Lue keskustelun säännöt.
Miehen masturbointi loukkaa
05.04.2021 |
Miten tämän nyt selittäisi? Meillä on takana toistakymmentä yhteistä vuotta, joiden aikana miehen libido on osoittautunut paljon omaani vähäisemmäksi. Intohimoisten alkuvuosien jälkeen tuli nopeasti selväksi, että seksi ei ole miehelle kovin tärkeä asia, kuten hän asian itse ilmoitti. Olen jotakuinkin hyväksynyt asiain tilan, koska enpä tuohon voi paljoa vaikuttaa. En missään nimessä syyllistä tai painosta miestä. Hyväksyn sen n. 1-3 krt/kk tahdin, johon olemme asettuneet.
Nyt kuitenkin viimeisen n. viiden vuoden ajan on ruvennut käymään niin, että mies kieltäytyy minun aloitteistani vedoten siihen, ettei jaksa tai tee mieli. Kuitenkin jopa saman päivän aikana mies myöhemmin hiippailee puhelimensa kanssa vessaan, kun olen jo mennyt nukkumaan. Tämä olisi minulle muuten erittäin, erittäin ok - olen kaikin tavoin seksimyönteinen ihminen - mutta kun taustalla on tuo minun aloitteideni torjunta... Jostain syystä miehen käytös satuttaa ja kovasti. Tilanne olisi eri, jos seksiä olisi muutenkin eikä mies torjuisi aloitteitani niin usein. Silloin minua ei haittaisi miehen masturbointi ollenkaan, päinvastoin se olisi terveen libidon merkki.
Tässä on taustalla vielä sellainenkin seikka, että olen viime vuosien aikana sairastellut ja kokenut sitä myötä itseni aika epäviehättäväksi. Tästä olen miehellekin puhunut, mutta hän ei ole sanonut oikein juuta eikä jaata. Mies on erittäin pidättyväinen seksiasioissa muutenkin eikä mielellään puhu koko aiheesta. Omien sanojensa mukaan hän ei esimerkiksi katso pornoa ollenkaan, joten addiktiosta ei pitäisi olla kyse.
Eihän sille tietenkään mitään voi, jos mies ei enää halua seksiä kanssani ja pitää minua ei-viehättävänä. Tässä vaan on tullut vuosien varrella vastaan muita miehiä, jotka ovat selvästi ilmaisseet kiinnostuksensa minua kohtaan, joten en kai minä nyt sellainen suohirviö ole, että vien mieheni halut kokonaan. Raskaudet ja sairastelu ovat kuitenkin jättäneet jälkensä vartalooni. Rehellisesti sanottuna on alkanut tuntua siltä, että en jaksa edes panostaa itseeni enää, kun sillä ei näytä olevan mitään merkitystä sille kaikista rakkaimmalle ihmiselle, jolle sillä pitäisi olla.
Summa summarum, miten ihmeessä tätä tilannetta lähtisi oikein selvittämään? Miehen kanssa on hyvin vaikea puhua seksistä, hänellä on hieman autisminkirjon piirteitä. Lienee selvää, että parisuhteessamme on tällä tunnepuolella siksi muitakin ongelmia. Muuten olemme toistemme parhaat ystävät ja meillä on samanlaiset elämänarvot ja haaveet elämälle. Eroa olen miettinyt, mutta em. syistä se tuntuu hankalalta vaihtoehdolta.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Ihan ilman autismia ja sairauksiakin tämä on nykyään tavallinen tarina. Miesten haluttomuus on vähintään yhtä yleistä kuin naistenkin ja runkkaaminen on helpompaa kuin seksin harrastaminen oman rakkaan kanssa. Vika on harvemmin kumppanin viehättävyydessä. Mikä lie meidän elämäntyylissä mättää, olemmeko liian tottuneita nopeaan mielihyvään ja mielitekojen turruttamiseen digitaalisella viihteellä, roskaruoalla yms. hitaan tekemisen sijaan.
Älkää höpsikö.
Parisuhteissa miehistä on haluttomia ehkä 10%, naisista 50%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti erilainen tilanne, mutta itse kun olin henkisesti ja fyysisesti väsynyt elämässä meneillään olevien isojen asioiden takia, en yksinkertaisesti jaksanut harrastaa seksiä, mutta runkkasin vähintään kerran päivässä (salaa, pornoa katsoen). Seksi vaan on ihan eri asia, siinä pitää koko ajan huomioida toinen osapuoli. Runkkaaminen oli helppoa, nopeaa ja sen pystyi tekemään juuri niin kuin itse halusi. Tilanne parani kun elämäntilanne muuttui, aloin taas jaksaa harrastaa seksiä. Siinä jäi se runkkaaminen pois samalla.
Miehet ei ymmärrä kuinka vastenmielisen toi pornorunkkaaminen tekee miehestä, sellaseen ei halua koskea sormellakaan. Ukon päässä ei pyöri kun ne pornopätkät,niitä jäljitellään. Yök,kylmiä väreitä.
Onneksi on näitäkin miehiä, jotka eivät jää kiinni siihen, vaan ottavat oman naisensa niin sanotusti! Yes.
Onhan suomalainen ies kuitenkin ihan paras, silloin kun on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei ymmärrä kuinka vastenmielisen toi pornorunkkaaminen tekee miehestä, sellaseen ei halua koskea sormellakaan. Ukon päässä ei pyöri kun ne pornopätkät,niitä jäljitellään. Yök,kylmiä väreitä.
Minusta runkkaaminen ei tee miehestä lainkaan vastenmielistä - päinvastoin :)
N31
Ai se voi mennä noinkin päin, että miehellä lopahtaa kiinnostus tuolla tavoin?
Varmaan pitäisi ensin katkaista se pornon katselu.
Oliko mies alkuvuosina vähemmän estynyt, oliko seksi silloin monimuotoisempaa ja rohkeampaa? Voisko olla kysymyksessä sellainen, että hän ei osaa luottaa siihen että teidän kahden seksi onnistuu ja toimii ja on hyvää?
Mietin vaan, että yksi syy voi olla suorituspaineet. Ei ole hyvä homma että turruttaa itsensä pornolla, kun pitäisi olla oman kumppanin lähellä. Jos tuota on tehnyt pitkään, voi olla vaikeaa päästä irti siitä mallista, että kiihottuminen alkaa aina mieleisellä materiaalilla ja samoilla otteilla. Mutta tuollainen on turvallista, seksi toimii aina eikä tarvitse miettiä pystyykö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka usein alussa harrastitte seksiä per viikko ja vaikuttiko mies silloin nauttivan?
Minua taas loukkaa kaikkien naisten masturbointi, mutten sano sitä ääneen, koska loukkaantuminen on naisten yksinoikeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko kokeillut alkoholia?
Itse ainakin olin aiemmin todella hiljainen seksiasioista selvinpäin, mutta sopivassa humalassa uskalsi sanoa ja tehdä mitä teki mieli. Kun taas oli selvinpäin ja nainen ihan suoraan yritti asioista puhua, niin koin oloni lähinnä vaivautuneeksi.
Jos alkoholi ei toimi, niin jäljelle jää terapeutti. Terapia saattaa saada miehen avautumaan tai sitten ei. Mutta se että kolmas osapuoli asiallisesti ottaa puheeksi asiat jotka sinua painavat helpottaa miehen puhumista hieman. Ulkopuoliselle on hankalampi vältellä vastaamista sillä hyvä terapeutti osaa asettaa lauseet oikein. Terapeutti on kuitenkin nähnyt samanlaisia miehiä kymmeniä ellei satoja.
Ei kannata alkaa loukkaantumaan runkkaamisesta ennekuin oikeasti tietää mistä on edes kyse. Täälläkin on miehiä jotka ovat ahdistuneita kun vaimo ei halua, mutta harva jos kukaan on järjestänyt tapaamista pariterapeutin kanssa.
Mitä kauemmin antaa asian ahdistaa, sitä pahemmaksi se vaan menee. Jos terapeutti saa puolison sanomaan suoraan ettei seksi oman puolison kanssa enää kiinnosta, niin sitten selvitetään onko asialle tehtävissä jotain ja jos tuntuu että ei ole, niin terapeutti kysyy molemmilta haluavatko he silti jatkaa yhdessä. Osa haluaa, osa ei. Niillä jotka silti jatkaa yhdessä on varmasti parempi suhde jatkossa, kuin heillä jotka ei koskaan terapiaan menneet ja vain katkeroituvat jupisten itsekseen.
Kaljamaha ähisemässä ruudulle,ei apua. Painajaismielikuva
Kiitos rakentavasta kommentista, mitähän minun pitäisi tehdä? Sitähän minä aloituksessakin kysyin. AP