Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Historioitsijat ja historian kirjoittaneet!
25.03.2021 |
Miten voitte muistaa kaiken, mitä on tapahtunut? Ja mistä saatte muistamiseen motivaatiota? En voi ymmärtää, miksi opettelisin tapahtumia ja vuosilukuja. Lukiossa luin viimeksi historiaa ja se oli tervanjuontia. Sain siitä toki päästötodistukseen kympin tai ysin, mutta kun koe oli ohi, en koskaan muistanut enää mitään.
Miten joku voi olla kiinnostunut historiasta?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historia on lukuaine siinä missä vaikka uskontokin (ainakin mun kouluaikoina). Historia kiinnosti, kaikki ne ihmiskohtalot ja millaista elämä oli siihen aikaan. Uskonto ei käänyt päähän, kun ei yksinkertaisesti kiinnostanut. Ja vuosiluvut muistaa hyvin, koska niissä on vain neljä numeroa. Ja kun muistaa historian ajalta tietyn aikajanan, muistaa myös yksittäisiä vuosilukuja paremmin. Uusi aika alkoi keskiajan loputtua noin 1450, tuolloin kristinusko oli jo meille asettunut ja esim. vanhimmat kirkot on tuolta ajalta. Keskiajalla taisteltiin miekoin, uuden ajan tullessa ruuti ja panokset syrjäyttivät ne ja sodankäynti muuttui. Ja tuonkin osaa jotenkin asettaa aikajanalle.
Juuri aikajana on tärkeä, vuosiluvut eivät. Vaikka toki jotkut muistiin piirtyneet vuosiluvut myös auttavat hahmottamaan aikajanaa.
Nimenomaan. Historialliset tapahtumat olisi hyvä ymmärtää jatkumona ja hahmottaa tapahtumien aikavälit. Esimerkiksi Kleopatra voi tuoda mieleen muinaisen Egyptin, mutta oikeasti Kleopatra eli lähempänä meidän aikaamme kuin suurten pyramidien rakennusaikaa. Esimerkiksi Kheopsin pyramidi rakennettiin noin vuonna 2560 eaa ja Kleopatra eli ajanlaskun alun aikoihin.
Lisäksi Kleopatra ei itse asiassa ollut edes egyptiläinen vaan kreikkalainen ja puhui kreikkaa äidinkielenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan. Mulla on hyvä muisti. Muistan mitä Napoleon söi aamiaiseksi toukokuun 21. päivä vuonna 1822.
Varmaankin multaa ja ruumismatoja?
Sulla taitaa olla vieläkin parempi muisti!
En muistanut Napoleonin kuolinvuotta, osasin vain epäillä, ettei hän ollut enää tuossa vaiheessa hengissä. Mutta koska nykyään ei tarvitse katsoa tietosanakirjasta (mulla on kyllä edelleen olemassa Otavan yksiosainen tietosanakirja, jota esi-internetaikaan usein selailin), pääsin pätemään tiedolla, jota en oikeasti tiennyt. En muista vuosilukuja juuri ollenkaan.
Mä taas rakastan tarkkoja vuosilukuja. Kyllähän ne suhteuttaa tapahtumia.
Minä en muista, vaikka olen aina historiaa rakastanutkin. Kouluaikana rakastin prinsessa ja kunkkujuttuja. Nyt kiinnostaisi enemmän ihan tavallisen ihmisen arki, tässä juuri mietin uudet villasukat saatuani, että villa on kyllä ollut hieno juttu Suomen talvessa.
Nämä erilaiset hostorian saatossa tapahtuneet kotitalousinnovaatiot ovat olleet kyllä moni tavoin mullistavia. Vaikkapa nyt se, kun neula ja ompeleminen keksittiin. Sen ansiosta ihminen saattoi levittäytyä pohjoisemmas, koska vaatetuksesta saatiin suojaavampaa. Samoin esim. lankojen tai kankaiden värjääminen on vaatinut aivan ällistyttävää osaamista, ja tietenkin sitä ennen kaikenlaisia kokeiluja. Areenan audiopuolelta löytynee edelleen historiallista vaatetusta käsittelevä ohjelmasarja, ja siinä eräs arkeologi, joka on perehtynyt juuri vaatteisiin, puhui siitä, miten värjääminen on voinut vaikuttaa lähes taianomaiselta taidolta aikana, jolloin ei ole ollut lämpömittareita, kelloja tai muita mittareita. Värjäysprosessissa kun ratkaisevaa oli vaikkapa värjäysliemen ph tai lämpötila, jotta tiettyä väriä saadaan aikaiseksi.
Kiitos vinkistä, yritän etsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historia on lukuaine siinä missä vaikka uskontokin (ainakin mun kouluaikoina). Historia kiinnosti, kaikki ne ihmiskohtalot ja millaista elämä oli siihen aikaan. Uskonto ei käänyt päähän, kun ei yksinkertaisesti kiinnostanut. Ja vuosiluvut muistaa hyvin, koska niissä on vain neljä numeroa. Ja kun muistaa historian ajalta tietyn aikajanan, muistaa myös yksittäisiä vuosilukuja paremmin. Uusi aika alkoi keskiajan loputtua noin 1450, tuolloin kristinusko oli jo meille asettunut ja esim. vanhimmat kirkot on tuolta ajalta. Keskiajalla taisteltiin miekoin, uuden ajan tullessa ruuti ja panokset syrjäyttivät ne ja sodankäynti muuttui. Ja tuonkin osaa jotenkin asettaa aikajanalle.
Juuri aikajana on tärkeä, vuosiluvut eivät. Vaikka toki jotkut muistiin piirtyneet vuosiluvut myös auttavat hahmottamaan aikajanaa.
Nimenomaan. Historialliset tapahtumat olisi hyvä ymmärtää jatkumona ja hahmottaa tapahtumien aikavälit. Esimerkiksi Kleopatra voi tuoda mieleen muinaisen Egyptin, mutta oikeasti Kleopatra eli lähempänä meidän aikaamme kuin suurten pyramidien rakennusaikaa. Esimerkiksi Kheopsin pyramidi rakennettiin noin vuonna 2560 eaa ja Kleopatra eli ajanlaskun alun aikoihin.
Lisäksi Kleopatra ei itse asiassa ollut edes egyptiläinen vaan kreikkalainen ja puhui kreikkaa äidinkielenään.
Niinpä. Aleksanteri Suuri oli jo parisataa vuotta aiemmin käynyt valloittamassa Egyptin (ja muutaman muunkin alueen), jolloin kreikasta oli sivistyneistön kieli ja hallitsijat taisivat olla kreikkalaisia. Lisäksi on aika hauska ajatella, että itse THE Kleopatra olikin oikeastaan seitsemäs Kleopatra.
Alue: Aihe vapaa
En muista vuosilukuja ja itseä kiinnostamattomia aiheita (esim. 1970-luvun jälkeistä politiikkaa Suomessa), mutta muistan tapahtumia, niiden taustoja ja ymmärrän syy-yhteyksiä aika helposti.