Jos voittaisit lotossa 90 miljonaa euroa, mitä tekisit?
Itse varmaan maksaisin velat korkoineen ensin pois, varaisin hotellista huoneen viikoksi ja kävisin viikon päätteeksi kylpylässä, ja loput laittaisin säästötilille kunnes keksisin niille lopulta järkevää käyttöä.
Kommentit (1962)
Vierailija kirjoitti:
Puolet laittaisin hyväntekeväisyyteen ja tutkimukseen. Lastensuojeluun, lastentaudeille, naisten turvakoteihin, nuorten psykiatriaan.
Loput sijoittaisin ja sitten lahjoittaisin lähiomaisille ja parhaimmille ystäville.
Älä valehtele, moraaliposeeraaja!
Rakennuttaisin varmaan talon. Vaikka nykyinenkin on kyllä kiva. Rakennuttaisin myös uuden mökin ja ehkä venekin päivittyisi. Mutta että mitä muuta. Ainakin sukulaisten velat maksaisin ja omani tietysti. Ostaisin varmaan asuntoja eri kaupungeista ja tietysti sijoittaisin ja elelisin osingoilla.
Varmistaisin lasteni tulevaisuuden.
Lahjoittaisin 10 miljoonaa kotikaupunkini urheiluseuroille (joissa lapseni ovat harrastaneet).
Peruskorjaisin lapsuudenkotini (jossa äitini edelleen asuu) ja varmistaisin, että hän voi asua huoletta siellä elämänsä loppuun asti.
Lahjoittaisin itselleni tärkeille kohteille.
Perustaisin jonkun stipendirahaston.
Jäisin eläkkeelle ja nauttisin elämästä.
Lapsi on narkkari niin tekisin kaiken mahdollisen mitä on tehtävissä ja mitä rahalla saa, että saisin hänet kiskottua kuiville. Rahaa hälle ei voi antaa eikä mitään, minkä voi myydä.
Maksaisin broidin velat pois ja ostaisin sille uuden auton ja remppaisin mitä tarvii.
Sit elelisin rennosti, niinku tähänkin asti.
En tiedä. En tosiaan tiedä. En saa kulutettua nykyisiääkään varoja.
Käyttäisin omiin tarpeisiini ja läheisten tarpeisiin 10 miljoonaa. 50 miljoonalla rakentaisin Helsinkiin parkkipaikkoja. 40 miljoonaa antaisin vähävaraisille vanhuksille.
Sijoittaisin ja ostaisin edullisen maapaikan. Rakentaisin sinne lapselleni laboratorion.
Houkuttelin pahimman tuntemani sukulaispummin ottamaan velkaa mutta en antaiskaan sille takausta. Tai vaatisin sitä tekemään jotain nöyryyttävää rahan takia.
Ostaisn paikallisille juopoille viinaa ja narkeille aineita. Tyhjenisi puistonpenkit.
Perustaisin säätiön perheväkivallan uhreille, he joilla on henkistä selkärankaa olla palaamatta. Uusi paikkakunta ja puoli vuotta elatuskulut katettu.
Osa sijoituksiin, osa keräyksiin köyhien hyväksi.
Ostaisin itselle ja perheelle pari asuntoa.
Olen pullukka.
Ensin hommaisin ptn ja treenaisin vuoden ihan hulluna ja laihduttaisin ja eleisin vaan kalalla ja salaatilla.
Seuraavan vuoden mättäisin vaan herkkuja naamaan kuntoilusta viis, söisin mitä ikinä mielisin, sitten taas seuraavan vuoden rääkkäisin itseäni fitnesskuntoon jne.
Oikeasti, rahalla saisin aikaa jota tarvitsisin yäysipäiväiseen kuntoiluun ja elämäntapojeni syvälliseen tarlasteluun pitkällä aikajänteellä. Voisin "testata" millaista on elämä hoikempana ja parempikuntoisena.
Itseni tuntien kyllästyisin koska olen perso herkuille. En vain sokerille vaan jo kauniiden kakkusten katselu saa minut hyvälle tuulelle ja mikään ei ole parempaa kuin mahtava punkku hyvän aterian päätteeksi. Eläisin vuoden täysin hedonistisesti.
Ja koska olen semmoinen häpeäjä kokisin niin pahoja omantunnon tuskia elämästä (ja ruuasta) nauttimisesta niin varmaankin aloittaisin sen kuntorääkin lopulta alusta ihan vain maksimoidakseni oman kurjan oloni.
Tämä tarina on tosi.
Rehellinen vastaus. Pitäisin kaikki itse ja muuttaisin pois ankeasta kylmästä Suomesta. Ehkä Uuteen-Seelantiin.
Mukaan merikontillinen kirjallisuutta. Perillä talo isolla terassilla merinäkymin. Kuntosali, uima-allas, ateljee ja puuverstas luonnollisesti.
Sinne jäisin ja siellä kuolisin.
Vierailija kirjoitti:
Alkaisin elää. En myöskään tekisi enää mitään mikä ei huvita. Nukkuisin milloin haluan.
Ja tarvitset tuohon 90 miljoonaa euroa no ei siinä mitään.
Varmistaisin rahalla että jäljellä olevalla suvullani olisi asiat taloudellisesti hyvin koko loppuelämän.
Sitten ostaisin ehkä oman pikkusaaren jostain lämpimästä ja asuisin siellä erakkona. Keskittyisin filosofiaan, tekisin taidetta ja kirjoittelisin kirjoja.
Joisin drinkkejä ja söisin tuoreita hedelmiä.
Hengaisin saarellani alasti.
Ehkä muutaman vuoden yksinolon jälkeen alkaisin kiertää maailmaa ja tutustuisin uusiin ihmisiin.
Suomeen en varmaan enää palaisi koskaan. Alan saada tarpeekseni tästä kaamosmasennuksen valtakunnasta.
Läheiset saisivat jäädä myös koska loppujen lopuksi olen huolehtinut heistä aina.
Olisi minun vuoroni alkaa elää omaa elämääni niinkuin parhaaksi näen.
Menisin sen verran töihin, että kiipeäisin ison pomon pöydälle, ja vääntäisin oikein kunnon ripulit siihen. Sitten kiertäisin työpaikalla nauramassa muille, ja näyttelisin finkkua. Kavereille tai sukulaisille en antaisi latiakaan, mutta noin isosta summasta varmasti miljoonia vasemmistojärjestöille ja hyväntekeväisyyteen. Elelisin makeaa elämää ja haistattelisin rungareille.
Ostaisin varakämpän ja lähtisin sinne. Mies voisi jäädä kotiin lasten kanssa.
Ostaisin jalkaseksiä. Sen jälkeen voitsi alkaa mietiä tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Alkaisin elää. En myöskään tekisi enää mitään mikä ei huvita. Nukkuisin milloin haluan.
Tämä olisi varmaan mahdollista nytkin.
Lahjoittaisin 10-20 milliä johonkin lääketiede tms tutkimukseen ja johonkin tärkeääm tarkoitukseen, jossa summalla oikeasti olisi merkitystä.
Sitten ostaisin kunnon asunnon, jossa voisin huoletonna elellä loppuelämän. Palkkaisin myös siivoojan ja muuta apuväkeä, elintyöllistäisin ihmisiä. Talo olisi niin iso että lapsetkin voisivat elellä siellä omissa oloissaan. Sijoitukset tuottaisivat sen verran, että kaikki eläisimme huoletonta elämää eikä tarvitsisi jonottaa terkkariin kun voisi mennä yksityiselle lääkärille. Sitten vähän hyväntekeväisyyttä ja taiteen mesenointia että tulee kutsuja cocktaikutsuiille, niihin en tietenkään mene, koska lähden yksityiskoneella Sardiniaan huvilalleni.