Olen nyt asunut Britanniassa pari vuotta
... ja täytyy sanoa että en ymmärrä sitä, mitä jotkut näkevät tässä maassa. En ole Lontoossa, mutta suuressa kaupungissa kuitenkin. Ymmärrän, että tämä kaupunki on paikallisten mielestä kaunis, sillä eivät tiedä paremmasta. eläminen halvempaa kuin Lontoossa, on enemmän tilaa ympärillä ja on kauniita paikkoja. Kuitenkin asuinalueet ovat mielestäni hirveän näköisiä, kaikki talot ovat rumia ja näyttävät samanlaisilta. Selkeitä vuodenaikoja ei ole. Rannikko on kaunis, mutta se ei auta sillä täällä on aina kylmä, vaikka olisi +10c niin tärisen.
Mikä täällä vetoaa ihmisiin ellei työpaikka ole lähettänyt? Muut suomalaiset hehkuttavat paikkaa.
Kommentit (835)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Perusbritin sivistys/koulutustaso on järkyttävän huono."
Yllättävä näkemys. Voitko antaa joitain esimerkkejä?
Sisko seurusteli kolmatta vuotta yliopistossa opiskelevan miehen kanssa. Kun sisko osasi kertoa että vesi kiehuu 100°C (mikä opitaan varmaan kolmannella luokalla viimeistään täällä), oli mies äimän käkenä millainen nero siskoni on (opiskeli lähihoitajaksi)! Ei ollut ainoa ns basic tieto, mikä uupui häneltä. Mukava mies, mutta vähän naiivi ja yksinkertaisen oloinen kuva jäi tulevasta ammatista huolimatta.
Tuttavani englantilainen ystävä oli Suomessa käymässä. Hänellä ei ollut aavistustakaan, missä Suomi sijaitsee maailmankartalla, vaikka oli siis jo lentänyt sinne. Usein jo ihan lentokoneessa pyörii se kartaa, joka näyttää, missä lentokone on menossa. Katseli ravintolan menua, johon oli printattu kartta, ja kyseli ihan tosissaan, että mikäs tää on (Afrikka) ja missäs me nyt siis ollaan. Kyseessä yliopiston käynyt ja arvostetussa työssä oleva. (Joo, ymmärrän, ettei kukaan tiedä kaikesta kaikkea, mutta en kyllä nousisi koneeseen, jos en edes tietäisi, mihin suuntaan se on lähdössä...)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkähän kun sinne Britteihin lappaa tuhansittain suomalaisia naisia, niin siellä luulisi olevan runsaasti sinkkunaisia. Keiden kanssa nämä brittinaiset sitten lyövät hynttyynsä yhteen. Äärimmäisen harvoin tulevat esim. Suomeen vaikka nyt heti kaksi tapausta tulikin mieleen. Yleensä suomalaisnaiset avioituvat vähintään keskiluokkaisten miesten kanssa. Tuskinpa sinkut keskiluokkaiset brittinaiset alentuvat avioitumaan perus-Onslowin kanssa, vaikka sympaattinen onkin.
Eräs Englannista kotoisin oleva rouva kertoi, että vaikka hänellä oli alempi brittien Bsc korkeakoulututkinto, hän olisi todennäköisesti päätynyt kotirouvaksi briteissä. Nyt hän on tehnyt kunnioitettavan uran kieltenopettajana Suomessa.
Koska lastenhoito on niin järkyttävän kallista niin jos on useampi lapsi on äidin järkevämpää jäädä kotiin kuin pistää koko palkkansa päivähoitomaksuihin. .
Perinteisesti ne joilla on varaa, on turvautuneet aupaireihin. Aupairien vuosipalkka on joku £5000/vuosi (+ majoitus ja ruoka). Brexit romahdutti aupairsysteemin, koska nyt maahantuleville aupaireille pitäisi maksaa £20 000/vuosi, että ne täyttäisi uusien maahanmuuttosääntöjen palkkavaatimuksen. Siinä onkin muilla kuin superrikkailla miettiminen, että miten lastenhoito nyt järjestetään. Etenkin niillä, jotka asuvat Lontoosssa, ja jotka tarvitsevat taloutensa pyörittämiseen kahden ihmisen palkan. Lienee edessä muutto Lontoosta halvemmalle seudulle, jossa tulee toimeen yhden ihmisen palkalla toisen jäädessä kotiin hoitamaan lapsia.
On mielenkiintoista seurata, että mitä ei-tarkoituksellisia seurauksia brexitistä tulee briteille. Tämä aupairhomma oli yksi niistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkähän kun sinne Britteihin lappaa tuhansittain suomalaisia naisia, niin siellä luulisi olevan runsaasti sinkkunaisia. Keiden kanssa nämä brittinaiset sitten lyövät hynttyynsä yhteen. Äärimmäisen harvoin tulevat esim. Suomeen vaikka nyt heti kaksi tapausta tulikin mieleen. Yleensä suomalaisnaiset avioituvat vähintään keskiluokkaisten miesten kanssa. Tuskinpa sinkut keskiluokkaiset brittinaiset alentuvat avioitumaan perus-Onslowin kanssa, vaikka sympaattinen onkin.
Eräs Englannista kotoisin oleva rouva kertoi, että vaikka hänellä oli alempi brittien Bsc korkeakoulututkinto, hän olisi todennäköisesti päätynyt kotirouvaksi briteissä. Nyt hän on tehnyt kunnioitettavan uran kieltenopettajana Suomessa.
Koska lastenhoito on niin järkyttävän kallista niin jos on useampi lapsi on äidin järkevämpää jäädä kotiin kuin pistää koko palkkansa päivähoitomaksuihin. .
Perinteisesti ne joilla on varaa, on turvautuneet aupaireihin. Aupairien vuosipalkka on joku £5000/vuosi (+ majoitus ja ruoka). Brexit romahdutti aupairsysteemin, koska nyt maahantuleville aupaireille pitäisi maksaa £20 000/vuosi, että ne täyttäisi uusien maahanmuuttosääntöjen palkkavaatimuksen. Siinä onkin muilla kuin superrikkailla miettiminen, että miten lastenhoito nyt järjestetään. Etenkin niillä, jotka asuvat Lontoosssa, ja jotka tarvitsevat taloutensa pyörittämiseen kahden ihmisen palkan. Lienee edessä muutto Lontoosta halvemmalle seudulle, jossa tulee toimeen yhden ihmisen palkalla toisen jäädessä kotiin hoitamaan lapsia.
On mielenkiintoista seurata, että mitä ei-tarkoituksellisia seurauksia brexitistä tulee briteille. Tämä aupairhomma oli yksi niistä.
Aupaireja on tosin edelleen mahdollista ottaa EU:n ulkopuolelta Youth Mobility Scheme viisumilla, mutta tulijoiden määrä on toki rajallinen eikä näitä aupaireja varmastikaan riitä kaikille halukkaille.
Vierailija kirjoitti:
Lämmitys briteissä tuntuu olevan taidelaji. Kuinka aikaisin keskuslämmitys on sopivaa laittaa kesän jälkeen päälle, missä vaiheessa keväällä laitetaan pois päältä. Lämmitetäänkö koko päivän matalammalla teholla vai vai pidetäänkö lämpöä päällä vain tiettyinä tarvittavina aikoina ja sammutetaan yöksi.
Lämmitysmuotoja on ihan laidasta laitaan lämpöä varaavista sähköpattereista kaasulla toimivaan keskuslämmitykseen. Uudemmissa taloissa tunnetaan jo eristeet ja kaksilasiset ikkunat, mutta yllättäen asuntokanta on vanhaa ja edelleen löytyy runsaasti taloja ilman eristystä ja lämmitystä esimerkiksi keittiössä tai kylpyhuoneessa.
Joo mun anoppilassa ei ole ollenkaan lämmitystä kylppäreissä, ei ole kuulema tarvetta kun ei niihin mennä aikaa viettämään. Makuuhuoneiden lämpötila on talvisin noin 15c.
Varakas perhe asuu isossa vanhassa kivitalossa maaseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkähän kun sinne Britteihin lappaa tuhansittain suomalaisia naisia, niin siellä luulisi olevan runsaasti sinkkunaisia. Keiden kanssa nämä brittinaiset sitten lyövät hynttyynsä yhteen. Äärimmäisen harvoin tulevat esim. Suomeen vaikka nyt heti kaksi tapausta tulikin mieleen. Yleensä suomalaisnaiset avioituvat vähintään keskiluokkaisten miesten kanssa. Tuskinpa sinkut keskiluokkaiset brittinaiset alentuvat avioitumaan perus-Onslowin kanssa, vaikka sympaattinen onkin.
Eräs Englannista kotoisin oleva rouva kertoi, että vaikka hänellä oli alempi brittien Bsc korkeakoulututkinto, hän olisi todennäköisesti päätynyt kotirouvaksi briteissä. Nyt hän on tehnyt kunnioitettavan uran kieltenopettajana Suomessa.
Koska lastenhoito on niin järkyttävän kallista niin jos on useampi lapsi on äidin järkevämpää jäädä kotiin kuin pistää koko palkkansa päivähoitomaksuihin. .
Perinteisesti ne joilla on varaa, on turvautuneet aupaireihin. Aupairien vuosipalkka on joku £5000/vuosi (+ majoitus ja ruoka). Brexit romahdutti aupairsysteemin, koska nyt maahantuleville aupaireille pitäisi maksaa £20 000/vuosi, että ne täyttäisi uusien maahanmuuttosääntöjen palkkavaatimuksen. Siinä onkin muilla kuin superrikkailla miettiminen, että miten lastenhoito nyt järjestetään. Etenkin niillä, jotka asuvat Lontoosssa, ja jotka tarvitsevat taloutensa pyörittämiseen kahden ihmisen palkan. Lienee edessä muutto Lontoosta halvemmalle seudulle, jossa tulee toimeen yhden ihmisen palkalla toisen jäädessä kotiin hoitamaan lapsia.
On mielenkiintoista seurata, että mitä ei-tarkoituksellisia seurauksia brexitistä tulee briteille. Tämä aupairhomma oli yksi niistä.
Aupairien sallittu tuntimäärä on kuitenkin sen verran alhainen (oiskohan 30 tuntia per viikko) että se ei ei riitä jos on alle kouluikäisiä lapsia ja kummallakin vanhemmalla täysiaikainen päivätyö.
Vierailija kirjoitti:
Lämmitys briteissä tuntuu olevan taidelaji. Kuinka aikaisin keskuslämmitys on sopivaa laittaa kesän jälkeen päälle, missä vaiheessa keväällä laitetaan pois päältä. Lämmitetäänkö koko päivän matalammalla teholla vai vai pidetäänkö lämpöä päällä vain tiettyinä tarvittavina aikoina ja sammutetaan yöksi.
Lämmitysmuotoja on ihan laidasta laitaan lämpöä varaavista sähköpattereista kaasulla toimivaan keskuslämmitykseen. Uudemmissa taloissa tunnetaan jo eristeet ja kaksilasiset ikkunat, mutta yllättäen asuntokanta on vanhaa ja edelleen löytyy runsaasti taloja ilman eristystä ja lämmitystä esimerkiksi keittiössä tai kylpyhuoneessa.
Juu, sikäläinen ajatus keskuslämmityksestä on hauska: se napsautetaan aamulla pariksi tunniksi päälle ja sitten päiväksi pois. Iltasella taas muutama tunti lämmitystä ja yöksi pois. Yöllähän ollaan peiton alla, missä joko platypus/kuumavesipullo tai sähköhuopa.
Vieraita varten lämpöä voidaan pitää päällä pidempäänkin. Tosin olen osallistunut esim. joulupäivällisille, missä lähes 20 henkeä. Nämä ihmiset jo sinällään lämmittivät hyvin talon. 😀
Voisi kuvitella, että esim. vesikiertoinen lämmitys toimisi yhtä edullisesti, vaikka ei koko ajan katkottaisi. Nythän vesi ehtii jäähtyä putkissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Perusbritin sivistys/koulutustaso on järkyttävän huono."
Yllättävä näkemys. Voitko antaa joitain esimerkkejä?
Sisko seurusteli kolmatta vuotta yliopistossa opiskelevan miehen kanssa. Kun sisko osasi kertoa että vesi kiehuu 100°C (mikä opitaan varmaan kolmannella luokalla viimeistään täällä), oli mies äimän käkenä millainen nero siskoni on (opiskeli lähihoitajaksi)! Ei ollut ainoa ns basic tieto, mikä uupui häneltä. Mukava mies, mutta vähän naiivi ja yksinkertaisen oloinen kuva jäi tulevasta ammatista huolimatta.
Tuttavani englantilainen ystävä oli Suomessa käymässä. Hänellä ei ollut aavistustakaan, missä Suomi sijaitsee maailmankartalla, vaikka oli siis jo lentänyt sinne. Usein jo ihan lentokoneessa pyörii se kartaa, joka näyttää, missä lentokone on menossa. Katseli ravintolan menua, johon oli printattu kartta, ja kyseli ihan tosissaan, että mikäs tää on (Afrikka) ja missäs me nyt siis ollaan. Kyseessä yliopiston käynyt ja arvostetussa työssä oleva. (Joo, ymmärrän, ettei kukaan tiedä kaikesta kaikkea, mutta en kyllä nousisi koneeseen, jos en edes tietäisi, mihin suuntaan se on lähdössä...)
Minä olen huomannut briteissä ja amerikkalaisissa sellaisen oudon piirteen, että esittävät usein tyhmempää kuin ovat. Kun oikein ihmettelee ja pällistelee kaikkea mahdollista, ei tule keskusteluun hiljaisia hetkiä. Jos ei keksi mitään järkevää sanottavaa, aina voi kysyä, että mitä, syödäänkö täällä Suomessakin perunoita? Kyseessä on sama kohteliaisuuden vaatimus, josta aiemmin oli puhetta. Ja useimmille angloille kohteliaaseen keskusteluun ei saa jäädä kuolleita hetkiä.
Kälyni ahdistui joskus hirveästi ihan tavallisesta suomalaisesta keskustelutilanteesta, jossa ei koko ajan puhuttu toisten päälle ja välillä kaikki vaan istuivat hetken hiljaa. Hänestä ihan näki, miten hän hermostoi hiljaisuuksista.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut kuopiossa nyt 3 vuotta.
Otan osaa.
Sille rumuudesta valittaneelle, tässä ois Britannian kauneimmat kadut. Ihan hirveitä eikö?
https://www.discoverbritainmag.com/have-you-been-to-britains-prettiest-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lämmitys briteissä tuntuu olevan taidelaji. Kuinka aikaisin keskuslämmitys on sopivaa laittaa kesän jälkeen päälle, missä vaiheessa keväällä laitetaan pois päältä. Lämmitetäänkö koko päivän matalammalla teholla vai vai pidetäänkö lämpöä päällä vain tiettyinä tarvittavina aikoina ja sammutetaan yöksi.
Lämmitysmuotoja on ihan laidasta laitaan lämpöä varaavista sähköpattereista kaasulla toimivaan keskuslämmitykseen. Uudemmissa taloissa tunnetaan jo eristeet ja kaksilasiset ikkunat, mutta yllättäen asuntokanta on vanhaa ja edelleen löytyy runsaasti taloja ilman eristystä ja lämmitystä esimerkiksi keittiössä tai kylpyhuoneessa.
Juu, sikäläinen ajatus keskuslämmityksestä on hauska: se napsautetaan aamulla pariksi tunniksi päälle ja sitten päiväksi pois. Iltasella taas muutama tunti lämmitystä ja yöksi pois. Yöllähän ollaan peiton alla, missä joko platypus/kuumavesipullo tai sähköhuopa.
Vieraita varten lämpöä voidaan pitää päällä pidempäänkin. Tosin olen osallistunut esim. joulupäivällisille, missä lähes 20 henkeä. Nämä ihmiset jo sinällään lämmittivät hyvin talon. 😀
Voisi kuvitella, että esim. vesikiertoinen lämmitys toimisi yhtä edullisesti, vaikka ei koko ajan katkottaisi. Nythän vesi ehtii jäähtyä putkissa.
Tuo jaksottainen parin tunnin lämmitys aamulla ja illalla on muuten ihan yleinen tapa myös Etelä-Euroopassa. Mitä olen kuullut, niin lämmitys maksaa tosi paljon ja sen kanssa pihistellään viimeiseen asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkäaikainen haaveeni on ollut muuttaa Britteihin. Miten tuonne nykyään Brexitin jälkeen pääsisi? Löytyy akateeminen koulutus. Töiden avulla varmaankin, mutta kuinka käytännössä. Onko kellään kokemusta? Miten on muuten käynyt Briteissä esim.puolalaisten raksatyöntekijöiden suhteen, tuleeko sinne niitä enää? Siis järkkääkö firma viisumeita heille vai työvoima nykyään omasta takaa? Harmittaa kyllä koko Brexit. En osaa sanoa viihtyisinkö siellä kulttuurissa oikeasti, mutta haluaisin kokeilla. Nuorempana tuli melkein lähdettyä mutta se jäi, ja sitten tulikin brexit.
Jatkossa tarvitset käytännössä Skilled Worker viisumin, jonka saamiseksi tarvitset työtarjouksen Home Officen hyväksymältä työnantajalta ja noin £26k vuositulot. Terveydenhuoltopuolelle on hieman erilaiset vaatimukset, maataloustöihin pääsee edelleen kausiviisumilla ja isompien firmojen sisäiset siirrot ovat myös mahdollisia. Kielikoe saattaa myös olla pakollinen viisumin saamiseksi ja maksettavaksi tulee ainakin viisumihakemus sekä reilut 600 puntaa per vuosi terveydenhoitomaksuja.
Nuo ovat ehkä vaatimuksia mikäli haluat pysyväksi asukkaaksi , eli englannin kansalaisuuden?
Kuitenkin vieraana ja työssäkäymisen myötä viisumin saa paljon keveämmin perustein.
Siinähän se kieli ja kulttuuri sitten tulee tutummaksi.
Itse odottaisin vuoden pari että säännöt muuttuvat pysyviksi jne. Myös koronaa yhä paikka paikoin on aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa tarvitset käytännössä Skilled Worker viisumin, jonka saamiseksi tarvitset työtarjouksen Home Officen hyväksymältä työnantajalta ja noin £26k vuositulot. Terveydenhuoltopuolelle on hieman erilaiset vaatimukset, maataloustöihin pääsee edelleen kausiviisumilla ja isompien firmojen sisäiset siirrot ovat myös mahdollisia. Kielikoe saattaa myös olla pakollinen viisumin saamiseksi ja maksettavaksi tulee ainakin viisumihakemus sekä reilut 600 puntaa per vuosi terveydenhoitomaksuja.
Nuo ovat ehkä vaatimuksia mikäli haluat pysyväksi asukkaaksi , eli englannin kansalaisuuden?
Kuitenkin vieraana ja työssäkäymisen myötä viisumin saa paljon keveämmin perustein.
Siinähän se kieli ja kulttuuri sitten tulee tutummaksi.
Itse odottaisin vuoden pari että säännöt muuttuvat pysyviksi jne. Myös koronaa yhä paikka paikoin on aika paljon.
Ei, kyseessä eivät ole kansalaisuuteen tarvittavat vaatimukset. Kansalaisuuteen tarvitaan ihan toisenlaisia asioita, muun muassa hyväksytysti suoritettu Life in the UK -testi.
Jos Iso-Britanniaan haluaa työskentelemään nyt EU eron jälkeen siihen tarvitsee viisumin ja työpaikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa tarvitset käytännössä Skilled Worker viisumin, jonka saamiseksi tarvitset työtarjouksen Home Officen hyväksymältä työnantajalta ja noin £26k vuositulot. Terveydenhuoltopuolelle on hieman erilaiset vaatimukset, maataloustöihin pääsee edelleen kausiviisumilla ja isompien firmojen sisäiset siirrot ovat myös mahdollisia. Kielikoe saattaa myös olla pakollinen viisumin saamiseksi ja maksettavaksi tulee ainakin viisumihakemus sekä reilut 600 puntaa per vuosi terveydenhoitomaksuja.
Nuo ovat ehkä vaatimuksia mikäli haluat pysyväksi asukkaaksi , eli englannin kansalaisuuden?
Kuitenkin vieraana ja työssäkäymisen myötä viisumin saa paljon keveämmin perustein.
Siinähän se kieli ja kulttuuri sitten tulee tutummaksi.
Itse odottaisin vuoden pari että säännöt muuttuvat pysyviksi jne. Myös koronaa yhä paikka paikoin on aika paljon.
Ei, kyseessä eivät ole kansalaisuuteen tarvittavat vaatimukset. Kansalaisuuteen tarvitaan ihan toisenlaisia asioita, muun muassa hyväksytysti suoritettu Life in the UK -testi.
Jos Iso-Britanniaan haluaa työskentelemään nyt EU eron jälkeen siihen tarvitsee viisumin ja työpaikan.
Juuri näin! Pienipalkkaisten hanttihommiin ei ole enää tulemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa tarvitset käytännössä Skilled Worker viisumin, jonka saamiseksi tarvitset työtarjouksen Home Officen hyväksymältä työnantajalta ja noin £26k vuositulot. Terveydenhuoltopuolelle on hieman erilaiset vaatimukset, maataloustöihin pääsee edelleen kausiviisumilla ja isompien firmojen sisäiset siirrot ovat myös mahdollisia. Kielikoe saattaa myös olla pakollinen viisumin saamiseksi ja maksettavaksi tulee ainakin viisumihakemus sekä reilut 600 puntaa per vuosi terveydenhoitomaksuja.
Nuo ovat ehkä vaatimuksia mikäli haluat pysyväksi asukkaaksi , eli englannin kansalaisuuden?
Kuitenkin vieraana ja työssäkäymisen myötä viisumin saa paljon keveämmin perustein.
Siinähän se kieli ja kulttuuri sitten tulee tutummaksi.
Itse odottaisin vuoden pari että säännöt muuttuvat pysyviksi jne. Myös koronaa yhä paikka paikoin on aika paljon.
Ei, kyseessä eivät ole kansalaisuuteen tarvittavat vaatimukset. Kansalaisuuteen tarvitaan ihan toisenlaisia asioita, muun muassa hyväksytysti suoritettu Life in the UK -testi.
Jos Iso-Britanniaan haluaa työskentelemään nyt EU eron jälkeen siihen tarvitsee viisumin ja työpaikan.
Juuri näin! Pienipalkkaisten hanttihommiin ei ole enää tulemista.
Kuka ne ja hoitotyön sitten tekee, jos ei puolalaiset sun muut? Intialaiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisareni asuu Richmondissä Lontoon kupeessa, aivan mahtava paikka. Tyttäreni opiskeli Manchesterin yliopistossa, inhosi kaupunkia niin, ettei halua edes käydä Britanniassa. Eli riippuu paljolti siitä missä päin asuu. Itse olen viettänyt kuusi viikkoa koulutuksessa Brightonin lähellä toukokuun alusta kesäkuun puoliväliin. Ainakin tuona vuonna oli mitä ihanin kesäsää kaikki nuo viikot, lämmintä ja aurinkoista.
Riippunee henkilöstäkin? Olisitteko sinä ja siskosi inhonneet Manchesteriä - ja toisaalta tyttäresi tykännyt mistään muustakaan paikasta Britanniassa? (tosin vaikea vertailla, jos on toisissa paikoissa käynyt vain pyörähtämässä, vapaalla kun on yleensä eri fiiliksissä kuin arjessa ilman turistin ruusunpunaisia laseja)
Itse pidin Manchesteristä, tosin turistina siis. Tytär on kasvanut pääosin USA:ssa, Suomessa liki 5-vuotiaaksi ja kesät päälle, aikuistuttuaan myös kesätöissä. Ei kuulemma tykännyt Manchesterin säästä ja pitää englantilaisia keskimäärin jokseenkin ilkeinä. Olin töissä brittifirmalla täällä New Yorkissa liki kymmenen vuotta, reissasin maiden väliä alvariinsa. Ja vaikka minulla oli aivan mahtavia työtovereita voin myös allekirjoittaa tuon tietyn sorttisen ilkeyden, mikä on kokemukseni mukaan aika vierasta ainakin amerikkalaisessa yliopisto ja työelämässä.
Onkohan kyse vilpittömästä ilkeydestä vai erilaisesta piikittelevästä tavasta puhua ja heittää vitsiä? Työelämässä en ole brittien kanssa ollut mutta vapaa-ajalla tullut jonkin verran kommunikoitua.
En tiedä, mutta jos vertaa vaikka brittien suosittuja tabloideja suomalaisiin iltapäivälehtiin, niin brittitabloidit ovat ilkeämpiä.
Sosiaalisemmat ihmiset, korkeampi palkkataso ja alhaisempi verotus vetävät puoleensa. Pidän siitä kun palkastaan saa oikeasti pitää isomman osan itsellään ja itse päättää mitä sillä elämäänsä hankkii. Eihän tuo Suomi vs Britannia ero ole kovin suuri alemmilla palkkatasoilla, mutta siinä vaiheessa kun Suomessa pääsee hyvälle keskitulon tasolle alkaa ero olla jo melko huomattava. Esimerkiksi Noin 4200 punnan kuukausipalkasta tuli Briteissä nettona noin 3200 tilille. Suomessa 4200 euron kuukausipalkasta tulee nettona noin 2700.
Brittien NHS lisäksi on varsin toimiva ratkaisu. Huomattavasti paremmin sain sieltä hoitoa kun suomen kunnalliselta puolelta sillä siellä NHS käyttävät lähes kaikki aivan rikkaimpia lukuunottamatta. Ei ole mitään työterveyshuollon järjestelmää joka esimerkiksi suomessa on epätasa-arvoistanut vahvasti perusterveydenhuollon saatavuutta työntekijöiden ja ei työntekijöiden (yksityisyrittäjät, kotiäidit yms.) välillä. Sosiaalituet siellä ovat huomattavasti heikommat. Ihmisillä ei ole niin varaa jäädä kotiin makaamaan, mutta ei siellä niin jäädäkkään.
Kaduttaa että palasin Suomeen ja nyt Britanniaan palaaminen on huomattavasti hankalampaa Brexitistä johtuen. Ehkä yritän kuitenkin palata sinne tai päästä esimerkiksi etelä-Saksaan tai Sveitsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisareni asuu Richmondissä Lontoon kupeessa, aivan mahtava paikka. Tyttäreni opiskeli Manchesterin yliopistossa, inhosi kaupunkia niin, ettei halua edes käydä Britanniassa. Eli riippuu paljolti siitä missä päin asuu. Itse olen viettänyt kuusi viikkoa koulutuksessa Brightonin lähellä toukokuun alusta kesäkuun puoliväliin. Ainakin tuona vuonna oli mitä ihanin kesäsää kaikki nuo viikot, lämmintä ja aurinkoista.
Riippunee henkilöstäkin? Olisitteko sinä ja siskosi inhonneet Manchesteriä - ja toisaalta tyttäresi tykännyt mistään muustakaan paikasta Britanniassa? (tosin vaikea vertailla, jos on toisissa paikoissa käynyt vain pyörähtämässä, vapaalla kun on yleensä eri fiiliksissä kuin arjessa ilman turistin ruusunpunaisia laseja)
Itse pidin Manchesteristä, tosin turistina siis. Tytär on kasvanut pääosin USA:ssa, Suomessa liki 5-vuotiaaksi ja kesät päälle, aikuistuttuaan myös kesätöissä. Ei kuulemma tykännyt Manchesterin säästä ja pitää englantilaisia keskimäärin jokseenkin ilkeinä. Olin töissä brittifirmalla täällä New Yorkissa liki kymmenen vuotta, reissasin maiden väliä alvariinsa. Ja vaikka minulla oli aivan mahtavia työtovereita voin myös allekirjoittaa tuon tietyn sorttisen ilkeyden, mikä on kokemukseni mukaan aika vierasta ainakin amerikkalaisessa yliopisto ja työelämässä.
Sarkastisia ovat kyllä, mutta suomalaisiin verrattuna ei todellakaan ilkeitä. Toisaalta itse olen huomannut, että jostain syystä britit kestää pottuilua todella paljon paremmin kuin esim. suomalaiset, se kuuluu vähän niin kuin kulttuuriinkin. Eivät loukkaannu kovin vähästä, mikä on sinänsä outoa, koska ainakin paremmissa piireissä tuppaavat olemaan suorastaan liioitellun kohteliaita.
Sitten kun britit oikein pottuuntuu ja kun heitä oikein johdatellaan, niin he saavat aikaan tämmöisen megalomaanisen potun kuten brexit. Eihän siitä hyödy kukaan. Ja Lontoon ulkopuolinen Englanti jatkaa köyhtymistään, se on nykyisin talouden mittareilla etelä-Euroopan tasoa. Ja minä siis tykkään sentään Britanniasta.
Ehkä tämä on se selitys. Eivät kehdanneet suoraan sanoa saksalaisille, että teidän liittovaltiokehityksenne ottaa meitä pattiin ja haluaisimme pitää vähän etäisemmät välit, vaan masinoivat sitten kaikessa hiljaisuudessa eron koko kerhosta. Makes sense.
Sanoivat sen kyllä erittäin selvästi vuosikymmenten ajan. Maastrichtin sopimuksesta saakka. Ja viimeinen yritys David Cameronin aikaan. Eroa ei tehty millään mittapuulla "kaikessa hiljaisuudessa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa tarvitset käytännössä Skilled Worker viisumin, jonka saamiseksi tarvitset työtarjouksen Home Officen hyväksymältä työnantajalta ja noin £26k vuositulot. Terveydenhuoltopuolelle on hieman erilaiset vaatimukset, maataloustöihin pääsee edelleen kausiviisumilla ja isompien firmojen sisäiset siirrot ovat myös mahdollisia. Kielikoe saattaa myös olla pakollinen viisumin saamiseksi ja maksettavaksi tulee ainakin viisumihakemus sekä reilut 600 puntaa per vuosi terveydenhoitomaksuja.
Nuo ovat ehkä vaatimuksia mikäli haluat pysyväksi asukkaaksi , eli englannin kansalaisuuden?
Kuitenkin vieraana ja työssäkäymisen myötä viisumin saa paljon keveämmin perustein.
Siinähän se kieli ja kulttuuri sitten tulee tutummaksi.
Itse odottaisin vuoden pari että säännöt muuttuvat pysyviksi jne. Myös koronaa yhä paikka paikoin on aika paljon.
Ei, kyseessä eivät ole kansalaisuuteen tarvittavat vaatimukset. Kansalaisuuteen tarvitaan ihan toisenlaisia asioita, muun muassa hyväksytysti suoritettu Life in the UK -testi.
Jos Iso-Britanniaan haluaa työskentelemään nyt EU eron jälkeen siihen tarvitsee viisumin ja työpaikan.
Juuri näin! Pienipalkkaisten hanttihommiin ei ole enää tulemista.
Kuka ne ja hoitotyön sitten tekee, jos ei puolalaiset sun muut? Intialaiset?
Ensimmäisessä lainatussa viestissä todettiinkin, että "terveydenhuoltopuolelle on hieman erilaiset vaatimukset, maataloustöihin pääsee edelleen kausiviisumilla". Lisäksi erikseen työvoimapula-aloille on hieman matalampi vuosituloraja.
Mutta varmasti jatkossa ja etenkin näin koronapandemian aikaan pulaa ns. hanttityöläisistä tulee olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa tarvitset käytännössä Skilled Worker viisumin, jonka saamiseksi tarvitset työtarjouksen Home Officen hyväksymältä työnantajalta ja noin £26k vuositulot. Terveydenhuoltopuolelle on hieman erilaiset vaatimukset, maataloustöihin pääsee edelleen kausiviisumilla ja isompien firmojen sisäiset siirrot ovat myös mahdollisia. Kielikoe saattaa myös olla pakollinen viisumin saamiseksi ja maksettavaksi tulee ainakin viisumihakemus sekä reilut 600 puntaa per vuosi terveydenhoitomaksuja.
Nuo ovat ehkä vaatimuksia mikäli haluat pysyväksi asukkaaksi , eli englannin kansalaisuuden?
Kuitenkin vieraana ja työssäkäymisen myötä viisumin saa paljon keveämmin perustein.
Siinähän se kieli ja kulttuuri sitten tulee tutummaksi.
Itse odottaisin vuoden pari että säännöt muuttuvat pysyviksi jne. Myös koronaa yhä paikka paikoin on aika paljon.
Ei, kyseessä eivät ole kansalaisuuteen tarvittavat vaatimukset. Kansalaisuuteen tarvitaan ihan toisenlaisia asioita, muun muassa hyväksytysti suoritettu Life in the UK -testi.
Jos Iso-Britanniaan haluaa työskentelemään nyt EU eron jälkeen siihen tarvitsee viisumin ja työpaikan.
Juuri näin! Pienipalkkaisten hanttihommiin ei ole enää tulemista.
Kuka ne ja hoitotyön sitten tekee, jos ei puolalaiset sun muut? Intialaiset?
Ensimmäisessä lainatussa viestissä todettiinkin, että "terveydenhuoltopuolelle on hieman erilaiset vaatimukset, maataloustöihin pääsee edelleen kausiviisumilla". Lisäksi erikseen työvoimapula-aloille on hieman matalampi vuosituloraja.
Mutta varmasti jatkossa ja etenkin näin koronapandemian aikaan pulaa ns. hanttityöläisistä tulee olemaan.
Ehkä heitä tulee jatkossa enemmän entisistä alusmaista. Britannialla ei tule ikinä olemaan pulaa hanttityöläisistä. Heitä saadaan kyllä englanninkieliseen maahan nopeasti yksittäisillä rekrytapahtumilla. Sellaisia järjestetään jo nyt Aasiassa hoitajille.
Lämmitys briteissä tuntuu olevan taidelaji. Kuinka aikaisin keskuslämmitys on sopivaa laittaa kesän jälkeen päälle, missä vaiheessa keväällä laitetaan pois päältä. Lämmitetäänkö koko päivän matalammalla teholla vai vai pidetäänkö lämpöä päällä vain tiettyinä tarvittavina aikoina ja sammutetaan yöksi.
Lämmitysmuotoja on ihan laidasta laitaan lämpöä varaavista sähköpattereista kaasulla toimivaan keskuslämmitykseen. Uudemmissa taloissa tunnetaan jo eristeet ja kaksilasiset ikkunat, mutta yllättäen asuntokanta on vanhaa ja edelleen löytyy runsaasti taloja ilman eristystä ja lämmitystä esimerkiksi keittiössä tai kylpyhuoneessa.