Minulle tarjottiin töitä, mutta en olekaan yhtään innoissani vaan v*tuttaa ja ahdistaa
Tiedän kyllä että työt voi piristää mutta tämä työttömyys on vetänyt niin väsyneeksi että en muuta tekisikään kun nukkuisi, en jaksa käydä suihkussa, en pestä aina hampaita, en jaksa syödä terveellisesti. Mitä vähemmän tekee, sitä vähemmän jaksaa tehdä. Nyt sit tuli yllätys: Tarjottiin määräaikaista työtä joka alkaisi hyvin pian. Hyvä juttu mutta nyt yhtäkkiä rupesikin hirvittämään että miten yhtäkkiä selviän töistä kun on jo vajonnut niin alas ettei selviä edes peseytymisestä??
Kommentit (17)
En kävisi töissä päivääkään, jos ei olisi pakko. Enkä ole tämän ajatuksen kanssa yksin.
Ykkönen sanoi jo kaiken tarpeellisen, se on juuri noin. Onnittelut!
Kuinka pitkä määräaikainen? Lyhyestä kyllä selviää vaikka mikä olisi, ja työ pakottaa sinut ryhdistäytymään, mikä ei ole huono juttu. Itsellä oli vähän samankaltainen tilanne, kun 8 kk työttömyysjakso oli loppua kohden sellaista, ettei vaan viitsinyt tehdä monia tarpeellisia asioita.
En edes millään tavalla "laittautunut" työhaastattelua varten, ja olin varma, että en mitään töitä saa. Sain kuitenkin, ja tässä oon nyt yli vuoden tehnyt töitä ja ihan hyvin porskutan. Jaksan työn ja jaksan pitää kaikista perusasioista huolen paremmin kuin työttömyysjakson loppupuolella.
Toki se alkuun hirvittää, ja on varmasti alussa vaikeeta. Kun sen vaikean alun yli pääsee, huomaat että elämä alkaa uudelleen rytmittymään työn mukana. Ja se onkin ihan kivaa!
Nyt sulla on syy peseytyä ja lähteä vähän ulos!
Tämä voi poikia vielä vaikka mitä!
Onnea! <3
Onnea työpaikan johdosta! Kyllä sinä jaksat ja pärjäät. Uudet rutiinit vaatii vaan vähän totuttelua.
Ei työnteko kannata, pitkäaikaistyöttömyys kannattaa. Töissä menee elämä hukkaan.
Minä, 58v, joudun pakolla kotihoitoon työntekijäksi 6kk: n ajaksi. ( Kunnan velvoitetyöllisyys). Huonokuntoisena, ylipainoisena, on hirveätä ajatella, että joudun juoksemaan 20- 30 hoidettavan luona päivittäin. En ole koskaan ollut kotihoidossa työssä. En edes osaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Minä, 58v, joudun pakolla kotihoitoon työntekijäksi 6kk: n ajaksi. ( Kunnan velvoitetyöllisyys). Huonokuntoisena, ylipainoisena, on hirveätä ajatella, että joudun juoksemaan 20- 30 hoidettavan luona päivittäin. En ole koskaan ollut kotihoidossa työssä. En edes osaa mitään.
Siinähän ne kilot karisee!
Aivot virkistyvät, kun tulee päiviin toisenlaista sisältöä ja oppii uusia asioita. Kumma kyllä saa energiaa sitten muuhunkin elämään.
Koettu on!
Vierailija kirjoitti:
Minä, 58v, joudun pakolla kotihoitoon työntekijäksi 6kk: n ajaksi. ( Kunnan velvoitetyöllisyys). Huonokuntoisena, ylipainoisena, on hirveätä ajatella, että joudun juoksemaan 20- 30 hoidettavan luona päivittäin. En ole koskaan ollut kotihoidossa työssä. En edes osaa mitään.
Saat hyvää liikuntaa ja laihdut. Itse olin auttamassa 2 viikkoa vanhuksia .Se oli ihana työ ja tunsin että autoin oikeesti.
Lopetin kun en kestänyt täällä Ruotsissa sitä fyysistä ja psyykkistä pahoinpitelyä vanhusten suhteen.
Kuinka voi yksi lääkäri ottaa elämän vanhemmalta ihmiseltä? En jaksa kertoa, suren erästä vanhusta joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Minä, 58v, joudun pakolla kotihoitoon työntekijäksi 6kk: n ajaksi. ( Kunnan velvoitetyöllisyys). Huonokuntoisena, ylipainoisena, on hirveätä ajatella, että joudun juoksemaan 20- 30 hoidettavan luona päivittäin. En ole koskaan ollut kotihoidossa työssä. En edes osaa mitään.
Ehkä hiemann liioteltua tuo 20-30 käyntiä.Kyllä se varmaan on jotain 10 max.
Kotona olo väsyttää. Otan aina kaikki keikkatyöt.
Jos nyt perut työt ja jatkat työttömyyttä niin suo vaan syvenee ja masennus pahenee. Sitä luulee että olisi ihanaa ja mukavaa vain olla kotona ilman mitään velvollisuuksia, mutta se ei tee kyllä kenellekään hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Kotona olo väsyttää. Otan aina kaikki keikkatyöt.
Tämä on niin totta. Olen ollut pari kuukautta nyt kotona ja jokainen päivä tuntuu siltä kuin olisin valvonut 3 vuorokautta putkeen ja juossut pari maratonia, niin väsynyt ja voimaton olo.
Töihin meno tekee varmasti hyvää. Pääset kyllä takaisin normaaliin rytmiin ja piristyt samalla. Kotona oleminen ei tee hyvää pidemmän päälle.
Ymmärtän kyllä tunteesi. Itse olen pitkällä sairaslomalla ja lisäksi määräaikainen työni loppui. Töihin kyseltiin jo kovasti takaisin, mutta olin salaa onnellinen, kun sairasloma jatkui. Haluaisin oikeasti töihin, mutta nautin tästä vapaudesta. Pelottaa, miten totun uudestaan työntekoon. Tulee koko ajan vaikeammaksi lähteä ihmisten ilmoille.
Uusi työ ahdistaa monia vaikka työ olisikin juuri sitä mitä haluaa. Ihan normaalia. Selviät varmasti. Onnea työpaikasta.