Kertokaa nyt mulle: Mikä siinä on niin upeaa ja tavoiteltavaa olla tosi laiha?
Täällä palstalla ollut viime aikoina tosi paljon laihuuden ihannointia, ei mitään normaalipainon vaan ihan siis laihuuden eli normipainoa alemman painon ihailua. Ihmettelen että miksi? Oikeastiko naiset haluaa olla niin pieniä ja luisevia vai onko kirjoittelijat jotain 42v Penoja jotka ihailee Aasialaistyyppistä kehoa ja itkee kun "suominaiset on läs kejä" ja yrittää nyt manipuloida kaikkia tavoittelemaan BMI 13?
Kommentit (24)
Penat taas vauhdissa täällä vaikka oma kaljamaha senkun kasvaa vuosi vuodelta, naisen silti pitää olla pikkuruinen keijukainen muuten ei kelpaa.
Kukaan ei jotain alipainoisia ihannoi, ei miehet eivätkä naiset, lopettakaa tuo jauhanta.
Mutta Aasialaisnaiset ei ole alipainoisia, ihan normaaleja ovat !!!
Koska AV palstalla voi leikkiä olevansa 40 kg ja 175 cm pitkä vaikka totuus on 95 kg ja 155 cm
Sitä kun on aina ollut mannekiinin mitat ei voi hyväksyä millään että vyötärö levenee ja kilot lisääntyy.
Luenko eri palstaa, kun en ole törmännyt alipainon ihannointiin täällä? Hoikkuus toki on mukavaa. Tuntuu kivalta, kun s-kokoiset vaatteet eivät purista mistään, ja kun istuessa ei muodostu yhtään makkaraa. Mikään ei tytise, kun kävelee/juoksee.
Se on niin harvinaista, että tuntuu ehkä siksi kiehtovalta. Toisaalta sellaisen kehon saavuttaminen on monelle hyvin vaikeaa, ja vaikeiden asioiden saavuttamista taas pidetään usein hienona (vrt. jokin harvinainen taito).
Lisäksi lihavuuteen yhdistetään usein sellaisia ominaisuuksia kuin huono itsehillintä, ahneus, laiskuus jne., joita ei yleisesti ihailla. Sen sijaan äärimmäiseen hoikkuuteen saatetaan yhdistää päinvastaisia ominaisuuksia: itsekuri, kieltäymys, uutteruus, joita taas pidetään ns. hyvinä piirteinä.
Siksi että olen koko ikäni ollut pieni ja hoikka, enkä tuntisi oloani omaksi itsekseni jos paisuisin. Olen 55-vuotias, 160/50.
Vierailija kirjoitti:
Siksi että olen koko ikäni ollut pieni ja hoikka, enkä tuntisi oloani omaksi itsekseni jos paisuisin. Olen 55-vuotias, 160/50.
Miten niin pieni ja hoikka? Ihan normaalipainoinen olet. Nyt puhutaan oikeasti laihoista.
Mä olin joskus 10kg kevyempi. Painoin 50kg ja olen 170cm pitkä. Olin tosi laiha, vaikka nyt varmaan tulee kertomaan, että en edes ollut.
Kyllä se vaan tuntui hyvältä! Vaikea selittää. Mutta mitä vaan päällensä veti, sopi heti ja näytti hyvältä. Mikään kohta ei turvottanut tai ollut muhkurainen.
No, olo oli aika paha sitten muuten. Nukutti ja palelsi 24/7. Mulla oli syömishäiriö.
Mistä naiset kuvittelevat miesten ihannoivan anorektikoita?
Vierailija kirjoitti:
Luenko eri palstaa, kun en ole törmännyt alipainon ihannointiin täällä? Hoikkuus toki on mukavaa. Tuntuu kivalta, kun s-kokoiset vaatteet eivät purista mistään, ja kun istuessa ei muodostu yhtään makkaraa. Mikään ei tytise, kun kävelee/juoksee.
Joo, en ole minäkään törmännyt. Selkeitä provoja lukuun ottamatta.
Sitä tulee vastaan, että alle 60-kiloista kutsutaan alipainoiseksi tai laihaksi. Ja väitetään että aikuinen nainen painaa väkisinkin enemmän. Sehän ei ole totta, ihan normaalipaino keskimittaiselle naiselle.
Ei todellakaan mitään, kyllä lihasmassaa pitää olla. Esim. Sara Vainikka. Kasvoistaan hyvin vaatimattoman näköinen mutta kun kroppa on tuossa kunnossa niin on upea nainen!
Vierailija kirjoitti:
Mistä naiset kuvittelevat miesten ihannoivan anorektikoita?
Koska palsta on täynnä i n c e l surkimuksia jotka selittää että oikea nainen ei voi painaa yli 45 kg muuten on kauhistuttava syöttöporsas jota ei voi edes katsoa oksentamatta.
Kyllä itsekin olen aina tavoitellut todella hoikkaa kroppaa, enkä koskaan ole päässyt niin laihaksi kuin olen halunnut.
Nykyään paino ei meinaa pudota millään vaikka olen vähentänyt kalorit ihan sinne minimiin mitä ei vielä pidetä vaarallisena. Kaiketi aineenvaihdunta ei taida oikein toimia ja pitää kiinni kaikesta tiukasti, todella turhauttavaa.
Onhan tämä varmaan typerää ja kaikin puolin epätervettä kun kuitenkin olen normaalipainon puolivälissä. Silti näen itseni usein isona peilistä, mutta yllättäen kuvista katsoessa ja muihin verratessa ihmettelen että olenko oikeasti noin pieni. En silti pysty päästämään irti siitä ihannekuvasta mitä on aivoihin syötetty pari vuosikymmentä enkä sitten peiliin katsoessa muista että ehkä näen itseni vääristyneesti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itsekin olen aina tavoitellut todella hoikkaa kroppaa, enkä koskaan ole päässyt niin laihaksi kuin olen halunnut.
Nykyään paino ei meinaa pudota millään vaikka olen vähentänyt kalorit ihan sinne minimiin mitä ei vielä pidetä vaarallisena. Kaiketi aineenvaihdunta ei taida oikein toimia ja pitää kiinni kaikesta tiukasti, todella turhauttavaa.Onhan tämä varmaan typerää ja kaikin puolin epätervettä kun kuitenkin olen normaalipainon puolivälissä. Silti näen itseni usein isona peilistä, mutta yllättäen kuvista katsoessa ja muihin verratessa ihmettelen että olenko oikeasti noin pieni. En silti pysty päästämään irti siitä ihannekuvasta mitä on aivoihin syötetty pari vuosikymmentä enkä sitten peiliin katsoessa muista että ehkä näen itseni vääristyneesti.
Taidat olla ns. laihaläski, eli olet löysä ja siksi näyttää ja tuntoo "isolta". Ala kasvattaa lihasmassaa sen sijaan että yrittäisit kuihduttaa itseäsi. Jos on lihaksia niin olemus on hoikempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luenko eri palstaa, kun en ole törmännyt alipainon ihannointiin täällä? Hoikkuus toki on mukavaa. Tuntuu kivalta, kun s-kokoiset vaatteet eivät purista mistään, ja kun istuessa ei muodostu yhtään makkaraa. Mikään ei tytise, kun kävelee/juoksee.
Joo, en ole minäkään törmännyt. Selkeitä provoja lukuun ottamatta.
Sitä tulee vastaan, että alle 60-kiloista kutsutaan alipainoiseksi tai laihaksi. Ja väitetään että aikuinen nainen painaa väkisinkin enemmän. Sehän ei ole totta, ihan normaalipaino keskimittaiselle naiselle.
Silti kun on kehonmitta-ketjuja, jokaisella on kuulemma 55cm vyötärö.
Vierailija kirjoitti:
Luenko eri palstaa, kun en ole törmännyt alipainon ihannointiin täällä? Hoikkuus toki on mukavaa. Tuntuu kivalta, kun s-kokoiset vaatteet eivät purista mistään, ja kun istuessa ei muodostu yhtään makkaraa. Mikään ei tytise, kun kävelee/juoksee.
Täällä ihannoidaan syömistä (ahmimista).
nyt joku ihraperse on innostunut ja mollaa kaikkia ja ei näe kuin laihan unelman
eihän se nin mene
tottakai jokainen tarkkailee painoaan eikä anna sen nousta koska asia on yhtä paha kuin pankkitililtä otto: sinne on ottamaansa paha saada takaisin joten annetaan niiden olla siellä, sama ylisyömisessä, on paha saada vaakaa näytttämään samoja lukemia jos liikoja vetelee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itsekin olen aina tavoitellut todella hoikkaa kroppaa, enkä koskaan ole päässyt niin laihaksi kuin olen halunnut.
Nykyään paino ei meinaa pudota millään vaikka olen vähentänyt kalorit ihan sinne minimiin mitä ei vielä pidetä vaarallisena. Kaiketi aineenvaihdunta ei taida oikein toimia ja pitää kiinni kaikesta tiukasti, todella turhauttavaa.Onhan tämä varmaan typerää ja kaikin puolin epätervettä kun kuitenkin olen normaalipainon puolivälissä. Silti näen itseni usein isona peilistä, mutta yllättäen kuvista katsoessa ja muihin verratessa ihmettelen että olenko oikeasti noin pieni. En silti pysty päästämään irti siitä ihannekuvasta mitä on aivoihin syötetty pari vuosikymmentä enkä sitten peiliin katsoessa muista että ehkä näen itseni vääristyneesti.
Taidat olla ns. laihaläski, eli olet löysä ja siksi näyttää ja tuntoo "isolta". Ala kasvattaa lihasmassaa sen sijaan että yrittäisit kuihduttaa itseäsi. Jos on lihaksia niin olemus on hoikempi.
Kenties niin. Lihas kasvaa mulla ilmeisesti aika huonosti ja pitäisi mennä salille että saisi jotain tuloksia.
Ainakin siitä päätellen että mitkään kotitreenini eivät ole kauheasti tuntuneet lihasmassaan vaikuttaneen.
Miksi ainoat vaihtoehdot on rankka ylipaino tai huomattava alipaino?