Olen ihan hirveä ihminen
Oikeasti, inhoan itseäni. En vastaa kavereiden tai muiden ihmisten viesteihin. Ei siksi, etten tykkää tai välitä heistä, vaan siksi että olen minä. En oikeasti tiedä miksi. Vain perheeni on sellainen, jolle vastaan aina, kaikki muut vaan unohdan ja vastaan sattumanvaraisesti. Osaako kukaan kertoa tällaiselle käytökselle syytä? Häpeän tätä yli kaiken. Tiedän, miten paskalta se muista tuntuu ja tiedän että olen v-mäinen, mutta siis jos olisi jotain muuta kommenttia, se olisi mielenkiintoista kuulla.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on ja ihmissuhteissaan voimakkaan estoinen. Hän kärsii jatkuvista riittämättömyyden, jännityksen ja epävarmuuden tunteista ja on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle. Sosiaaliset tilanteet ovat vaikeita, koska estynyt ajattelee muiden olevan häntä kohtaan kriittisiä tai väheksyviä. Estyneestä persoonallisuudesta kärsivän läheinen tuttavapiiri on usein suppea, hän kaipaa korostuneesti kiintymystä ja hyväksyntää. Hän on vastahakoinen osallistumaan uusiin toimintoihin, joissa voisi joutua noloihin tilanteisiin. Hän ei halua olla tekemisissä uusien ihmisten kanssa, joiden myötämielisyydestä hän ei ole varma.
Mulla on tämä diagnoosina, mutta en kyllä jotenkin tunnista itsessäni kaikkia noita asioita.
Esim. tuo että kaipaa hyväksyntää muilta tms.
Joo ehkä ala-asteella koulussa tuntui pahalta jos jäin ryhmätehtävissä ulkopuolelle tai luokkakaverit muuten hyljeksi.
Mutta vähän kasvettuani ei tuollakaan ollut väliä vaikka joku ei minusta tykkää.
Tuota en ymmärrä, että ”ei halua toimintoihin jossa voi joutua noloihin tilanteisiin”. Kukapa haluaisi tulla nolatuksi?
Tuohon aloittajan kysymykseen en osaa vastata. Minulla on oikeastaan kaksi henkilöä joiden kanssa laitan joskus viestejä. Ne ovat äiti ja sisko.
Sisko joskus harvoin saattaa laittaa viestiä aikaisin aamulla kun vielä nukun, vastaan sitten itse illemmalla.
Äiti laittaa viikoittain viestiä ja kysyy yleensä, että tulenko huomenna käymään. Saatan vastata siihen, että ”en tiedä”, mutta monesti en jaksa toistaa tuota samaa asiaa.
Elän minuutti kerrallaan enkä tiedä mitä teen huomenna.
Lue viesti 34, ja ymmärrä, ettei sinunkaan tarvitse olla erilainen ,kuin nyt olet.
No kyllä sitten harmittaa oikeasti kun menetät ystävät elämästäsi.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä sitten harmittaa oikeasti kun menetät ystävät elämästäsi.
Vain sellaiset ystävät ovat kiinnostavia, jotka hyväksyvät toiset sellaisina kuin he ovat. Muunlainen ystävyys ei välttämättä kiinnosta kaikkia.
Olet yksinkertaisesti itsekäs kusipää.