Määritteletkö "hyvän kodin" vanhempien ammatin ja asumismuodon mukaan?

Varakkaan perheen iso omakotitalo voi olla turvaton ja huono paikka kasvaa. Pienessä ja köyhässä lähiökerrostalon asunnossa voi olla ihana ja kannustava ilmapiiri. Asiat voivat olla myös toisinpäin.216

En määrittele tilannetta ulkoisten seikkojen pohjalta tietämättä enempää taustoja.

No yleisesti ottaen keskiluokkaisuus merkitsee myös vakaampaa perhetaustaa.

Vaikka on Suomessa tietysti myös sellaisia keskiluokkaisia ja hyväosaisia perheitä, joissa lapsi voi jäädä ns. henkisesti vajaaksi ts. materiaalilla ym. rahalla paikataan vanhempien läsnäolon puutetta, tunnetaitoja, rajojen asettamista jne. Näillä lapsilla ei välttämättä ole myöhemmin elämässä helppoa.

Isossa mittakaavassa ongelmat tietysti kasaantuvat alaluokkaisiin perheisiin.

Hyvässä kodissa on rauhallinen, turvallinen ja rakastavainen ilmapiiri. Vanhemmat ovat suhteellisen päihteettömiä ja he ovat kiinnostuneita lapsensa terveydestä, hyvinvoinnista ja koulumenestyksestä. Lapsen annetaan kuitenkin olla oma itsensä. Lapselle asetetaan rajoja ja kotona on säännöt. Lapselle opetetaan asioita ja annetaan huomiota päivittäin. Mutta kannustetaan myös itsenäiseksi. Lapsen ei tarvitse todistaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

Asumismuodolla ja vanhempien koulutustasolla ei ole väliä.

Koulutus- ja tulotaso korreloivat laajasti hyvinvoinnin kanssa. Eli jos en tiedä perheestä mitään muuta kuin vanhempien ammatit ja asumismuodon (ja siitä johdettuna tulotason), niin silloin oletan hyvässä ammatissa ja isossa talossa asuvan ns. hyväksi perheeksi. Myös hyvätuloinen voi olla huono vanhempi, mutta tilastollisesti todennäköisemmin hyvä.

Itse tiedän yhden huonon vanhemman, jolla on kulissit kunnossa. Tämä kyseinen rouva on lääkäri, mutta hänellä on lasta nujertava kasvatustyyli. Perheen teini voi todella pahoin, mutta äitinsä ei suostu sitä tunnistamaan.

En todellakaan määrittele. Sen sijaan vanhempien kasvatuksen mukaan määrittelen jos koti on hyvä.

Stereotypiat on olemassa, varsinkin maalaisopet pitävät näitä yllä. Asuu vuokralla ja eronnut on yksi. Oletetaan, että vilkkaat huonosti käyttäytyvät lapset, jos poikia, tyttö on näkymätön. Nämäkin luulot alkavat jo horjua, kun yhä useammin puhtoisissakin perheissä erotaan.

Minusta hyvä perhe on raitis ja leppoisa, jossa lasten kanssa keskustellaan paljon.

Vierailija kirjoitti:

Koulutus- ja tulotaso korreloivat laajasti hyvinvoinnin kanssa. Eli jos en tiedä perheestä mitään muuta kuin vanhempien ammatit ja asumismuodon (ja siitä johdettuna tulotason), niin silloin oletan hyvässä ammatissa ja isossa talossa asuvan ns. hyväksi perheeksi. Myös hyvätuloinen voi olla huono vanhempi, mutta tilastollisesti todennäköisemmin hyvä.

Itse tiedän yhden huonon vanhemman, jolla on kulissit kunnossa. Tämä kyseinen rouva on lääkäri, mutta hänellä on lasta nujertava kasvatustyyli. Perheen teini voi todella pahoin, mutta äitinsä ei suostu sitä tunnistamaan.

En vain ymmärrä miten koulutus ja tulotaso suojaavat lasta automaattisesti verrattuna vähävaraisuuteen ja työttömyyten? Kuten aiemmin sanoin, eivät nuo asiat mielestäni suoraan aiheuta ongelmia vaan epäsuorasti, jos niin annetaan tapahtua, mikä tarkoittaa että vanhemmuudessa ylipäätään on silloin ongelmia, ei lompakossa tai tutkintotodistuksessa. Kyllä kai työtönkin voi näyttää hyvää rahan käyttöä? Miten se on lapselle hyvän rahan käytön ja työmoraalin opettamista jos vanhemmat tekevät pitkää päivää ja ostavat pleikkoja ja mopoja kasapäin lahjaksi? Miten se opettaa lasta enemmän kuin esim oma työnteko tai kotitöistä tienaaminen? Ei kai työttömyyskään tarkoita että aina olisi reikäiset vaatteet ja ilman sähköä tyyliin.

Itsellä on kaveri joka tienaa varmaan 5000e/kk ja kerran katsoin kun hän laittoin 50ex50e pelikoneeseen minuutin sisällä, silloin mietin että onneksi en ole rikas, se selvästi hämärryttää rahan käyttöä.

Mielestäni tulot ja koulutustaso eivät tuo suojaa millään lailla. Ne vaan luovat edellytykset helpommin tasaisempaan elämään, joka tietenkin on hyväksi, mutta ei automaatio.

Kyllähän asuinalue vaikuttaa epäsuorasti mutta ei se ole mikään syy huonoille valinnoille tai huonoon kasvatukseen. Muutenhan se tarkoittaisi että jos kulissilääkäriperhe laitettaisiin väkisin asumaan vaikka Kallioon, heidän lapset ajautuisivat huonoille teille kaikesta muusta suojaavasta huolimatta, mikä kumoaisi aiemman teorian.

Vähävaraisuus ja työttömyys voivat johtua esim mt-ongelmista tai elämänhallinnan ongelmista, mutta myös esim elimellisestä sairaidesta, mikä saattaa ajaa asumaan halvemmille alueille. Siinäkin syyt merkkaa, miksi joudutaan asumaan halvasti huonomaineisella alueella.

Tuloissa on myös se jännä juttu, että yleensä menot kasvavat kun tulot nousevat. Jos eletään elintasonsa mukaista elämää, voi mennä paljon ns turhaan rahaa, ei hyvät tulot automaattisesti tarkoita fiksua rahankäyttöä. Asutaan isommin, maksetaan asumiskuluja isommin, pidetään kahta autoa jne. Ei välttämättä suhteessa köyhän elämään yhtään sen mielekkäämpää elämää.