Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miettikää vielä, haluatteko lapsia!

Vierailija
12.08.2006 |

Viisi- ja kolmevuotiaat lapset tappelevat, pienempi tuhoaa koko ajan paikkoja... Aloitin syödä masennuslääkkeitä, eivät ole vielä tehonneet. Mies joutuu päivätyönsä ohella kantamaan liikaakin huolta käytännön asioistamme, minä kun en jaksa.

Hedelmöityshoidot auttoivat meitä pääsemään lapsettomuudesta. Mutta millä hinnalla!! Tällä hetkellä haluan antaa hirtehisen neuvon lapsettomille: miettikää uudelleen. Hormonihoidoista ei tiedä, mitä kaikkea ne aiheuttavat, minulla ainakin synnytyksenjälkeinen masennus on pahempi niiden vuoksi, psykiatrini sanoi.

Ennen lapsia avioliittomme kukoisti, nyt olemme välillä puhuneet erostakin. Molempien vanhempiin välit ovat huonot, anoppia en halua edes tavata, kun hänellä on aina jotain pahaa sanottavana lapsenhoidostamme. Ystävät ovat vähentyneet.

Ne iki-ihaniksi mainostetut lapsiperheen juhlat, ristiäiset ja muut eivät ainakaan meille ole mitään auvoa tuoneet, päinvastoin. Riesa ne ovat, lukuunottamatta muutamaa poikkeusta.



Kommentit (40)

Vierailija
1/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

antoisampana jahka tervehdyt...

Vierailija
2/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toimiva vaihtoehto on sekin, että jos haluaa lapsen, niin hommaa sen yhden ja lopettaa lapsenteon siihen. Nimittäin yhden lapsen kanssa eläminen on kuitenkin melko samanlaista kuin lapseton elämä. En tarkoita vauva-aikaa, vaan tätä aikaa, kun lapsi on tuollainen 5-vuotias.



Kannattaa todella miettiä, ennen kuin alkaa niitä lapsia tehtailla liukuhihnameiningillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on kaksi adoptiolasta ja heidät tahkottiin kuuden vuoden prosessilla käymällä mm. kaksi adoptioneuvontaa ja kahdet seurantakäynnit. Meille on nyt käynyt niin päin, että arki on yllättänyt positiivisesti, koska tämä on kuitenkin paljon helpompaa kuin mitä adoptioneuvonnassa meille jankutettiin.



Ehkä siellä lapsettomuusklinikalla tai neuvolassa tai jossakin pitäisi olla vastaava neuvonta biolastenkin kanssa: Ensin käytäisiin läpi kaikki mahdolliset kauhuskenaariot lapsiperheen elämän rankkuudesta, saisi miettiä onko oikeasti tajunnut, mihin on ryhtymässä ja jos hirvittäisi, hoksaisi ajoissa lyödä hanskat tiskiin.



Ei vais, tiedän kyllä että rankkaa on, mutta kyllä teillä jo tuosta ihan kohta helpottaa. Kun nuorinkin on neljän, viiden ja isompi on koulussa, kaikki on jo paljon paremmin!

Vierailija
4/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiköhän se ole asennekysymys, pitääkö niitä kullanmuruina vai riesana...

Vierailija
5/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaksaa paremmin toimia erotuomarina.

Vierailija
6/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap. etkö löydä lapsistasi mitään positiivista.

Mieti niitä hyviä hetkiä heidän kanssaan, haleja ja pusuja ja kun pieni ihminen luottaa sinuun.



Oletko itsekäs paska joka ei osaa olla lämmin ja tunteellinen ja luoda hyviä hetkiä. Se on myös aikuisesta kiinni. Onko sinulla tunneälyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuusi vuotta kärsitty lapsettomuudesta. Vuosi sitten tehtiin ICSI, joka ei onnistunut. Se otti koville. Nyt kun siitä on kulunut aikaa ja olen avannut silmäni, olen todella tajunnut, että hyvä niin.



Toki silloin tällöin edelleen lapsesta haaveilen, mutta lähipiirin lapsiperheet, puhumattakaan jutuista, joista täällä saa lukea, ovat saaneet minut ymmärtämään, että elämä on ihanaa juuri näin. Vain minä ja rakas aviomieheni.



Me emme käytä ehkäisyä edelleenkään, mutta todennäköisyys raskauteen on hyvin pieni. Hoitoihin emme enää lähde. Elämä on liian ihanaa tuhlattavaksi kuun taivaalta tavoitteluun, varsinkin kun se kuu voi osoittautua juustoksi ja homehtuneeksi sellaiseksi. Olen tyytyväinen elämääni nyt. Lapsettomana.

Vierailija
8/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Todella ärsyttävää ruikutusta. Kuinka kauan luulet miehesi jaksavan katsella naamaasi, kun makaat sohvalla vittuuntuneena päivästä toiseen?



Jokaisen äidin ja isän pitäisi ymmärtää, että jokainen on oman onnensa seppä. Perheen tyytyväisyys lähtee siitä, että jokainen sen jäsen huolehtii itse omasta onnellisuudesta ja jaksamisestaan. Jokaisen menestyvän yrityksen salaisuus löytyy yksilötasolta.



Hanki harrastus, töitä tai lähde opiskelemaan. Hanki uusia ystäviä.

Kun saat oman elämäsi tasapainoon, olet onnellisempi ja se heijastuu koko perheeseen. Ehkä lapsesikin olisivat onnellisempia jos heillä olisi jaksava ja onnellinen äiti?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

" Tätä mieltä olen että joille ei lapsia tule ei pitäisi keinotekoisesti hankkia. Luoja on tarkoittanut lapsettomiksi."



Meille Luoja onneksi soi lapsen pitkällisten hoitojen tuloksena. Luojan käsissähän nämä lisääntymisasiat kai mielestäsi ovat ja niin se Luoja vaan meille halusi suoda lapsen. Älä sinä sitä hyväksy, Luoja kyllä hyväksyy. Lapsi on ihanin asia elämässämme.



Olet muuten itse melko empaattinen ja söpö... =)



Monet lapsensa luomuna saaneetkin väsyneenä toivottelevat että kannattaa miettiä haluaako niitä lapsia. Sitäpaitsi hieman nyt tuntuu siltä ettei ap:n keissi oo ihan aito vaan hieman tekaistu että päästäis taas lapsettomia mollaamaan. Mutta mikäli ap on tosissaan, toivotan voimia! Et kuitenkaan mistään hinnasta lapsistasi luopuisi!

Vierailija
10/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei lasten tarvitse tolkuttomasti tapella, ne lapset voi myös opettaa kunnioittamaan toinen toistaan ja toimimaan rakentavasti yhdessä.



Ihmetyttää, kun monissa perheissä sisarukset saa kohdella toisiaan aivan eri tavalla kuin saisivat ystäviään /tuntemattomia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Ei lasten tarvitse tolkuttomasti tapella, ne lapset voi myös opettaa kunnioittamaan toinen toistaan ja toimimaan rakentavasti yhdessä.

Ihmetyttää, kun monissa perheissä sisarukset saa kohdella toisiaan aivan eri tavalla kuin saisivat ystäviään /tuntemattomia.

Tiedätköhän lainkaan mistä puhut =D

... ja kyllä, puutun heidän riitoihinsa...

Vierailija
12/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyään usein kaduttaa että tuli ne lapset hankittua, vielä hoidoilla. Tuli kaksoset ja se on ollut helvetin rankkaa! Ei kenellekään pitäisi kaksosia ensinnäkään tulla. Kova kriisin paikka parisuhteelle ja oma jaksaminen kortilla.



Yhteen lapseen se meidänkin lapsiluku olisi pitänyt jäädä. Silloin olisi ollut omaakin aikaa. No uskokaa tai älkää, meille tuli vielä se kolmaskin, mutta luomusti.



No ei lapset varsinaisesti kaduta, mutta joskus ajattelen, et mitä helvettiä sitä lapsettomana valitti??? Kyllä silloin oli helppoa kun voi tehdä IHAN MITÄ VAAN ja koska vaan! Rahaakin oli enemmän ja voi käyttää kaiken ihan itseensä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä 3 lasta, kaikilla ollut koliikki vauvana!=( Eli vaikeaa on ollut. nyt isompina tosiaan tappelevat ja riehuvat.=/ Lisäksi parisuhteelle ei ole oikeastaan ollenkaan aikaa, joten huonosti menee=(=(

kai noista lapsista silti välillä iloakin on.. kai... Mutta kyllä aika useinkin tuntuu että olis ollut parempi jättää tekemättä. tai tyytyä ainakin siihen kahteen.

Ois niin kivaa taas olla yhtä läheisiä miehen kanssa kuin ennen lapsia ja saada matkustella ja viettää aikaa kahdestaan. Meidän suhteen lapset on valitettavasti " pilanneet" =( Ehkä se joskus saadaan kuntoon......

Vierailija
14/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

t. eräs joka on onnellinen äiti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muuten voin suositella juttuja, joissa jaat esim. tytöille tehtäviä, joissa onnistuminen vaatii yhteistyön tekoa. SIis jotta lopputulos onnistuisi, molempien pitäisi vetää yhtä köyttä. Tietysti siinä välissä tulee rähinää, mutta ne pitää sitten aina selvittää. Lapsille tekee ihmeitä kun saa onnistumisen kokemuksia sen ärsyttävän sisaruksen kanssa, ja pikkuhiljaa yhteistyö alkaa toimia muissakin hommissa.



Mutta tietty sitä voi aina vaan nostaa kädet pystyy ja todeta, ettei voi mitään kun tytöt on toistensa kimpussa " kun ne on niin tempperamenttisia..."



T: Kahden vilkkaan pojan äiti, joka on saanut tappelun loppumaan.

Vierailija
16/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta näinhän se on että hoidoilla lapsensa saanut vasta sankariäiti pitää ollakkin, valittaa ei saa!

Vierailija
17/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En mä missään vaiheessa ole syyttänyt lasteni tempperamenttia tilanteesta. Tiedän vaan ettei tappelua saa kitkettyä ja kirjoituksesi on naurettava. =)



Asioille voi tehdä paljon mutta ei ihmeitä sentään.

Vierailija
18/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies ottaa ja lähtee.

Vierailija
19/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyään kaikki rahat menevät lapsiin ja heidän vaatteisiin ja varusteisiin sekä tietysti ihan siihenkin että kun on kolme lasta niin pitää olla isompi asunto ja parempi auto ettei heti tiellekään jää...



Ei niihin lapsiin hirveesti rahaa alussa mene mutta sitten alkaakin mennä. Erityisesti jos on kaksoset ja vielä ekat lapset.



Hoitoihin ei meillä kyllä paljon rahaa mnenyt kun kävimme julkisella puolella.



Joskus vaan tekisi mieli sanoa lapsettomille, että nauttikaa nyt vielä elämästä kunnolla kun siihen pystytte. Ikävä sanoa näin, mutta harvoin mä nykyään elämästä nautin. Lapset vain vievät niin paljon aikaa meiltä.



Yksi lapsi olisi mulle ollut riittävä määrä. Vaan sen tajuan vasta nyt:((.



17

Vierailija
20/40 |
12.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on paljon lapsia, pienin ero on ollut 14 kk, ja suurin 5 vuotta väliä, ja meillä on aika sopuisa perhe. Ja kyllä, haluaisin vielä lapsia, mutta ikä on este, olen reilusti yli 40.