Työilmapiiriä uhkaavat tyypit
Kerro kokemuksistasi, millaisia häiritseviä, uhkaavia tyyppejä sinun työpaikalla on?
Millä tavoin he/hän häiritsee?
Suojeleeko liitto törkeistä teoista huolimatta?
Muita epäeettisyyksiä?
Kommentit (62)
Omaan etuoikeutettuun asemaansa turtuneet vanhat jäärät, joiden mielestä maailmassa on vääryys, jos eivät saa jatkuvasti tunnustusta, lisää palkkaa tai hienompaa titteliä.
Samat tyypit ovat olleet vakiduuneissa työuransa alusta lähtien, löytäneet puolisonsa sekä tehneet lapsensa nuorina ja maksaneet asuntolainansa hulppeista lukaaleista 20 vuotta sitten.
Minkäänlaista empatiaa ei löydy määräaikaisissa työsuhteissa alle puolella heidän palkoistaan rimpuileville 30 vuotta nuoremmille kollegoille, jotka rimpuilevat ylihintaisissa vuokrayksiöissään. Katsos kun se on kaikki itsestä kiinni, miten elämä menee!
Selkäänpuukottaja on pahin. Jos joku möykkää, on kelju tai muuten häiriköi, sille voi jotain.
Jos joku valehtelee ympäriinsä, sille ei voi mitään, ja valheita ei saa mitenkään oiottua. Pirullisia ihmisiä on.
Tukholmassa venäläinen johtajanainen tarhassa kiusasi minun tuttavan 5 vuotiasta lasta.
Oikeen soma pieni mies , jolle tehtiin jopa mittaus älykkyydestä. Se näytti parhaat arvot lapselle .Nyt onneksi on saanut toisen esikoulun ja viihtyy oikeen hyvin.
Hän oli ainoa eurooppalainen lapsi , kaikki muut tummia.
Että kyllä ne aikuiset voi olla v-maisia ja pilata monen lapsen elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotiin tuli lastentarhanopettaja joka ei osaa tervehtiä ketään työkaveria. Hyvää huomenta-tervehdykseen ei vastaa ellei tervehtijä ole lapsen vanhempi tai pk:n johtaja. Tyhjä tuijottava ilme vastaa tervehdykseen.
Kavatusalan ammattilainen se siinä.
Hän sai paikan kun "lastentarhanopettajia on niin vaikea saada että nykyään he saavat valita minne menevät".
Valitettavasti valitsi meidän pk:n.
Millainen kasvatusalan ammattilainen parjaa toisia aihe vapaalla.
Päiväkodit on täynnä pahansisuisia, juoruilevia akkoja.
Syy siihen on että työntekijät ovat läpikotaiseen vasemmistolaisia eikä saa olla poikkeavia mielipiteitä.
Meillä hoitoalalla on muutama tyyppi, jotka aloittavat puhumisen heti aamulla ja puhua pälpättävät koko päivän. Kyllä siinä työtehtävät kaikilla kärsii, kun yhen kanssa pitäis seurustella ja jutella vaan. Mieluummin kuuntelisin vaikka musiikkia tai äänikirjaa, töitten lomassa, kuin näiden pälpättäjien juttuja. Ovat todella itsekästä porukkaa ja uteliaita. Joittenkin ääni ihan sattuu korviin. Jotkut tauoilla juttelut vielä ymmärrän.
Huono pomo tarvitaan yleensä aina. Hyvä puuttuisi nopeasti kiusaamiseen, huono ei. Se - hän - on yksi avaintekijä työpaikan huonossa ilmapiirissä. Hyvässäkin tietysti.
Yksikin mätä omena työntekijöiden keskuudessa helposti pilaa koko työyhteisön. Öykkäriä pelätään.
"Pirullisia ihmisiä on."
Totta. Tuon voi todentaa vaikka Diiliä katsomalla.
Vierailija kirjoitti:
Eräs nainen on todella häiriintynyt persoonallisuushäiriöinen. Kaiken pitäisi pyöriä vaan hänen napansa ympärillä ja saa raivokohtauksia myös esimiehille, jos joku ei mene, kuten haluaa (esim. loman ajankohta). Jää saikulle herkästi ja sanoo ihan suoraan esimiehille jäävänsä saikulle, jos ei saa tahtoaan läpi. Ihmettelen miten tuollaista ihmistä on firmassa katsottu jo liki 30 vuotta :D työntekokin on vähän vasemmalla kädellä tehtyä eikä tosiaan ole mikään korvaamaton.
Meidän työpaikalla tämä sama!
Vierailija kirjoitti:
"Sattuiko räväkän päikkytädin herkkään sieluun kun hänen ylhäisyyttään ei tervehditty.
Tervehtimättömyyteen on syitä, jotka tekevät elämästä helvettiä. Mutta et kässää kuitenkaan."
Työpaikalla tulee tottakai jokaista tervehtiä. Lapsellista ja väärin työpaikalla osoittaa mieltään kohtelemalla kollegaa mitätöivästi tai alentuvasti. Tarkoituksellisesti jättää tervehtimättä että toinen pahoittaisi mielensä? Kukahan tässä nyt "ei kässää". Toivottavasti sinä et ole lastentarhanopettaja saati kasvatusalla, hyvänen aika.
Mistä erottaa, onko tervehtimättömyys kusipäisyyttä tai jotain muuta? Olen saanut kusipään ja kiusaajan maineen, koska lopetin tervehtimästä muita työntekijöitä yksi päivä. En siis tervehtinyt KETÄÄN, en edes esimiehiäkään.
Sain diagnoosin vakavasta (fyysisestä) sairaudesta, joka oli pitkään vaivannut mieltäni. Ei mikään pikku juttu kyseessä. Olen luonteeltani muutenkin hiljainen ujo introvertti ja vetäydyn helposti ihmiskontakteista, jos jotain pahaa tapahtuu elämässäni.
En osannut aavistaa, mitä vetäytyvyydestäni seuraisi. En tiennyt, että tämä vaikuttaa kanssaihmisiin noin paljon. Taukokahviseuraa ei muutenkaan ollut, nyt sitä ei varmasti tule enää ikinä.
Kukaan ei lähtökohtaisesti muutenkaan tervehtinyt minua ensin vaan minä tervehdin muita. Kun lopetin tämän, se silti aiheutti ongelman.
Tätä on jatkunut niin pitkään, että en tiedä, miten edes ottaisin puheeksi muiden työntekijöiden kanssa. En vain halua sanoa heille, että joo, moi, sori kun en ole tervehtinyt teitä, sain syöpädiagnoosin ja se aiheutti minussa vetäytymisreaktion (mikä ei tietenkään ole terve reaktio). Tuntuu vastenmieliseltä selittää heille vetäytyvä käytökseni kukaan ei kysynyt, mitä minulle kuuluu tai että MIKSI käytöksesi on yhtäkkiä muuttunut. Sen sijaan vedettiin heti johtopäätökset, että olen nenä pystyssä kulkeva nirppanokka. Miksi näin?
En siis tervehdi KETÄÄN, eli tämä ei ole kohdistettu vain yhteen ihmiseen. :(
En tiedä, miten tätä lähtisi purkamaan vai pitäisikö vain antaa olla.
Olen turha, paska ihminen. Miksi en voinut kuolla? On päällimmäinen ajatukseni.
Yksi spede lätkäjätkä egoilee pomottamalla ja esittämällä johtajaa, mutta hän ei osaa johtaa, saati ole edes esimies.
Meiltä löytyy sellainen uhoaja, jolla on aina viimeinen sana, kun pitää leveillä.
Sitten hän karjuu, kun toiset keskustelevat, ja tuo esille vartijan koulutuksen tuossa vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sattuiko räväkän päikkytädin herkkään sieluun kun hänen ylhäisyyttään ei tervehditty.
Tervehtimättömyyteen on syitä, jotka tekevät elämästä helvettiä. Mutta et kässää kuitenkaan."
Työpaikalla tulee tottakai jokaista tervehtiä. Lapsellista ja väärin työpaikalla osoittaa mieltään kohtelemalla kollegaa mitätöivästi tai alentuvasti. Tarkoituksellisesti jättää tervehtimättä että toinen pahoittaisi mielensä? Kukahan tässä nyt "ei kässää". Toivottavasti sinä et ole lastentarhanopettaja saati kasvatusalla, hyvänen aika.
Mistä erottaa, onko tervehtimättömyys kusipäisyyttä tai jotain muuta? Olen saanut kusipään ja kiusaajan maineen, koska lopetin tervehtimästä muita työntekijöitä yksi päivä. En siis tervehtinyt KETÄÄN, en edes esimiehiäkään.
Sain diagnoosin vakavasta (fyysisestä) sairaudesta, joka oli pitkään vaivannut mieltäni. Ei mikään pikku juttu kyseessä. Olen luonteeltani muutenkin hiljainen ujo introvertti ja vetäydyn helposti ihmiskontakteista, jos jotain pahaa tapahtuu elämässäni.
En osannut aavistaa, mitä vetäytyvyydestäni seuraisi. En tiennyt, että tämä vaikuttaa kanssaihmisiin noin paljon. Taukokahviseuraa ei muutenkaan ollut, nyt sitä ei varmasti tule enää ikinä.
Kukaan ei lähtökohtaisesti muutenkaan tervehtinyt minua ensin vaan minä tervehdin muita. Kun lopetin tämän, se silti aiheutti ongelman.
Tätä on jatkunut niin pitkään, että en tiedä, miten edes ottaisin puheeksi muiden työntekijöiden kanssa. En vain halua sanoa heille, että joo, moi, sori kun en ole tervehtinyt teitä, sain syöpädiagnoosin ja se aiheutti minussa vetäytymisreaktion (mikä ei tietenkään ole terve reaktio). Tuntuu vastenmieliseltä selittää heille vetäytyvä käytökseni kukaan ei kysynyt, mitä minulle kuuluu tai että MIKSI käytöksesi on yhtäkkiä muuttunut. Sen sijaan vedettiin heti johtopäätökset, että olen nenä pystyssä kulkeva nirppanokka. Miksi näin?
En siis tervehdi KETÄÄN, eli tämä ei ole kohdistettu vain yhteen ihmiseen. :(
En tiedä, miten tätä lähtisi purkamaan vai pitäisikö vain antaa olla.
Olen turha, paska ihminen. Miksi en voinut kuolla? On päällimmäinen ajatukseni.
Eli ollaan itse niin koppavia, ettei haluta tervehtiä ensin, ja kun toinen toimii samoin, otetaan nokkiin ja siinä on isokin asia aikuisen käsitellä. Jos moikkaus on tärkeää, luulisi olevan itse aktiivinen moikkailija. Sitten voi loukkaantua, kun ei vastata. Minusta tuo on kiusaamista ja tekemällä tehty juttu. Noin lapselliset harrastanevat itse sitä, että osoittavat mieltään vastaamalla / olemalla vastaamatta. Nythän siihen ei ollut enää tilaisuutta. Lapsellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sattuiko räväkän päikkytädin herkkään sieluun kun hänen ylhäisyyttään ei tervehditty.
Tervehtimättömyyteen on syitä, jotka tekevät elämästä helvettiä. Mutta et kässää kuitenkaan."
Työpaikalla tulee tottakai jokaista tervehtiä. Lapsellista ja väärin työpaikalla osoittaa mieltään kohtelemalla kollegaa mitätöivästi tai alentuvasti. Tarkoituksellisesti jättää tervehtimättä että toinen pahoittaisi mielensä? Kukahan tässä nyt "ei kässää". Toivottavasti sinä et ole lastentarhanopettaja saati kasvatusalla, hyvänen aika.
Mistä erottaa, onko tervehtimättömyys kusipäisyyttä tai jotain muuta? Olen saanut kusipään ja kiusaajan maineen, koska lopetin tervehtimästä muita työntekijöitä yksi päivä. En siis tervehtinyt KETÄÄN, en edes esimiehiäkään.
Minkälainen ihminen siellä valittaa tervehtimättömyydestä? Ei halua itse koppavuuttaan tervehtiä ensin, ja sittenkin vastaa tai ei oikkujensa mukaan? Häneltä menee siis tämä mahdollisuus, mutta jää loukkaantumisen esittäminen. Kiusaamista mielestäni, ja lapsellisia ihmisiä. Sentään kun koppavaksi haukutaan, ei kuulosta viattomalta herkkyliltä, jonka ahdistus pitää ottaa vakavasti (hyh).
Sain diagnoosin vakavasta (fyysisestä) sairaudesta, joka oli pitkään vaivannut mieltäni. Ei mikään pikku juttu kyseessä. Olen luonteeltani muutenkin hiljainen ujo introvertti ja vetäydyn helposti ihmiskontakteista, jos jotain pahaa tapahtuu elämässäni.
En osannut aavistaa, mitä vetäytyvyydestäni seuraisi. En tiennyt, että tämä vaikuttaa kanssaihmisiin noin paljon. Taukokahviseuraa ei muutenkaan ollut, nyt sitä ei varmasti tule enää ikinä.
Kukaan ei lähtökohtaisesti muutenkaan tervehtinyt minua ensin vaan minä tervehdin muita. Kun lopetin tämän, se silti aiheutti ongelman.
Tätä on jatkunut niin pitkään, että en tiedä, miten edes ottaisin puheeksi muiden työntekijöiden kanssa. En vain halua sanoa heille, että joo, moi, sori kun en ole tervehtinyt teitä, sain syöpädiagnoosin ja se aiheutti minussa vetäytymisreaktion (mikä ei tietenkään ole terve reaktio). Tuntuu vastenmieliseltä selittää heille vetäytyvä käytökseni kukaan ei kysynyt, mitä minulle kuuluu tai että MIKSI käytöksesi on yhtäkkiä muuttunut. Sen sijaan vedettiin heti johtopäätökset, että olen nenä pystyssä kulkeva nirppanokka. Miksi näin?
En siis tervehdi KETÄÄN, eli tämä ei ole kohdistettu vain yhteen ihmiseen. :(
En tiedä, miten tätä lähtisi purkamaan vai pitäisikö vain antaa olla.
Olen turha, paska ihminen. Miksi en voinut kuolla? On päällimmäinen ajatukseni.
Minkälainen ihminen siellä valittaa tervehtimättömyydestä? Ei halua itse koppavuuttaan tervehtiä ensin, ja sittenkin vastaa tai ei oikkujensa mukaan? Häneltä menee siis tämä mahdollisuus, mutta jää loukkaantumisen esittäminen. Kiusaamista mielestäni, ja lapsellisia ihmisiä. Sentään kun koppavaksi haukutaan, ei kuulosta viattomalta herkkyliltä, jonka ahdistus pitää ottaa vakavasti (hyh).
Työkaveri, joka panee ja jättää...
Vierailija kirjoitti:
Eräs roastaa jatkuvasti toisia, soittaa suutaan ja uhoaa, kun hänen elämässään on kaikki päin helvettiä.
Eipä sitä ruikutusta jaksa kukaan, mutta siellä se töissä vaan on...
Tämä!
Niin tutun kuuloinen, että onhan sama tyyppi kyseessä meilläkin.
Snickersiä vailla on kuitenkin ja vihanhallintaa.
"Ahkera" ihminen, joka ei ehdi kuunnella ja suunnitella töitä kun aamupalaverissä töistä päätetään, koskaan ei tiedä mitä on tekemässä, mitä on tehnyt, työt jää kesken ja juoksee hakemassa työvälineitä edestakaisin, lisäksi kuvittelee, että tekee enemmän kuin muut ja narisee siitä.
Ruotsissa uhataan kaikkia jotka eivät äänestä sos .dem syystä että he "omistavat" ammattiliiton.Jäsenet jotka eivät sovi malliin joutuvat automaattisesti jättämään liiton . Että tämä demokratiasta.