksiä. Silti jostain kohtuullisen pienestäkin saattoi tulla kurittamista. Tavallaan puuttui välimuotorangaistus. Joko oli vain torumista tai sitten seuraava seuraava aste oli vyön hakeminen. Esimerkiksi muistan noin kymmenvuotiaana ihan varmaan vaan väsymystäni kiukuttelin kun oltiin kyläilelämässä sukulaisten luona. Ja kiukuttelu ei ollut edes mitään riehumista vaan jotain sellaista , että en oikein innostunut juttelemaan muiden kanssa vaan olisin halunnut lähteä kotiin yms. Niin kun sitten tultiin kotiin, sain kunnolla vyöstä, koska en ollut osannut käyttäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääasiassa nöyryyttävinä muistelen piiskaamista. En muista syitä, miksi piiskattiin, enkä koe muuttaneeni käytöstäni vitsan pelossa. En ollut mitenkään pahankurinen lapsi muutenkaan.

Hyvä tosiaan muistaa, että ei ne olleet vain ne ilkeät ja pahankuriset pojanviikarit, jotka sai selkään. Minä olin hyvin kiltti tyttö, enkä tehnyt mitään ilkeyksiä. Silti jostain kohtuullisen pienestäkin saattoi tulla kurittamista. Tavallaan puuttui välimuotorangaistus. Joko oli vain torumista tai sitten seuraava seuraava aste oli vyön hakeminen. Esimerkiksi muistan noin kymmenvuotiaana ihan varmaan vaan väsymystäni kiukuttelin kun oltiin kyläilelämässä sukulaisten luona. Ja kiukuttelu ei ollut edes mitään riehumista vaan jotain sellaista , että en oikein innostunut juttelemaan muiden kanssa vaan olisin halunnut lähteä kotiin yms. Niin kun sitten tultiin kotiin, sain kunnolla vyöstä, koska en ollut osannut käyttäytyä.

Aika karua!

Minä sain äidiltä selkään, kun pihalla veli kiusasi minua ja rupesin parkumaan. Yhden kerran isä löi, kun illalla veljen kanssa hihkuttiin äitiä, että tulee antamaan meille pyjamat yöksi. Äiti potkaisi kipeästi, kun vanhemmat lapset huijasivat minut kysymään äidiltä, mitä yksi ruma sana tarkoittaa. Minä en ollut koskaan sitä kuullut enkä siis tiennyt mitä se tarkoittaa. Olin ujo ja arka nyhväke lapseksi, mutta se ei estänyt fyysistä pahoinpitelyä. Kaiki nuo mainitsemani ja muutama muu kerta tapahtui ollessani alle kouuikäinen.

Vierailija kirjoitti:

Opetti pelkäämään vanhempia ja sitä kautta salaamaan heiltä kaiken. Kiltemmäksi se ei ketään tehnyt. Opittiin vain tekemään kaikki "tuhma" piilossa./quote]

Tämä! Lisäksi opetti vierittämään syyt isoveljen niskaan, ja hän saikin selkäänsä minua useammin. Kuritukseen oli meillä yleensä joku syy. Absurdejakin tapauksia oli, jolloin selkäsaunan perusteita ei ymmärtänyt edes jälkeenpäin.

Muistan vieläkin, että kurituksen jälkeen ajattelin monesti että tämän vielä kostan joskus. Kostoajatukset liittyvät ennen kaikkea "ansaittuihin" selkäsaunoihin, ei niihin absurdeihin. Aikuisenakin on tullut pyöriteltyä ajatusta, jos vuorostaan pieksisi vanhempia vyöllä ja vitsalla. Sen verran on jäänyt hampaankoloon, mutta jääkööt tekemättä - minä olen heitä parempi ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan;

mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.

uskovaiset on hulluja

Juuh. Luetaan jotain raamatunjakeita kuin, noh, piru raamattua...