Lue keskustelun säännöt.
Miksi mulla pyörii usein vanhat asiat? :(
06.04.2021 |
Erityisesti huolettanut viime aikoina, kun vanhemmat yli 70-vuotiaita, vaikka hyvässä kunnossa ovatkin. Toivoisin, että voisi palata parikymmentä vuotta ajassa taaksepäin, kun kaikki olivat nuorempia :(
Kommentit (24)
Meillä ihmiseläimillä on norsun muisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ahdistaa edes ajatella aikaa kymmenen vuoden kuluttua. Pelkään tosi paljon :(
Ap
Yleensä itsellänikin pyörisi vanhat asiat mielessä, mutta nyt on ajankohtaisia murheita.
Kuulin juuri lähisukulaiseni joutuneen saattohoitoon. Tämmöiset uutiset pistää ajattelemaan mitkä ovat oikeasti niitä murheellisimpia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä itsellänikin pyörisi vanhat asiat mielessä, mutta nyt on ajankohtaisia murheita.
Kuulin juuri lähisukulaiseni joutuneen saattohoitoon. Tämmöiset uutiset pistää ajattelemaan mitkä ovat oikeasti niitä murheellisimpia juttuja.
Voimia sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä itsellänikin pyörisi vanhat asiat mielessä, mutta nyt on ajankohtaisia murheita.
Kuulin juuri lähisukulaiseni joutuneen saattohoitoon. Tämmöiset uutiset pistää ajattelemaan mitkä ovat oikeasti niitä murheellisimpia juttuja.Voimia sinulle.
Eipä tässä mitään.
Kaikille se oma aika koittaa joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noi vanhat jutut tulee ennemminkin siksi, koska miettii monesti, että jos olisi esim. vielä 90-luku niin tietäisi olevan enemmän aikaa vanhempien kanssa. En halua edes ajatella päivää, kun heitä ei enää ole :( Miten pääsen näistä ajatuksista ja pelosta?
Hyvää on se että sinulla on todennäköisesti omatunto ja moraali, joka puuttuu sellaisilta, jotka ei menneitä muistele.
Elämä on epäoikeudenmukaista mutta siksi täytyy tuntea myötätuntoa myös itseä kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkoon liittyvät asiat ihminen muistaa erityisen hyvin. Ollaan evoluution kannalta perimmäisessä asiassa eli hengissä säilymisessä. Jokin uhkaa sitä...
Siksi esim. koulu- tai työpaikkakiusaaminen on niin hyvin mielessä säilyvää settiä.
Katastrofiajattelu voi olla masennuksen merkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä itsellänikin pyörisi vanhat asiat mielessä, mutta nyt on ajankohtaisia murheita.
Kuulin juuri lähisukulaiseni joutuneen saattohoitoon. Tämmöiset uutiset pistää ajattelemaan mitkä ovat oikeasti niitä murheellisimpia juttuja.Voimia sinulle.
Siis tarkoitin, että surettaahan tämä, mutta näin se vaan loppu peleissä käy kaikille.
Menneillä ja tulevaisuudella ei ole merkitystä. Ainoastaan mikä merkitsee on tässä ja nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkoon liittyvät asiat ihminen muistaa erityisen hyvin. Ollaan evoluution kannalta perimmäisessä asiassa eli hengissä säilymisessä. Jokin uhkaa sitä...
Siksi esim. koulu- tai työpaikkakiusaaminen on niin hyvin mielessä säilyvää settiä.
Ja seksuaalirikokset. Koulu ja työpaikkajutut voi lokeroida työaikaan ja paikkaan, mutta oma keho on aina mukana. Ja voi huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Katastrofiajattelu voi olla masennuksen merkki.
Ehkä voi olla sitäkin. Osa ajatuksista liittyy siihen, etten ole oikein onnistunut muiden tavoin elämässäni. Kaikki sisarukseni työelämässä kiinni, mutta ite en oo vieläkään löytänyt sopivaa työtä vaikka oon jo 40. Ja lisäksi osa ahdistuksesta varmaan johtuu koronastakin kun joutuu pelkää jos saa tartunnan eikä siksi uskalla oikein liikkua missään. Työttömänä oon ollut nyt 2 vuotta ja siksi varmaan aikaa murehtia asioita. Jos oisin töissä ei varmaan ehtisi pohtia mitään ja mielialakin varmaan piristyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin pyörii vanhat asiat/virheet mielessä, jos mitään uutta ajateltavaa ei ole tai mitään ei tapahdu. Keskellä yötäkin joskus herään ja tajuan ajatelleeni itseäni masentavia juttuja.
Onko muilla silleen, kun miettii asioita niin järki alkaa peitota tunne elämää?
Itselleni on alkanut käydä näin.
Ap, oletko vielä henkisesti kovin kiinni vanhemmissasi? Onko suhteessasi heihin jotain kipupisteitä, ehkä käsittelemättömiä? Kysyn siksi että itse olin pitkälle aikuisuuteen hyvin kiinni vanhemmissani, ja itsenäistyminen oli minulle vaikeaa. Pelkäsin kovasti vanhempien kuolemaa tai sairastumista. Vanhempani ovat vielä alkoholisteja. Aktiivinen pesäero ja terapia sekä omassa elämässä eteenpäin pääseminen (oma perhe) ovat ratkaisseet asian. Tottakai rakastan vanhempiani ja itsekin ajattelen paljon menneisyyttä ja haikailen vaikka lapsuuteen nostalgisesti. Mutta nyt tunne on että voin kuitenkin jatkaa elämää vanhempien kuoleman jälkeen. Jos he saavat elää vanhoiksi, he muuttuvat vielä ennen kuolemaansa kuten vanhuksille käy. Sekin voi helpottaa irti päästämistä. Tsemppiä ap, toivottavasti saat oman elämän kasaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä itsellänikin pyörisi vanhat asiat mielessä, mutta nyt on ajankohtaisia murheita.
Kuulin juuri lähisukulaiseni joutuneen saattohoitoon. Tämmöiset uutiset pistää ajattelemaan mitkä ovat oikeasti niitä murheellisimpia juttuja.Voimia sinulle.
Siis tarkoitin, että surettaahan tämä, mutta näin se vaan loppu peleissä käy kaikille.
Loppupeleissä on yhdyssana!
Juu onhan se ankeeta ku loppu lähestyy niinsanotusti. Itselläkään kun ei mikään hääppöinen elämä ole rakentunut ja vanhempani ainoat läheiset jotka minulla on, elämä on sitten varmaan aika turhaa ja merkityksetöntä kun heitä ei enää ole.
Sitähän kaikki tekee.