Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Nuorena aloitettu parisuhde ja etäisyys puolin toisin

Vierailija
07.04.2021 |

Pakko purkaa tänne koska tarvitsen neuvoja. Suhde siis on pitkä, yli 10w. Olemme olleet yhdessä lukiosta asti. Paljon on ollut mustasukkaisuutta toisen puolelta, ihan niin että se on ollut ahdistavaa. Olen kyllä asioista sanonut, mutta silti, tämä on luonut etäisyyden välillemme. Tuntuu myös siltä, ettei toista tunne. Tuntuu, että olen ihan yksin.

Mitä voin tehdä? Miten edes selviäisin, jos ei jatkettaisiin yhdessä jonain päivänä. Kuitenkaan tämä ei ole sitä, mitä haluan elämältä. Miltä tuntuu olla rakastavassa, kunnioittavassa suhteessa. Sellaisessa, missä molemmat luottavat toisiinsa. Olisi turvallinen olo.

Sellainen pohdinta, toivottavasti joku osaa neuvoa ja kertoa vaikkapa oman tarinansa mikäli sellainen löytyy.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
07.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nostan

-ap

Vierailija
2/3 |
07.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen nuorena aloitetussa parisuhteessa, mutten olisi jos ei olisi rakkautta ja kunnioitusta. Pari kertaa, kerran aivan alussa ja toisen kerran isojen elämänmuutosten keskellä (liittyi työkuvioihin lasten saannin jälkeen) on oltu eron partaalla/jonkin aikaa erossa. Siinä sen näkee tuntuuko jotain puuttuvan, tuleeko kaipausta ja ymmärrättekö toistakin paremmin. Tuntuuko toinen siltä oikealta elämänkumppanilta ja että tilannetta saa järjestettyä jollain lailla molemmille hyväksi. Vai tuntuuko ero helpottavan elämää ja olevan oikea ratkaisu. Jos ei ole minkäänlaista rakkautta eikä yhteisiä päämääriä niin ei sellaisessa liitossa kannata elämäänsä hukata.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
08.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nuorena aloitetussa parisuhteessa, mutten olisi jos ei olisi rakkautta ja kunnioitusta. Pari kertaa, kerran aivan alussa ja toisen kerran isojen elämänmuutosten keskellä (liittyi työkuvioihin lasten saannin jälkeen) on oltu eron partaalla/jonkin aikaa erossa. Siinä sen näkee tuntuuko jotain puuttuvan, tuleeko kaipausta ja ymmärrättekö toistakin paremmin. Tuntuuko toinen siltä oikealta elämänkumppanilta ja että tilannetta saa järjestettyä jollain lailla molemmille hyväksi. Vai tuntuuko ero helpottavan elämää ja olevan oikea ratkaisu. Jos ei ole minkäänlaista rakkautta eikä yhteisiä päämääriä niin ei sellaisessa liitossa kannata elämäänsä hukata.

💓 Olet onnekas kun teillä on noin.