Miksi seksuaaliset tarpeet hävettävät ja nolottavat?
Olen huomannut, että minulla on kaksi täysin eri roolia suhteessa seksuaalisuuteen. Voin olla se hekumallinen narttu, joka harrastaa seksiä joka asennossa, on kokeilunhaluinen ja estoton. Tämä rooli on varattu tuoretta suhdetta varten.
Toinen rooli astuu kuvaan suhteessa tunteiden myötä - olen säälittävä pikkutyttö, joka pelkää seksiä, arastelee näyttää nautintoa ja jännittää niin paljon, että ihan tavallinenkin seksi voi olla - jopa molempien mielestä - kivuliasta.
Toivoisin ettei nyt tarvitsisi käsitellä seksuaaliterapeutille ja muille terapeuteille menemisiä, vaan vaihtaa kokemuksia. Terapian hyötyjä en vähättele, vaan haluaisin tältä palstalta nimenomaan kokemuksia, vaikka päinvastaisiakin.
kiitos
No eipä ole miehenä moisesta kokemusta mutta kummastuttaa kyllä miksi se on juuri naisille (tai joillekin) niin kovin noloa tuo seksin harrastaminen?!?!