Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos ette ole uskonnollinen perhe, mutta lapsesi saa Raamatun lahjaksi..
13.08.2006 |
Luetko kirjaa lapselle, vaikka se olisi kovin vieras itsellesi? Poika 5-v. sai lahjaksi sellaisen 365 tarinaa Raamatusta, eli lapselle sopivissa pätkissä kertomuksia joka päivälle, lisäksi pohdittavia kysymyksiä jne..
Lahja tuli kummilta, joka on itse muutama vuosi sitten tullut uskoon ja arvatenkin aihe on kovin tärkeä hänelle. Lasta kirja kiinnostaa, kuten kaikki kirjat, mutta osaankohan itse olla asialle avoin ja selittää tarinat oikein, kun en itsekään oikein ymmärrä..
Kommentit (37)
kristinusko on osa suomalaisuutta, mielestäni voit lukea kirjasta ihan niinkuin mistä tahansa kirjasta, ei se lapsi uskoon siitä hurahda ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johan se lapsi ihmettelee mitä salaista kummin lahjassa on jos se piilotetaan hyllyn nurkkaan.
Hienoa, että kummi hoitaa tehtäviään, älkää te tyrmätkö kummin työtä aloittaa se
Raamattu on yleissivistävä teos ja itseänikin kiinnostaisi tietää, mitä siinä tapahtuu. Jos nyt totta puhutaan niin olen jopa harkinnut tuon kyseisen kirjan ostamista, kun en ole koskaan lukenut aikuisten Raamattua :)
Eli satukirjana lukisin minäkin.
Uskon kyllä Jumalaan ja muuten moneen osaan kristinuskoon, mutta en kuulu kirkkoon enkä etenkään usko kirkolliseen ohjeistukseen tai kontrolliin. Mutta lapseni saavat uskoa tai olla uskomatta mihin haluavat, kunhan se tuntuu heistä hyvältä. Tulen varmaankin tarjoamaan heille tietoja erilaisista uskonnoista kun kasvavat, itseäni on aina jäänyt harmittamaan etten juurikaan tiennyt mistään mitään.
Mutta luulen kyllä että silti vähän loukkaantuisin, jos joku toisi meille omaa uskoaan käsittelevän kirjan lapselle puhumatta etukäteen. Tuntuisi siltä, että HÄN yrittää tuputtaa omaa uskoaan lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Johan se lapsi ihmettelee mitä salaista kummin lahjassa on jos se piilotetaan hyllyn nurkkaan.
Mekin kuulumme kirkkoon, mutta tätä varsinaista uskontopuolta ei olla kovin paljoa opetettu. Enkelikirjoja meillä on ja joku itämaan tietäjistä kertova kuvakirja, mutta siihen ne sitten jääkin. Hmm.. jospa tutustun todella itse kirjaan ja katson sitten, milloin sitä aletaan lukea ääneen. Kuviahan voi katsella, tosi nätisti kuvitettu kirja.
Ihanteellista olisi, jos kummi voisi itse lukea lapselle tätä kirjaa, mutta valitettavasti hän on vuodepotilaana pysyvästi, eikä siihen kykene.
Sain sen aikoinani mummoltani ja ei musta aivopestyä sen kummemmin tullut. Vähän tärähtänyt vain kun täällä av:lla pyörin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oletteko ajatellut millaiset hautajaiset lapsenne saisi jos sattuisi kuolemaan esim liikenneonnettomuudessa?
Isoäitini on kerran ollut hautajaisissa hiljattain, joissa oli kirkkoon kuulumaton vainaja ja hän sanoi, että on nähnyt koskettavampia tilaisuuksia koirienkin maahanpanijaisissa. Mutta jos hengen asiat eivät ole tärkeitä, niin sama kai se sitten mitä hautajaisissa puhutaan...
no en ole lasteni hautajaisia suunnitellut... Mutta en usko, että siihen vaaditaan kirkkoon kuulumista, että niistä saisi tunteikkaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsille suunnattuja raamatunkertomuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
iltasatuina luettais siinä missä muitakin kirjoja.
Ei olla uskossa
Meijän tytölle kummi toi pikkuväen raamatun ja aion lukea sen kuhan tosta vähän kasvaa.
on muuten aivan ihastuttava kirja! paljon kuvia ja teksti lyhyttä ja lapselle ymmärrettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan vain välihuomautuksena... Itse siis olemme uskova perhe ja pojan kummi antoi hänelle lahjaksi paksun satukirjan, jossa erilaisia Disney-satuja. 101 Dalmatialaista, Tuhkimo, Nalle Puh... Pitäiskö jättää lukematta vain siksi, että minä en usko niihin satuihin?
Eli siis en jätä lukematta lapselle kirjoja siksi, etten itse usko niihin.
Vierailija:
Ihan vain välihuomautuksena... Itse siis olemme uskova perhe ja pojan kummi antoi hänelle lahjaksi paksun satukirjan, jossa erilaisia Disney-satuja. 101 Dalmatialaista, Tuhkimo, Nalle Puh... Pitäiskö jättää lukematta vain siksi, että minä en usko niihin satuihin?Eli siis en jätä lukematta lapselle kirjoja siksi, etten itse usko niihin.
" Te kirkkoon kuulumattomat,
oletteko ajatellut millaiset hautajaiset lapsenne saisi jos sattuisi kuolemaan esim liikenneonnettomuudessa?
Isoäitini on kerran ollut hautajaisissa hiljattain, joissa oli kirkkoon kuulumaton vainaja ja hän sanoi, että on nähnyt koskettavampia tilaisuuksia koirienkin maahanpanijaisissa. Mutta jos hengen asiat eivät ole tärkeitä, niin sama kai se sitten mitä hautajaisissa puhutaan..."
Itse vainaja ei ole järjestämässä hautajaisiaan, joten on sukulaisten/ystävien ongelma/vika jos hautajaisista tulee kolkot...!
Jos ne jotka loppukädessä järjestävät hautajaiset kuuluvat itse kirkkoon, ja eivät ole koskaan olleet " uskottoman" hautajaisissa, eivät he ehkä osaa järjestää niitä. Tälläiset hautajaiset voivat pahimmillaan olla sellaiset, joista on karsittu kaikki kristillinen pois, mutta ei ole keksitty mitään tilalle. Ja huomauttaisin tässä yhteydessä, että vapaa-ajattelijoidenliitosta saa apua kuinka järjestää ei uskonnoliset hautajaiset/muut juhlat ja tarvittaessa puhujan tilaisuuteen....
Itse en ole uskovainen, joten en tahtoisi uskonnolisia hautajaisia. Koska kuitenkin tahdon kauniin tilaisuuden, olen puhunut sukulaisilleni ja ystävilleni (vaikka olen vasta ~30-v) millaisen tilaisuuden sitten joskus toivoisin järjestettävän. Tahdon mm. että hautajaisissani soitetaan sellolla Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, joka on uskonnolinen kappale, MUTTA samalla myös eräs lempikappaleistani, ja se sopii minusta hyvin hautajaisiin. Mutta mitään pappia en tahdo sinne lätisemään tyhjän päiväisyyksiä. Minulla on muitakin juttuja mitä tahdon toteutettavan hautajaisissani, mutta en ala enempää niitä kertomaan jotta intimiteetti suojani säilyy... Saattaa olla että joku tuttuni käy tällä palstalla...;)
minä luin lapsena alle kouluikäisenä perhepäivähoitajalla tuota tuollaista lasten raamattu sarjaa kaverin kanssa... (olin siis kouluikään asti pph:lla) Muistan vain sen että tarinat oli todella mielenkiintoisia... sitten nuo samat tarinat tuli uudestaan tutuiksi koulussa uskonnon tunneilla... en tiedä minkälaisia uskonnon tunnit nykyään on mutta minun aikaa ne olivat juuri noita kertomuksia raamatusta...
ennen kuin lapsi olisi riittävän vanha ymmärtääkseen eron toden ja sadun välillä. Sitten saisi itse valita haluaako lukea niitä.
T. Ateisti
Vaan meillä kummin tehtävä on olla mukana lapsen elämässä. Sellanen tärkeä aikuinen ja ihminen. Kummin puoleen voi aina kääntyä oli iloja tai suruja. Kummi, joka haluaa viettää aikaansa kummilapsen kanssa.
Kuulumme kyllä kirkkoon, vaikkemme uskonnollisia edes ole. Eikä sille kirkkoon kuulumiselle mitään sen kummempaa motiivia ole. On vain jäänyt molempien lapsuudesta ja halusimme pitää kirkkohäät. Lapsetkin on sitten tullut kastettua ja kummitkin valittua. Esikoinenkin käy seurakunnan kerhoa. Eipä tuo niin maata kaatava juttu ole. Vaikka välillä on kyllä tullut ajateltua kirkosta eroamista.
Mielestäni raamattu on satukirja, siinä missä se Nalle Puh. Mutta pointti on siinä, että harvempi ihmisistä OIKEASTI uskoo Nalle Puhin olemassaoloon, kuntaas raamattuun moni uskoo. Joten periaatteessa raamatun lukeminen lapselle - vaikka se olisi satukirjan muotoon laitettu, niin tuntuu jotenkin kummalliselta.
Vastasin APn kysymykseen hmmmm mietittyäni, että " en ehkä lukisi" , eli en sitä lukemista ihan tyrmännytkään. Mutta jos lukisin, niin varmaan koittaisin jostain saada myös muiden eri uskontojen ´satukirjoja´ lukemiseksi, jotta lapsi todellakin ymmärtää, että muitakin uskontoja on olemassa.
Alue: Aihe vapaa
En tässä vaiheessa. Sitten kun alkaa olla enempi kykyä erottaa todellisuus ja fiktio, eri uskomukset ja omansa. Sitten kyllä. Mutta kenties joku 10-vuotias pitäisi ainakin olla.