Miten toimitte, kun toista alkaa juhla tympiä (ja olette siis vieraina)?
Kysymys pariskunnille.
Eli siis tässä mietiskelen, mikä olisi järkevin tapa toimia tilanteessa, jossa on pariskuntana kutsuttu pippaloihin ja jompaa kumpaa alkaa juhlat tympiä olan takaa.
Mä olen vähän "tylsä ihminen" siinä mielessä, että pidän eniten vain sellaisista juhlista, joiden kesto on jollain lailla rajoittunut. Vaikkapa niin, että vieraat on kutsuttu klo 17 ja sitten pippalot päättyvät selkeästi vaikka klo 24, jonka jälkeen halukkaat lähtevät jatkoille. Tässä vaiheessa on mukava vetäytyä taka-alalle, jos väsyttää tai muuten ei oikein tunne olevansa juhlatuulella ko porukassa. Jos taas juhlat ovat olleet kivat, voi hyvin tässä vaiheessa sitten lähteä niille jatkoille ja vaikka kotiutua vasta kuudelta aamulla.
Sen sijaan mua ahdistaa sellaiset "mökki" -tyyliset pippalot, joiden kesto voi olla mitä tahansa yhdestä illasta seuraavaan iltaan tai vieläpä kahteen yöhön ja aamuun. Ongelmallinen tilanne ei todellakaan ole, jos seura on joko jo alunperin hyvin tuttua - tai seurassa on muutama "kiva" tyyppi, joiden kanssa alkaa heti juttu luistaa ja on mutkatonta olla yhdessä.
Muutaman kerran meille on kuitenkin miehen kanssa sattunut niin, että hänen joku miespuolinen kaverinsa on kutsunut meidät tällaisiin kestoltaan vähän epämääräisiin "sinkkumökkipippaloihin". Jostain syystä näissä bileissä on yleensä aina ollut niin, että en ole oikein tullut mieheni kavereiden tyttöystävien kanssa erityisesti toimeen. Tai ei nyt mitään kriisejä ole ollut, mutta olen tuntenut oloni hyvin erilaiseksi ja ulkopuoliseksi.
Joskus se on ehkä johtunut siitäkin, että muut naiset ovat olleet minua n. 5-15 vuotta nuorempia, kun taas minä olen samanikäinen mieheni kanssa. Monet hänen kaverinsa taas ovat pari vuotta häntä itseään nuorempia. Nämä naiset taas ovat tyypillisesti muodostaneet tiiviin porukan (tuttuja peruskoulu/lukio/opiskeluajoilta), eikä lapsia tai perhettä kenelläkään ole. Olen itse 34v uusperheen äiti ja omaishoitaja - nämä muut naiset taas ovat aika tyypillisesti olleet n. 22-28-vuotiaita lapsettomia "sinkkuhenkisiä" bilettäjiä (missä ei ole mitään vikaa - olen itsekin ollut sellainen). Tilanteet ovat kuitenkin niin erilaisia, että yhteistä puheenaihetta on ollut vaikea kepeästi löytää.
Mieheni taas on tietysti iloisesti kuin kala vedessä dokannut näiden kavereidensa kanssa ja saunonut, eikä ole tajunnut yhtään sitä, miksi minä en voi vain "pitää hauskaa kuten muutkin tytöt". Mä olen tuntenut oloni yleensä jossain vaiheessa sitten vähän ylimääräiseksi. Mielelläni liukenisin noista tilanteista jotenkin säädyllisesti ja ystävällisesti niin, ettei se vaikuta mielenosoitukselta. Mies kuitenkin kokee sen kovin hankalaksi. Hän tavallaan ajattelee, että velvollisuus olisi tulla mun kanssa nukkumaan -- mutta koska hän pitkästä aikaa tapaa kavereita, niin hän myös haluaisi olla heidän kanssaan. Lisäksi hän pelkää, että kaverit pitävät häntä "mammarina", jos hän lähtisi ennenkuin juhlat ovat loppu. Kuitenkin mulle juhliin jääminen olisi "hampaat irvessä hauskan pitoa" - eli haluaisin vain mennä sänkyyn lukemaan kirjaa, mies saisi kaikin mokomin jäädä dokailemaan. Niin harvoin kun hän missään käy.
Miten teidän perheessä ratkaistaisiin "ongelma"? Miehelle se on nimittäin ihan mahdoton ajatus, että mä lähtisin jostain juhlista aiemmin. Mä taas en halua jäädä myöskään ilonpilaajaksi. Mies ei myöskään oikein haluaisi sitä, etten tulisikaan juhliin mukaan. Hän kun vain haluaisi, että mä pitäisin hauskaa niin kuin kaikki muutkin.
Kommentit (2)
..."yli yon" juhlat Suomessa, enka teini-ian jalkeen ole sellaisissa kaynytkaan. Ihan liikaa viinan kanssa sekoilua, epamiellyttavia ennalta-arvaamattomia kaanteita, eika pois tosiaan helposti valttamatta paase jos rupeaa vasyttamaan/tympimaan. Itse olin ymmartanyt etta tallaiset kutsut kuuluvat lahinna teini-ikaan, mutta ilmeisesti joillakin jatkuvat sen ohikin. Jos mieheni (joka luojan kiitos on ulkomaalainen eika tieda taman kaltaisia juhlia olevan olemassakaan ;-)) haluaisi vastaaviin menna, niin meilla saisi minun puolestani menna ihan yksin koko geimeisiin, itse en lahtisi edes alkua katselemaan. Ihmisilla on eri kasityksia siita mita "pitaa hauskaa" tarkoittaa, myos parisuhteen sisalla. Minusta on ihan paivan selvaa etta jos toisella ei ole kivaa, ei hanen myoskaan tarvitse sellaiseen osallistua. Musta on myos paivanselvaa etta jos teilla kerran on lapsia ja olet viela omaishoitaja, et halua vahia vapaita aikojasi tallaisissa merkeissa viettaa. On oikeastaan aika poyristyttavaa etta miehesi ei tata tajua.
Mä olen sellainen, että kun mua alkaa väsyttää niin en siedä yhtään enää odotella että toistakin huvittaa lähteä. Käytännössä ollaan toimittu niin, että olen ihan surutta mutta kohteliaasti sanonut jossain vaiheessa että "kiitos isännälle, oli tosi mukava ilta, mutta mua taitaa nyt peti kutsua - hauskaa illanjatkoa kaikille ja nähdään taas pian !"
Sano miehellesi vaikka etukäteen ettei tunne pakkoa lähteä samaan aikaan kuin sinä, ja pitäydy sitten myös lupauksessasi (älä nalkuta vaikka raahautuisi kotiin vasta aamun tunteina). Voihan hän vaikka soittaa sinulle hyvänyön soiton (ja tarkistaa samalla että pääsit turvallisesti kotiin).