Kirjallisuudesta ei saa keskustella. Poistettiin Tuntematon sotilas -kirjasta analyysi.
Ottaa päähän tämä poistelu. Kirjoitin juuri pitkän analyysin kirjasta ja niinpä tietysti - keskustelu oli poistettu. Ottaa päähän.
Kommentit (23)
Jos kirjoittaa kahta virkettä pidemmän tekstin, se kannattaa tallettaa ennen kuin painaa "Lähetä"-nappia. Muuten työ voi mennä hukkaan.
Kirjoitan sitten uudelleen. Kirja on loistava ja olen lukenut sen neljään kertaan. Tämä on myös ainoa kirja, josta muistan minkä ikäisenä olen sen lukenut.
Avauksessa ulkomaalaiset kuvattiin ikävinä ihmisinä, jotka vain tappavat. Kirjassa ulkomaalaisia on vain Vera ja kapteeni Barunov. Kumpikin kuvataan inhimillisinä.
Ekan kerran luin kirja 17-vuotiaana. Se tuntui seikkailulta.
Toinen kerta armeijassa 23 -vuotiaana. Se tuntui sotastrategialta.
Kolmas kerta 40 -vuotiaana. Nyt kirja edusti tiukkaa moraalia.
Neljäs kerta pelotti, että tuleeko jotain uutta. Viime kesänä 61 -vuotiaana tajusin, että kirja on todella pasifistinen. Ja lähes kaikki päähenkilöt kuolevat kirjan lopussa.
Saa nähdä poistettiinko tämä jo ...
Elokuvista olisi kiva nähdä Mollbergin elokuva. Se tuli pari vuotta sitten, mutta meni ohi. Olen nähnyt sen vain kerran. Todennäköisesti se on lähimpänä kirjaa. Aikanaa (1985) se lytättiin, kun näytti sodan raadollista puolta, eli lähellä kirjaa. Laineen versiossa ei pilkattu sotaa, vaan siinä nähtiin ihan sankarillisiakin piirteitä. Ap.
Linna on laittanut Lahtisen, kommarin, suuhun Hillerin ja sotahullujen arvostelun. Se oli rohkeaa niin pian sodan loppumisen jälkeen. Toisaalta elettiin YYA-aikaa.
Viimeksi lukemani kirja ei ollutkaan "Tuntematon sotilas", vaan "Sotaromaani". Tämä on Linnan alkuperäinen versio. Sitä ei uskallettu laittaa sellaisenaan painoon, vaan poistettiin (muistaakseni) lähes parikymmentä sivua. Kirjasta tekee mielenkiintoinsen se, että poistetut kohdat ovat kursiivilla.
Kun Lahtinen mm. vetää sitä kelkkaa, niin hän jupisee kahden sivun verran ja arvostelee kaikkeia. Nykyihmiset muistavat vain tokaisun "tulis luoti ja tappais". Ap
Tässä linkki Sotaromaanin kirjoitusvaiheisiin ja keskeisimmät erot Tuntemattomaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotaromaani_(Tuntemattoman_sotilaan_k%C3%…
Mielenkiintoinen piirre kirjan julkaisussa oli myös se, että tarvittiin (jostain syystä) valtavat määrät murreasiantuntijoita, jotta kaikki varmaan puhuisivat "oikeaa murretta". Totuus oli sodassa, että yhdessä komppaniassa palveli lähinnä saman aluueen miehiä. Tämä sitten kostaantui kamalalla tavalla vaikka Äyräpäässä, kun muutamasta kylästä kuoli melkein kaikki kylän nuoret miehet.
Vierailija kirjoitti:
Tässä linkki Sotaromaanin kirjoitusvaiheisiin ja keskeisimmät erot Tuntemattomaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotaromaani_(Tuntemattoman_sotilaan_k%C3%…
Mielenkiintoinen piirre kirjan julkaisussa oli myös se, että tarvittiin (jostain syystä) valtavat määrät murreasiantuntijoita, jotta kaikki varmaan puhuisivat "oikeaa murretta". Totuus oli sodassa, että yhdessä komppaniassa palveli lähinnä saman aluueen miehiä. Tämä sitten kostaantui kamalalla tavalla vaikka Äyräpäässä, kun muutamasta kylästä kuoli melkein kaikki kylän nuoret miehet.
En ole mikään sotahistorian asiantuntija enkä ole edes armeijaa käynyt, mutta hämärä käsitykseni on, että reserviläiset (eli ne vanhemmat miehet, kuten Rokka ja Suen Tassu, jotka tulivat tähän joukkueeseen täydennysmiehinä) usein sijoitettiin yhteen saman kylän tai saman alueen porukan kanssa.
Tuntemattoman sotilaat eivät kuitenkaan olleet reserviläisiä, vaan varusmiehiä suorittamassa palvelustaan, joka sitten venähti sodaksi. Heitä oli koottu Kontiolahdelle palvelukseen eri puolilta Suomea, kuten nykyäänkin tehdään.
Yksi kirjan arvo onkin juuri siinä, että miehet tulivat niin eri lähtökohdista. Tuntemattomassa ja Täällä Pohjantähden alla kirjoissa on kaksi yhteistä henkilöä, nimittäin Koskela, joka oli torpparin poika ja upseeri Salpakari (ei esiinnyt Laineen versiossa). Salpakari oli kuvauksensa mukaan "papin poika ja pakana".
Lehto oli koulukiusattu orpo. Lyhyt elämä oli kohdellut kaltoin, mutta lopulta oli päässyt kuorma-auton apumieheksi. Rokka oli maanviljelijä kannakselta ja Hietanen oli myös maanviljelijä (kahdeksan hehtaaria huonoa maata) Lähsi-Suomesta. Kariluoto oli helsinkiläinen porvariskodin kasvatti.
Rahikainen oli Pohjois-Karjalainen naistenmies, Riitaoja Keskisuomalainen arka mies ja Asumaniemi oli Stadin kundi.
Tähän kirjan asetelma osin perustuukin. Laitetaan yhteen mahdollisimman erilaisista lähtökohdista tulevia. Niinhän nykyäänkin sanotaan, että armeijassa ikäluokka kohtaa kokonaisuudessaan viimeisen kerran.
Pitää lukea toi Sotaromaani! Tuntematon sotilas on vieläkin lukematta, vaikka tykkäsin hirveästi Täällä pohjantähden alla -kirjasta. Elokuvat Tuntemattomasta on kyllä katsottu, mutta onhan kirja ihan eri asia.
Tässä hieno ketju Tuntemattoman sotilaan kuolemattomista lauseista sovellettuna korona-aikaan. Kirjoitettu lähinnä Uudenmaan eristyksen aikana: https://www.vauva.fi/keskustelu/3729447/lausu-tuntemattomasta-sotilaast…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä linkki Sotaromaanin kirjoitusvaiheisiin ja keskeisimmät erot Tuntemattomaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotaromaani_(Tuntemattoman_sotilaan_k%C3%…
Mielenkiintoinen piirre kirjan julkaisussa oli myös se, että tarvittiin (jostain syystä) valtavat määrät murreasiantuntijoita, jotta kaikki varmaan puhuisivat "oikeaa murretta". Totuus oli sodassa, että yhdessä komppaniassa palveli lähinnä saman aluueen miehiä. Tämä sitten kostaantui kamalalla tavalla vaikka Äyräpäässä, kun muutamasta kylästä kuoli melkein kaikki kylän nuoret miehet.
En ole mikään sotahistorian asiantuntija enkä ole edes armeijaa käynyt, mutta hämärä käsitykseni on, että reserviläiset (eli ne vanhemmat miehet, kuten Rokka ja Suen Tassu, jotka tulivat tähän joukkueeseen täydennysmiehinä) usein sijoitettiin yhteen saman kylän tai saman alueen porukan kanssa.
Tuntemattoman sotilaat eivät kuitenkaan olleet reserviläisiä, vaan varusmiehiä suorittamassa palvelustaan, joka sitten venähti sodaksi. Heitä oli koottu Kontiolahdelle palvelukseen eri puolilta Suomea, kuten nykyäänkin tehdään.
Nykyisin sodan ajan joukot kootaan jo varusmies(henkilö)palveluksessa. Yksi tupa on tulevaisuuden ryhmä joka suorittaa kertausharjoitusta yhdessä ja varsinaisessa kriisitilanteesa toimii ryhmänä. Tällä järjestelyllä on paljon etuja. Henkilöt tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa paremmin kuin tuiki tuntemattomat.
Edelleen pidän ekaa elokuvaa parhaana. Viimeisin on sinänsä ansiokkaasti tehty (etenkin nykytekniikkaa hyödynnetty hyvin) mutta kovin totinen verrattuna ekaan. Ja juuri tämä laskee pisteitä minun silmissäni.
Romaaninkin olen lukenut. Hyvää, rikasta kieltä. Ihmisten erilaisuus tulee selväksi. Ja sodan julmuus.
Amerikkalaisessa versiossa olisi yksi ylimaallinen sankari, joka selviäisi hengissä loppuun saakka. Tässä mielessä Linnan Tuntematon on toista maata. Lähes kaikki hahmot, joihin kiintyy, kaatuvat...
Ap, sinun pitää asettaa kirja niihin kehyksiin ja aikakauteen johon se kuuluu.
Turha niitä Linnan kuvauksia ihmisistä on arvostella.
Silloin oli toinen aika, toinen elämä.
Ei ollut laajaa näkemystä kun ei käyty ulkomailla, ei ollut kännyjä, nettiä ei somea.
Kaikki kirjallisuus tulee suhteuttaa siihen aikaan, milloin se kirjoitettu ja millaisten tapahtumien ja kokemusten jälkeen.
On kyllä niin läpianalysoitu kirja, että ei oikein jaksaisi..
Vierailija kirjoitti:
Edelleen pidän ekaa elokuvaa parhaana. Viimeisin on sinänsä ansiokkaasti tehty (etenkin nykytekniikkaa hyödynnetty hyvin) mutta kovin totinen verrattuna ekaan. Ja juuri tämä laskee pisteitä minun silmissäni.
Romaaninkin olen lukenut. Hyvää, rikasta kieltä. Ihmisten erilaisuus tulee selväksi. Ja sodan julmuus.
Amerikkalaisessa versiossa olisi yksi ylimaallinen sankari, joka selviäisi hengissä loppuun saakka. Tässä mielessä Linnan Tuntematon on toista maata. Lähes kaikki hahmot, joihin kiintyy, kaatuvat...
Eikös Rokka ole osin varsin ylimaallinen, auktoriteettiongelmineen kaikkineen?
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitan sitten uudelleen. Kirja on loistava ja olen lukenut sen neljään kertaan. Tämä on myös ainoa kirja, josta muistan minkä ikäisenä olen sen lukenut.
Avauksessa ulkomaalaiset kuvattiin ikävinä ihmisinä, jotka vain tappavat. Kirjassa ulkomaalaisia on vain Vera ja kapteeni Barunov. Kumpikin kuvataan inhimillisinä.
Ekan kerran luin kirja 17-vuotiaana. Se tuntui seikkailulta.
Toinen kerta armeijassa 23 -vuotiaana. Se tuntui sotastrategialta.
Kolmas kerta 40 -vuotiaana. Nyt kirja edusti tiukkaa moraalia.
Neljäs kerta pelotti, että tuleeko jotain uutta. Viime kesänä 61 -vuotiaana tajusin, että kirja on todella pasifistinen. Ja lähes kaikki päähenkilöt kuolevat kirjan lopussa.
Saa nähdä poistettiinko tämä jo ...
Niinpä, sodassa kuollaan. Noissa sodissa Suomesta kuoli lähes 90 000 nuorta ja keski-ikäistä miestä ja muutama lottakin.
Se että henkilöt kuolivat on varsin realistinen loppu.
Vierailija kirjoitti:
Pitää lukea toi Sotaromaani! Tuntematon sotilas on vieläkin lukematta, vaikka tykkäsin hirveästi Täällä pohjantähden alla -kirjasta. Elokuvat Tuntemattomasta on kyllä katsottu, mutta onhan kirja ihan eri asia.
Ihan sama kirja se on, turha vaivautua. Joitakin poistoja ja korjauksia, joilla ei ole oikeastaan mitään väliä kokonaisuuteen. Ihan ihme höpinää että olisi joku "sensuroimaton" erikoisversio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää lukea toi Sotaromaani! Tuntematon sotilas on vieläkin lukematta, vaikka tykkäsin hirveästi Täällä pohjantähden alla -kirjasta. Elokuvat Tuntemattomasta on kyllä katsottu, mutta onhan kirja ihan eri asia.
Ihan sama kirja se on, turha vaivautua. Joitakin poistoja ja korjauksia, joilla ei ole oikeastaan mitään väliä kokonaisuuteen. Ihan ihme höpinää että olisi joku "sensuroimaton" erikoisversio.
On niillä sikäli väliä, että tuovat kokonaisuuteen paasaamisen makua. Eli niiden poisto on ollut ihan normaalia kirjan editoimista paremmaksi, ei sensuuria.
Miksi tästä teoksesta ei saa keskustella vaan ketjut poistuu? Mitä täällä tapahtuu?
Kerropa, mitä kirjoitit. Meni minulla ohi ja pidän paljon sekä kirjasta että elokuvaversioista.