Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Missä iässä lapsesta alkaa olla enemmän hyötyä kuin haittaa?
27.03.2021 |
Siis kun pienet lapsethan vaatii vanhemmiltaan koko ajan hoivaa, huomiota ja yleensäkin palvelua. Isommat on omatoimisia ja voivat toisaalta jo osallistua kodin töihin ja niistä on seuraa ja muuta hupia. Olisiko joku 16 v. sellainen rajapyykki?
Kommentit (37)
Silloin, kun valmistui ammattikoulusta.
T. asentajan äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Plussalla ollut aina ja paljon, jos punnitaisiin lasten eteen tekemäni työ ja heistä saamani ilo ja onni. Näitähän ei koskaan saisi sanoa, koska nykyään ainakin tällä palstalla on luvallista vain valittaa lapsista ja luetella syitä miksi ei halua lapsia. Totuus kuitenkin on, että itse olen saanut äärettömän paljon iloa lapsistani.
Nyt lapset ovat 15- ja 13-vuotiaita ja helppoa on kyllä sen työmääränkin suhteen.
En ole ajatellut, että lapsista on haittaa, enkä odota saavani heistä hyötyä. Lapsillani ei ollut mahdollisuutta valita tulevatko he tähän maailmaan vai eivät, joten kun olen itsekkäästi ja yksipuolisesti heiltä kysymättä päättänyt heidät hankkia, niin he saavat itsr päättää, mihin elämänsä käyttävät.
Minkä ikäisenä vanhemmasta alkaa olla enemmän hyötyä kuin haittaa?
Viiskymppiset menossa ja vieläkin vainotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syntymästä asti on ollut hyötyä: iloa, seuraa, haastetta.
Mutta jos ajattelee milloin he eivät enää teetä ylimääräistä työtä ja kuluta rahojani, sitä päivää en ole vielä nähnyt. He ovat 16 ja 18. Mutta mihin muuhunkaan rahojani ja aikaani mielummin laittaisin?
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisenä vanhemmasta alkaa olla enemmän hyötyä kuin haittaa?
Viiskymppiset menossa ja vieläkin vainotaan.
Kyllä vanhemmista on enemmän hyötyä kaikille vauvoille. Joskus aikuistuessa voivat muuttua taakaksi. Jos näin käy niin tuskin enää kääntyy tilanne takaisin päin ennen kuin saat perintöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun parikymppiseni oli välillä 10-12 ja 17-18. Sitten muuttikin jo kotoa.
Toivon ettei ap:lla ole lapsia. Opin jo pienenä ajatusmallin vanhemmiltani, etten ole itsessään arvokas vaan minun kuuluisi olla heille mahdollisimman hyödyllinen. Missään nimessä ei saanut olla koskaan vaivaksi ja taakaksi, mutta jos kuitenkin olin se oli häpeällistä.
Tällaisen kasvatuksen tuloksena miellyttämishaluinen työuupunut ja ylisuorittava äiti joka ei uskalla lähteä huonosta työpaikasta eikä huonosta parisuhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 vuotias vie likaiset astiat tiskipöydälle, nostelee apk:sta puhtaita astioita ettei vanhempien tarvitse kumarrella, kerää pyydettäessä lelut/sanoma-mainoslehdet ja kaikenmoista muutakin voi teetättää.
Teini-iässä varmasti hoituu pienet kaupassakäynnit, nurmikon leikkuu, siivoaminen ym. Tuleva ammatti voisi olla sellainen että siitä olisi vanhemmille hyötyä.
Keski-ikä, olettaen että hoitavat sinua kun itse et vanhuudelta enää voi asioitasi hoitaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on poika, niin ei missään iässä. Tutkitusti aikuinen kotona asuva poika lisää vanhempiensa työmäärää, ja kotona asuva aikuinen tytär vähentää.
No, tutkijat eivät käyneet meillä. Pojat osasivat laittaa ruokaa jo 3-vuotiaina (mm. paistaa jauhelihan, kuoria perunat ja leikata salaatin). Nykyään asuvat jo omillaan, mutta kun tulevat kotiin, laittavat edelleen ruuat ja siivoavat jäljet. Minä en passaa ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on poika, niin ei missään iässä. Tutkitusti aikuinen kotona asuva poika lisää vanhempiensa työmäärää, ja kotona asuva aikuinen tytär vähentää.
No, tutkijat eivät käyneet meillä. Pojat osasivat laittaa ruokaa jo 3-vuotiaina (mm. paistaa jauhelihan, kuoria perunat ja leikata salaatin). Nykyään asuvat jo omillaan, mutta kun tulevat kotiin, laittavat edelleen ruuat ja siivoavat jäljet. Minä en passaa ketään.
🤣🤣🤣Nyt taidat puhua omiasi. 3-vuotiaan kyky varoa kuumaa liettä/astioita ja hallita motoriikka jakkaralla, joka tarvittaisiin, että heppu yltää liedelle sekoittelemaan jauhelihaa vaatisi kehityskauteen liikaa osaamista. Perunankuorintakin... 😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä lapsistani alkoi olla kivaa seuraa ja heidän kanssaan oli myös mukava puuhastella kaikkea, kun olivat noin 5 v.
Suostuin lastenhankintaan vaimon painostuksesta. Suunnilleen ensimmäiset 8 vuotta ajattelin lasten läsnäollessa joka hetki vain sitä, kuinka paljon onnellisempi olisin ilman heitä. Sitten yhtenä päivänä huomasinkin nauravani täysillä tokaluokkalaisen jutulle. Siitä pitäen on vain parempaan suuntaan mennyt, nyt esikoinen on 13-vuotias, ja hoitaa paljolti omat asiansa. Ja on älyttömän fiksu ja hauska tyyppi. Paljon se otti, mutta paljon se antaakin.
Alue: Aihe vapaa
Riippuu pitkälti omasta suhtautumisestasi jälkikasvuusi. Kun lapsia päättää "hankkia", sieltä ei välttämättä tulekaan sitä mitä toivoi. Jollekin vanhemmalle haastava erityislapsi on rakkaampi ja "hyödyllisempi", kun taas toinen vanhempi ei ikinä opi rakastamaan lastaan vaikka tämä olisi terve ja helpompi kuin tuo haastava erityislapsi.