Mies murehtii ja luulee, etteivät vanhempani pidä hänestä

Mulla on ollut aina kovin kylmäkiskoiset vanhemmat. Ne ei oma-aloitteisesti soittele, ei ehdota usein kyläilyjä tai muuta. Synttärionnitteluja on turha odottaa ja jouluna saa tulla käymään jos itse pyytää tätä. Paikan päällä sitte. puhuvat helposti vain omista asioistaan ja hyvin harvoin tarjoavat kahvit tms. Vähän erikoiset, mutta olen itse tottunut tähän ja en enää oikein jaksa välittää / odottaa muutakaan.

Nyt ongelmana on kuitenkin mieheni, joka ahdistuu näistä tapaamisista ihan suunnattomasti. Hänen perheensä on valtavan lämminhenkinen ja ihana, joten vanhempieni käytös on hänelle käsittämätöntä. Kyselee usein, miksi he eivät pidä hänestä ja sanoiko jotain väärin. Ei meinaa uskoa, että meillä ei vaan ole koskaan ollut lämpimät välit vanhempieni kanssa vaikka lapsuuteni on ollut ihan yhtä kurja. Sellainen rakkaudeton ja kylmä, vailla huomiota.

Mitä voisin tehdä, jotta miehelleni tulisi parempi olo ja hän uskoisi että vika ei ole hänessä? Itse olen aiemmin terapiani käynyt ja koen olevani tasapainossa menneisyyteni kanssa. Mutta en tahtoisi sen tulevan uudestaan ongelmaksi mieheni kautta :(