Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Historioitsijat ja historian kirjoittaneet!
25.03.2021 |
Miten voitte muistaa kaiken, mitä on tapahtunut? Ja mistä saatte muistamiseen motivaatiota? En voi ymmärtää, miksi opettelisin tapahtumia ja vuosilukuja. Lukiossa luin viimeksi historiaa ja se oli tervanjuontia. Sain siitä toki päästötodistukseen kympin tai ysin, mutta kun koe oli ohi, en koskaan muistanut enää mitään.
Miten joku voi olla kiinnostunut historiasta?
Kommentit (44)
Minä muistan. Mulla on hyvä muisti. Muistan mitä Napoleon söi aamiaiseksi toukokuun 21. päivä vuonna 1822.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Historiassa on kyse ymmärtämisestä, ei muistamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Historiassa on kyse ymmärtämisestä, ei muistamisesta.
Näin juuri. Koulun historiassa toki laukataan läpi pääkohtia, mutta kun tietoa (jota toki pitää jonkin verran muistaa) kertyy enemmän, syntyy yhteyksiä, joiden perusteella ymmärtää, miten yksi asia johti toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan. Mulla on hyvä muisti. Muistan mitä Napoleon söi aamiaiseksi toukokuun 21. päivä vuonna 1822.
Varmaankin multaa ja ruumismatoja?
Sulla taitaa olla vieläkin parempi muisti!
Historia on lukuaine siinä missä vaikka uskontokin (ainakin mun kouluaikoina). Historia kiinnosti, kaikki ne ihmiskohtalot ja millaista elämä oli siihen aikaan. Uskonto ei käänyt päähän, kun ei yksinkertaisesti kiinnostanut. Ja vuosiluvut muistaa hyvin, koska niissä on vain neljä numeroa. Ja kun muistaa historian ajalta tietyn aikajanan, muistaa myös yksittäisiä vuosilukuja paremmin. Uusi aika alkoi keskiajan loputtua noin 1450, tuolloin kristinusko oli jo meille asettunut ja esim. vanhimmat kirkot on tuolta ajalta. Keskiajalla taisteltiin miekoin, uuden ajan tullessa ruuti ja panokset syrjäyttivät ne ja sodankäynti muuttui. Ja tuonkin osaa jotenkin asettaa aikajanalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan. Mulla on hyvä muisti. Muistan mitä Napoleon söi aamiaiseksi toukokuun 21. päivä vuonna 1822.
Varmaankin multaa ja ruumismatoja?
Sulla taitaa olla vieläkin parempi muisti!
En muistanut Napoleonin kuolinvuotta, osasin vain epäillä, ettei hän ollut enää tuossa vaiheessa hengissä. Mutta koska nykyään ei tarvitse katsoa tietosanakirjasta (mulla on kyllä edelleen olemassa Otavan yksiosainen tietosanakirja, jota esi-internetaikaan usein selailin), pääsin pätemään tiedolla, jota en oikeasti tiennyt. En muista vuosilukuja juuri ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Historia on lukuaine siinä missä vaikka uskontokin (ainakin mun kouluaikoina). Historia kiinnosti, kaikki ne ihmiskohtalot ja millaista elämä oli siihen aikaan. Uskonto ei käänyt päähän, kun ei yksinkertaisesti kiinnostanut. Ja vuosiluvut muistaa hyvin, koska niissä on vain neljä numeroa. Ja kun muistaa historian ajalta tietyn aikajanan, muistaa myös yksittäisiä vuosilukuja paremmin. Uusi aika alkoi keskiajan loputtua noin 1450, tuolloin kristinusko oli jo meille asettunut ja esim. vanhimmat kirkot on tuolta ajalta. Keskiajalla taisteltiin miekoin, uuden ajan tullessa ruuti ja panokset syrjäyttivät ne ja sodankäynti muuttui. Ja tuonkin osaa jotenkin asettaa aikajanalle.
Juuri aikajana on tärkeä, vuosiluvut eivät. Vaikka toki jotkut muistiin piirtyneet vuosiluvut myös auttavat hahmottamaan aikajanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan. Mulla on hyvä muisti. Muistan mitä Napoleon söi aamiaiseksi toukokuun 21. päivä vuonna 1822.
Varmaankin multaa ja ruumismatoja?
Sulla taitaa olla vieläkin parempi muisti!
En muistanut Napoleonin kuolinvuotta, osasin vain epäillä, ettei hän ollut enää tuossa vaiheessa hengissä. Mutta koska nykyään ei tarvitse katsoa tietosanakirjasta (mulla on kyllä edelleen olemassa Otavan yksiosainen tietosanakirja, jota esi-internetaikaan usein selailin), pääsin pätemään tiedolla, jota en oikeasti tiennyt. En muista vuosilukuja juuri ollenkaan.
Mä taas rakastan tarkkoja vuosilukuja. Kyllähän ne suhteuttaa tapahtumia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan. Mulla on hyvä muisti. Muistan mitä Napoleon söi aamiaiseksi toukokuun 21. päivä vuonna 1822.
Varmaankin multaa ja ruumismatoja?
Sulla taitaa olla vieläkin parempi muisti!
En muistanut Napoleonin kuolinvuotta, osasin vain epäillä, ettei hän ollut enää tuossa vaiheessa hengissä. Mutta koska nykyään ei tarvitse katsoa tietosanakirjasta (mulla on kyllä edelleen olemassa Otavan yksiosainen tietosanakirja, jota esi-internetaikaan usein selailin), pääsin pätemään tiedolla, jota en oikeasti tiennyt. En muista vuosilukuja juuri ollenkaan.
Mä taas rakastan tarkkoja vuosilukuja. Kyllähän ne suhteuttaa tapahtumia.
Ei vuosilukujen osaamisessa ole mitään vikaa, mulle ei vaan jää ne mieleen. Mulla on siis aikajana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosien muistaminen on knoppitietoa. Tärkeämpää historian ymmärtämisessä on kokonaisuuksien hahmottaminen. Mä hahmotan historian kertomuksina, aikakausina ja tapahtumankulkuina. Toki tärkeimmät vuosiluvutkin muistaa, mutta ne tulee siinä sivussa.
Olen aina ollut kiinnostunut historiasta. En pysty sanomaan siihen mitään erityistä syytä, menneet tapahtumat vain kiehtovat minua.
Suurimmasta osasta maailmanhistoriaa olen lukenut yleisesityksiä, ja sitten mennyt tarkempiin ja tarkempiin kirjoituksiin aiheista, jotka ovat olleet kiinnostavampia. Parista aiheesta olen mennyt niin pitkälle, että olen käynyt kansallisarkistosta etsimässä tietoa ja kirjoittanut niistä juttuja paikallishistoriajulkaisuihin. Amatöörinä en kuitenkaan tee yhtä huolellista työtä kuin ammattihistorioitsijoijat.
En ikinä yritä erikseen opetella vuosilukuja. Jotkut vuosiluvut jäävät tarkasti mieleen, mutta suurin osa jää mieleen epämääräisempänä aikaleimana, kuten "1550-luvulla", "1600-luvun alkupuoliskolla", "700-luvulla", "sydänkeskiajalla". Aika monessa asiassa on jokin erityisen tärkeä tapahtuma, johon asiat kiinnittyvät. Esimerkiksi 1900-luvun alkuvuosikymmenistä jää helposti mieleen tapahtuiko jokin asia ennen vai jälkeen itsenäistymisen, ja sen avulla pystyy sijoittamaan tapahtumia aikajanalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kaivelee tietoja kulttuurihistorian näkökulmasta ja siitä, miten ihmiset ennen elivät, niin tarkoilla vuosiluvuilla on hyvin vähän merkitystä. Joissain isoissa hoveissa saattoi muoti muuttua parikin kertaa vuodessa, mutta valtaosa ihmisistä pukeutui suunnilleen samalla tavalla koko elämänsä ajan. Vaatetuksen yleisilme vuonna 1300 on selvästi erilainen kuin vuonna 1400, mutta ei ole mitään tarkkaa ajankohtaa, jolloin pukeutuminen muuttui.
Vierailija kirjoitti:
Historia on lukuaine siinä missä vaikka uskontokin (ainakin mun kouluaikoina). Historia kiinnosti, kaikki ne ihmiskohtalot ja millaista elämä oli siihen aikaan. Uskonto ei käänyt päähän, kun ei yksinkertaisesti kiinnostanut. Ja vuosiluvut muistaa hyvin, koska niissä on vain neljä numeroa. Ja kun muistaa historian ajalta tietyn aikajanan, muistaa myös yksittäisiä vuosilukuja paremmin. Uusi aika alkoi keskiajan loputtua noin 1450, tuolloin kristinusko oli jo meille asettunut ja esim. vanhimmat kirkot on tuolta ajalta. Keskiajalla taisteltiin miekoin, uuden ajan tullessa ruuti ja panokset syrjäyttivät ne ja sodankäynti muuttui. Ja tuonkin osaa jotenkin asettaa aikajanalle.
Miten voit sanoa, ettei uskonto jäänyt päähän, kun se ei kiinnostanut, mutta historia kyllä? Nämä kaksi kulkevat käsi kädessä niinkuin fysiikka ja matematiikka. Uskonnot määrittivät hyvin pitkälti ne ihmiskohtalot ja sen, millaista elämä oli. Jo ihan muinaishistoriasta ja muinaisuskoista asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Historian ainoa tosi opetus on se, ettei siitä opita mitään.
Ammattihistorioitsijan tunnistaa siitä, että hän ei muista tarkkoja vuosilukuja eikä välttämättä nimiä, koska ne eivät ole oleellisia historiankirjoituksessa. Historia on tiede, jonka idea on ymmärtää konteksteja, kausaliteetteja, suuria linjoja. Ketään ei kiinnosta milloin oli Pähkinäsaaren rauha, mutta oleellista on, esim pohtia miksi Eurooppa oli vuosisatoja maailmanhistorian veturi ja kapitalismin kehto.
Vierailija kirjoitti:
Ammattihistorioitsijan tunnistaa siitä, että hän ei muista tarkkoja vuosilukuja eikä välttämättä nimiä, koska ne eivät ole oleellisia historiankirjoituksessa. Historia on tiede, jonka idea on ymmärtää konteksteja, kausaliteetteja, suuria linjoja. Ketään ei kiinnosta milloin oli Pähkinäsaaren rauha, mutta oleellista on, esim pohtia miksi Eurooppa oli vuosisatoja maailmanhistorian veturi ja kapitalismin kehto.
Eikös vuosiluvut ole kuitenkin tärkeitä etappeja historiassa. Joku tietty rauhansopimus voi muuttaa asioita paljonkin.
Mä en tajuu miten joku voi muistaa kielioppi säännöt ja matematiikan kaavat!! Nehän vasta mahdottomia on, ei tartte niissä yhtään ymmärtää, vaan muistaa.
Historia kehittää ihanasti ajattelutapa ja on helppo ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattihistorioitsijan tunnistaa siitä, että hän ei muista tarkkoja vuosilukuja eikä välttämättä nimiä, koska ne eivät ole oleellisia historiankirjoituksessa. Historia on tiede, jonka idea on ymmärtää konteksteja, kausaliteetteja, suuria linjoja. Ketään ei kiinnosta milloin oli Pähkinäsaaren rauha, mutta oleellista on, esim pohtia miksi Eurooppa oli vuosisatoja maailmanhistorian veturi ja kapitalismin kehto.
Eikös vuosiluvut ole kuitenkin tärkeitä etappeja historiassa. Joku tietty rauhansopimus voi muuttaa asioita paljonkin.
Se, että tietää, miten joku tiety rauhansopimus vaikuttaa historian kulkuun, ei edellytä tarkan vuosiluvun muistamista.
Vierailija kirjoitti:
Ammattihistorioitsijan tunnistaa siitä, että hän ei muista tarkkoja vuosilukuja eikä välttämättä nimiä, koska ne eivät ole oleellisia historiankirjoituksessa. Historia on tiede, jonka idea on ymmärtää konteksteja, kausaliteetteja, suuria linjoja. Ketään ei kiinnosta milloin oli Pähkinäsaaren rauha, mutta oleellista on, esim pohtia miksi Eurooppa oli vuosisatoja maailmanhistorian veturi ja kapitalismin kehto.
Ei kaikkia vuosilukuja tarvitse muistaa, kunhan osaa suurinpiirtein sijoittaa oikeaan aikaan. Esim henkilöt, ei niiden syntymä- ja kuolinpäiviä tarvitse opetella, mutta tärkeät vuosiluvut kannattaa kyllä muistaa. Vai onko sillä sitten niin väliä koska maailmansodat oli? Tai ketään ei kiinnosta milloin Suomi itsenäistyi?
Ja olihan Pähkinäsaaren rauhansopimus todella merkittävä!
Alue: Aihe vapaa
En muista kaikkea, mitä on tapahtunut. Ei kukaan voi realistisesti muistaa kaikkea, mitä on tapahtunut. Se, mitä on tapahtunut menneisyydessä, eli siellä historiassa, tekee nykyhetkestä sellaisen kuin se on. Jos aikoo ymmärtää sitä, mitä tänä päivänä tapahtuu, siis miksi asiat ovat nyt niin kuin ne ovat, täytyy ymmärtää kattavasti sitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Mutta onhan se nyt toki itsessäänkin kiinnostavaa.