Onko teille koskaan sattunut mitään "paranormaalia", siis jotain jolle EHKÄ luonnollinen selitys?

Vierailija kirjoitti:

Psykoosin aikana koin paljon paranormaaleja asioita. Suurimman osan voi laittaa sairauden piikkiin, mutta oli myös sellaisia joita ei sairauskaan selitä.

Olen todistanut terveenä vieressä, kun psykoottinen ihminen aiheuttaa mm. poltergeistia.

Heräsin yöllä rysäykseen, no jatkoin unia, aamulla huomasin että paska oli rysähtänyt housuun.

Mä olin tavannu yöllä miehen johon ihastuin vahvasti 7 vuodeksi. Päädyin kuitenkin kotiini nukkumaan. Aamulla havahduin näkyyn, että mua tuijotti jättimäinen valkoinen terrierihahmo vieressäni istuen. Sitten heräsin.

Sitten menin siskoni luo kylään ja selattiin vanhoja tavaroita. Yhden kirjan välistä tipahti vanha polaroid kuva - jossa oli tadaa - se sama terrierihahmo ja sama ilme ja asento. Ja tadaa, siskoni kertoi, että se on serkkuni ottama. Ja tadaa - hieman myöhemmin huomasin Facesta, että serkkuni ja se mies on ollu luokkakavereira.

Pimpelipompeli vaan. Ehkä sattumaa vain.

Vierailija kirjoitti:

Teininä kuulin veljeni kutsuvan minua olohuoneesta kun olin yksin kotona, mietin että ehkä olen vaan niin tottunut veljen ääneen että kuulen sen nytkin kun hän on armeijassa! Rakas raivostuttava isoveli.

Myöhemmin kuitenkin selvisi, että äitini oli kuullut minun ääneni ja veljeni taas äitini äänen :O Aina yksin kotona ollessa.  Äitini oli itseasiassa ajatellut jotain maagista yhteyttä äidin  ja lapsen välillä ja että ehkä minulla on hätä, mutta olin ihan tyytyväisenä rippileirillä kun äiti soitti sinne huolissaan. Ei silloin kertonut syytä soittoon, vasta useamman vuoden päästä kun olin jo aikuinen.

Veli taas oli ajatellut että sekoaa, kun kuulee juuri kauppaan lähteneen äidin äänen takaansa  pimeästä vessasta...

Demoni.

Vierailija kirjoitti:

Olin tavallinen nainen, joka eli rauhallista ja tavallista elämää. Eräänä päivänä kuitenkin kohtalo puuttui peliin, kun huomasin oudon valoilmiön taivaalla. Uteliaisuuttani päätin seurata sitä ja päädyin lähemmäs kuin uskalsin kuvitellakaan - suoraan UFO-"alukseen".

Aluksen ovet aukesivat ja minut vedettiin sisään ennen kuin ehdin käsittääkään, mitä tapahtui. Huone, johon minut viedtiin, oli täynnä omituisia laitteita ja vieraita olentoja, jotka olivat selvästi älyllisesti kehittyneempiä kuin me ihmiset. Tiesin, että tämä oli elämäni merkittävin hetki - olin juuri joutunut Ufoon!

Vieraiden olentojen kehot olivat pitkiä ja hoikkia, ja heillä oli omituiset soikeat pääkallot. Aluksen sisällä oli kuitenkin kylmä ja epäystävällinen tunnelma. Yritin pysyä rauhallisena, sillä tiesin, että he olivat kiinnostuneita tutkimaan minua.

Tutkimushuoneessa minut riisuttiin paljastavasta vaatetuksestani ja asetettiin omituiselle alustalle. Kaikki ympärilläni olevat laitteet vilkkuivat ja pitivät outoja ääniä. En voinut olla tuntematta epämiellyttävyyttä ja pelkoa, kun alapäähäni työntyivät sensorit. Ne luikertelivat sisääni. Toiset lonkerot levittivät pyllyn poskiani kun yksi työntyi takapuoleeni pumpaten jotain. Muut lonkerot levittivät pienillä sormillaan häpyhuuliani kun sykkivä sensori työntyi pilluuni. Ymmärsin, että vierasrotu yritti tutkia ja ymmärtää ihmiskehoa paremmin. Olin heidän silmissään todennäköisesti vain kuriositeetti. Minun oli pakko täristä, kun hedelmöityin...

Aika kiihottavaa!

Meillä oli aamulla tiskipöydällä juomalasi täynnä kirkkaan vihreää nestettä. Koskaan ei selvinnyt, mitä se oli ja miten se oli ilmestynyt. Lapsetkin olivat niin pieniä, eivät olisi edes pöydälle yltäneet.

Hyi, mitä noitavelliä lienee😨🤮

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aamulla tiskipöydällä juomalasi täynnä kirkkaan vihreää nestettä. Koskaan ei selvinnyt, mitä se oli ja miten se oli ilmestynyt. Lapsetkin olivat niin pieniä, eivät olisi edes pöydälle yltäneet.

Hyi, mitä noitavelliä lienee😨🤮

Olisit maistanut. Minä olisin.

Juu on. Joskus paranormaali onkin normaalia. On dimensioita, taajuuksia, energioita.

Kyllä. Isäni asuu pienessä talossa jossa eteisestä vie tikapuut kylmälle ullakolle. Isä oli matkoilla ja tyhjensin joka päivä postilaatikon vieden postit eteisen pöydälle,yhdellä tälläisellä reissulla ullakon luukku olikin auki  ja pamahti samantien kiiinni. Pakkohan se oli tarkistaa piileskeleekö siellä varas ja 112 valmiina puhelimessa,sydän kurkussa kiipesin huterat tikkaat ylös. Tutkin hermostuneena katsellaani varjoja mutten nähnyt mitään. Onneksi isä palasi seuraavana päivänä niin ei tarvinnut enää viedä posteja.

Vierailija kirjoitti:

Teininä kuulin veljeni kutsuvan minua olohuoneesta kun olin yksin kotona, mietin että ehkä olen vaan niin tottunut veljen ääneen että kuulen sen nytkin kun hän on armeijassa! Rakas raivostuttava isoveli.

Myöhemmin kuitenkin selvisi, että äitini oli kuullut minun ääneni ja veljeni taas äitini äänen :O Aina yksin kotona ollessa.  Äitini oli itseasiassa ajatellut jotain maagista yhteyttä äidin  ja lapsen välillä ja että ehkä minulla on hätä, mutta olin ihan tyytyväisenä rippileirillä kun äiti soitti sinne huolissaan. Ei silloin kertonut syytä soittoon, vasta useamman vuoden päästä kun olin jo aikuinen.

Veli taas oli ajatellut että sekoaa, kun kuulee juuri kauppaan lähteneen äidin äänen takaansa  pimeästä vessasta...

Jenkeissä tuon ilmiön nimi on mimic,matkija.

Vaatekaapin ovesta kuului raapiva ääni ja ovi myös heilui hiukan,oli päivä joten edes edes voinut ajatella mitään mörköä vaan menin katsomaan mikä ihme siellä on. Ääni loppui kun lähestyin.

Asuimme eksän kanssa vuokralla "hevonkuusessa" metsän keskellä. 

Ex oli yövuorossa ja lähdin röökille vain stringit ja olkaintoppi päällä kun oli kesä ja oltiin keskellä metsää.

Äkkiä joku mies naurahti ihan selkäni takana eikä se tosiaan ollu mikään oksan narina tai jänis vaan naurahdus.

Juoksin sisälle ja valvoin loppuyön .

Katsoin kauhuleffaa ja kissa alkoi tuijottaa jännittyneenä pimeään eteiseen.