Ex-avomies uhkaa eron jälkeen laskuilla ja haluaa antamansa lahjat takaisin. Miten suhtautua?
Onko kenelläkään ollut vastaavaa tilannetta ja miten minun tulisi reagoida?
Kommentit (33)
Jos alat lahjoja palauttamaan, niin palautat sitten oikeasti kaikki. Eli jos hän on ostanut sinulle vaatteen, jota olet sitten käyttänyt niin paljon, että se alkaa olla jo roskiskunnossa, niin ei muuta kuin mukaan vaan.
Viisainta olla reagoimatta minihinkään exän vaatimukseen, sehän vain innoittaa exän keksimään lisää vaatimuksia. Suoraan estoon koko mies, niin rauhoittuu nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Hän on laittamassa laskuja yrityksensä nimissä. Suhteen aikana olen siis käyttänyt hänen yrityksensä palvelua ja hän on antanut ymmärtää ettei ole mitään palkkiota vailla. Minulla ei ole eikä olisi aiemminkaan ollut varaa siitä edes maksaa, mikä hänellä on ollut tiedossa. Nyt sitten pitkän ajan kuluttua kun erottiin, hän onkin rahaa vailla.
Lahjoja on annettu puolin ja toisin. Nyt vaatii että vaihdamme huomenna keskenään tavarat. Tarkoituksena varmaan päästä näkemään ja yrittää viimeisen kerran pomottaa minua.
Ap
Jos kyse on kauan sitten käytetyistä palveluista, voit mainita, että verottajaa voi kiinnostaa palvelut, joita ei ole laskutettu ja ilmoitettu oikean tilikauden aikana.
Ihme meininki. Exän kanssa kun erottiin niin kysyin haluaako design-lamput (omistamani) uuteen asuntoonsa koska osasi arvostaa niitä enemmän kuin minä. Monet muutkin tavarat jaettiin sen mukaan kumpi niitä tarvitsi enemmän ja kävin eron jälkeen myös auttamassa muutamassa jutussa ja exä jeesasi minua vuorostaan.
Ei ole, olet miesvihaa tihkuvan mielikuvituksesi kanssa aivan yksin.
Vierailija kirjoitti:
Ihme meininki. Exän kanssa kun erottiin niin kysyin haluaako design-lamput (omistamani) uuteen asuntoonsa koska osasi arvostaa niitä enemmän kuin minä. Monet muutkin tavarat jaettiin sen mukaan kumpi niitä tarvitsi enemmän ja kävin eron jälkeen myös auttamassa muutamassa jutussa ja exä jeesasi minua vuorostaan.
Kaikki eivät ole noin onnekkaita. Osa ihmisistä taantuu kiukuttelevan teinin tasolle eron myötä. Tuokin melkein loukkaus teinejä kohtaan.
Toivottavasti laittaa GoldDiggerille oikein ison ja rasvaisen laskun perään.
Minun täytyy myöntää, että itse olen vähän samanlaisessa tilanteessa ja mielentilassa kuin ap:n ex. Olen lainannut miesystävälleni rahaa järjettömät määrät ja viime viikolla hän sanoi, että haluaa erota. Minä en tietenkään haluaisi erota, joten kyllä todellakin tekisi mieli käyttää tuota velkaa "aseena". Meillä on kyllä velkakirja ja kaikki on ollut alusta lähtienkin lainaa, joka on sovittu maksettavaksi takaisin. Tiedän, että olen nolo, surkea ja säälittävä, kun edes ajattelen tällaista, mutta jotenkin koen, että hän ei voi noin vain erota, kun olen auttanut häntä niin paljon. En tietenkään ajattele, että olisin "ostanut" hänet, mutta kyllä se tuntuu pahalta, että raha on kelvannut, mutta minä en enää kelpaakaan. Tuntuu, että hän olisi minulle velkaa muutakin kuin sen rahan. Ei ole siis kyse pelkästään rahasta vaan pettymyksestä, että toiselle ei ole merkinnyt mitään se, mistä kaikesta hän sen rahan avulla selvisi.
Mä palautin exälle puoliksi täytetyn ristikkolehden ja puolikkaan paketin siteitä. Tais olla ainoat lahjat jonka osti :D
Jos haluaa olla pikkumainen niin sitä saa.
On kokemusta. Olin hoitanut yhteisiä lapsia kotona osan aikaa suhteesta. Koki että muunmuassa yhteisenä otetut lainat, joita oli lyhennetty olivat kartuttaneet omaisuutta joka on vain hänen ja isommat hankinnat olivat sitten automaattisesti hänen. Hänen sukulaisiltaan saadut yhteiset lahjat olivat hänen. Oli tavallaan koomista tulla töistä kotiin ja huomata, että oli kysymättä putsannut ison osan yhteisestä omaisuudesta. Esimerkiksi lautasia oli kaapissa minulle ja lapsille 1kpl jokaiselle (lapset olivat/ ovat hänen luomaan joka toinen viikonloppu). Molemmat autot meinasi viedä mukanaan, koska olivat hänen nimissään. Vaikka toisen auton kulut yms olin itse maksanut ja tarvitsin sitä töihin. Välillä piti jämäkästi sanoa, että nyt riittää. Myös se sai hymähtämään, kun yritti myöhemmin myydä minulle jotain aikanaan yhteiseen kotiin hankittuja tavaroita. Tämä kaikki oli halua hallita ja kontrolloida.
Lahja on annettu lahjaksi, ei lainaksi. Eipä kukaan anna Riitta-tädin kutomia villasukkiakaan takaisin tekijälle.
Vierailija kirjoitti:
Minun täytyy myöntää, että itse olen vähän samanlaisessa tilanteessa ja mielentilassa kuin ap:n ex. Olen lainannut miesystävälleni rahaa järjettömät määrät ja viime viikolla hän sanoi, että haluaa erota. Minä en tietenkään haluaisi erota, joten kyllä todellakin tekisi mieli käyttää tuota velkaa "aseena". Meillä on kyllä velkakirja ja kaikki on ollut alusta lähtienkin lainaa, joka on sovittu maksettavaksi takaisin. Tiedän, että olen nolo, surkea ja säälittävä, kun edes ajattelen tällaista, mutta jotenkin koen, että hän ei voi noin vain erota, kun olen auttanut häntä niin paljon. En tietenkään ajattele, että olisin "ostanut" hänet, mutta kyllä se tuntuu pahalta, että raha on kelvannut, mutta minä en enää kelpaakaan. Tuntuu, että hän olisi minulle velkaa muutakin kuin sen rahan. Ei ole siis kyse pelkästään rahasta vaan pettymyksestä, että toiselle ei ole merkinnyt mitään se, mistä kaikesta hän sen rahan avulla selvisi.
Kyllä tuonkin ymmärtää, että ero harmittaa ja se että on toista auttanut. Meidän tilanteessa molemmat ollaan autettu toisiamme. Minä olen esim. hoitanut kotia ja hänen lapsiaan, että on päässyt helpommin työskentelemään yrityksessä. Ei kai kukaan halua jatkaa suhdetta kuitenkaan sen takia että saa apua toiselta? Miinuspuolena veivät voiton. Terveyteni ei enää kestänyt miehen käytöstä muuten.
Tuuli huulia heiluttaa. Ei mitään perusteita millekään laskuille.