Missä iässä bilettäminen ja viihteellä käynti alkaa olla noloa?

Ei missään iässä ole noloa. Joka tämmöstä pähkäilee nolostuu itse helposti. Täällä on yksi elämä, siis täysillä loppuun saakka.

Jotenkin käsittämätöntä, että nykyään neli-viisikymppisetkin käyvät jossain festareilla.

Ennen ne oli kakaroiden juttuja joka loppui viimeistään 24-25 vuotiaana.

Aika noloa, vähän sellaista ”sedät ja tädit jaksaa heilua”

Sitten jonotellaan Bajamajoihin. Kyllä siinä iässä tavataan kavereita jossain mökillä perheiden kesken tai veneillään.

Nykyään aikuistuminen jää monelta väliin.

Vierailija kirjoitti:

Minä biletin 34v asti. Sitten sain 2 lasta. Kaipaan vieläkin bilettämistä.

N39.

Olen samanikäinen, myös kaksi lasta. Biletän kyllä vieläkin vaikka harvemmin toki. Mikään ei voita kunnon festareita!!

Riippuhan se siitäkin missä paikoissa käy, änkyräkänni toki on noloa kaiken ikäisille.

Mutta en pidä mitenkään nolona sitä vaikka ihan eläkeläinen menee esim. lempibändinsä keikalle/festareille ja ottaa samalla tuopin pari, tai käy syömässä kaverien kanssa ja sitten jatkaa vielä parille jne.

Myötähäpeää herättää se, jos ihminen on ns. jämähtänyt siihen "nuoruuteen", vedetään sidukkaa niinkuin teininä ja käytös ja pukeutuminen on samalla tasolla --> ei ole kasvettu aikuisiksi.

Ja ei sitä mihinkään tylsään "keski-ikäisen" muottiin tarvitse sujahtaa, oman tyylin ym. voi säilyttää, mutta aika muuttuu. Usein ne "ikuiset nuoret" erottaa juuri siitä, että mennään sillä samalla tyylillä mikä joskus nuoruudessa oli pop TAI vedetään ihan viimeisimmän pintaliidon mukaan.

Ja kyse ei ole vain ulkoisesta habituksesta, ihmisten ajatusmallit ym. ovat ajan mittaan muuttuneet jne. Välillä tuntuu myös että osalla keski-ikäisistä on(ollut) huono itsetunto/eivät ole eläneet näköistään elämää, ja ovat sitten jossain kohtaa ihan vallattomia. Omien havaintojeni mukaan ne joilla on "hyvä elämä" ja ovat tehneet juttuja mitkä kiinnostavat jne. eivät muutu "kännisekobailaajapuumiksi" ja vedä korkkareita kattoon viiskymppisinä, jos se elämä kaikkine puolineen on jo ollut hyvää ne ensimmäiset vuosikymmenet.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin käsittämätöntä, että nykyään neli-viisikymppisetkin käyvät jossain festareilla.

Ennen ne oli kakaroiden juttuja joka loppui viimeistään 24-25 vuotiaana.

Aika noloa, vähän sellaista ”sedät ja tädit jaksaa heilua”

Sitten jonotellaan Bajamajoihin. Kyllä siinä iässä tavataan kavereita jossain mökillä perheiden kesken tai veneillään.

Nykyään aikuistuminen jää monelta väliin.

No nykyään ei ole pakko elää kuten eläkeläismummo jos ei halua. Aika kivaa itse asiassa elää sennäköistä elämää kuin itse haluaa. Hupsua ajatellakaan että mielenkiinnon kohteille olisi joku ikäraja. Onko olemassa ikärajat myös hillittömälle lihomiselle, harmaille hiuksille ja tanttavaatteille? Kuinka paljon sun muihin elämänvalintoihin vaikuttaa muiden asettamat vaatimukset?

Noloa tai ei, ei oikeasti kiinnosta. Ei voisi vähempää kiinnostaa mainitsemasi ystävätapailut (joissa tylsät tädit ja sedät keskustelee lähinnä politiikkaa ja lasten kasvatuksesta) tai veneily. Se vasta säälittää kun elämänpiiri suppeutuu. Siitä sitten seuraavaksi naapureita kyttäämään, tosin se vaihe taitaa jo ollakin. On niin kivaa kun on vain yksi ja ainoa tapa elää ja se on minun tapani!

Vierailija kirjoitti:

Riippuhan se siitäkin missä paikoissa käy, änkyräkänni toki on noloa kaiken ikäisille.

Mutta en pidä mitenkään nolona sitä vaikka ihan eläkeläinen menee esim. lempibändinsä keikalle/festareille ja ottaa samalla tuopin pari, tai käy syömässä kaverien kanssa ja sitten jatkaa vielä parille jne.

Myötähäpeää herättää se, jos ihminen on ns. jämähtänyt siihen "nuoruuteen", vedetään sidukkaa niinkuin teininä ja käytös ja pukeutuminen on samalla tasolla --> ei ole kasvettu aikuisiksi.

Ja ei sitä mihinkään tylsään "keski-ikäisen" muottiin tarvitse sujahtaa, oman tyylin ym. voi säilyttää, mutta aika muuttuu. Usein ne "ikuiset nuoret" erottaa juuri siitä, että mennään sillä samalla tyylillä mikä joskus nuoruudessa oli pop TAI vedetään ihan viimeisimmän pintaliidon mukaan.

Ja kyse ei ole vain ulkoisesta habituksesta, ihmisten ajatusmallit ym. ovat ajan mittaan muuttuneet jne. Välillä tuntuu myös että osalla keski-ikäisistä on(ollut) huono itsetunto/eivät ole eläneet näköistään elämää, ja ovat sitten jossain kohtaa ihan vallattomia. Omien havaintojeni mukaan ne joilla on "hyvä elämä" ja ovat tehneet juttuja mitkä kiinnostavat jne. eivät muutu "kännisekobailaajapuumiksi" ja vedä korkkareita kattoon viiskymppisinä, jos se elämä kaikkine puolineen on jo ollut hyvää ne ensimmäiset vuosikymmenet.

Eli jos elämä on jostain syystä ollut vähemmän hyvää ne ensimmäiset vuosikymmenet ja tajuat että olet aina elänyt muiden oletusten mukaan, pitää vain jatkaa samalla harmaalla linjalla koska ”juna meni jo”. Tsiisus.

+25

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin käsittämätöntä, että nykyään neli-viisikymppisetkin käyvät jossain festareilla.

Ennen ne oli kakaroiden juttuja joka loppui viimeistään 24-25 vuotiaana.

Aika noloa, vähän sellaista ”sedät ja tädit jaksaa heilua”

Sitten jonotellaan Bajamajoihin. Kyllä siinä iässä tavataan kavereita jossain mökillä perheiden kesken tai veneillään.

Nykyään aikuistuminen jää monelta väliin.

Ohis, mutta festaritkin on pikku hiljaa muuttumassa. Nykyään halutaan enemmän "luksusta", eli majoittua hotellissa teltan sijaan, käydä vesivessassa jne. ja nykyään ns. peltofestarit on monesti tapahtumia kaupungeissa tai Himoksella tmv. paikassa missä on hotelleja/mökkejä.

Moni asia vaikuttaa, enää ei ole niin tarkkarajaista että eletään tietyn ikäsenä tietynlaista elämää.

Maailma on myös isompi mitä ennen, nykypäivän 40-50 vuotiaat ovat eläneet keskimäärin hyvin erilaisessa maailmassa mitä 60-70 vuotiaat, on ollut enemmän uravaihtoehtoja, on matkusteltu enemmän jne. ja myös lapsia on vähemmän, eli omaa aikaa jää enemmän.

Ja koko ajatusmaailma muuttuunut enemmän ajan mittaan, okt/3 lasta/farkku-volvo/kultainennoutaja jne. ei enää olekkaan monen haave. Noiden tilalle on tullut ehkä 1 lapsi, asuntopaikassa missä autoa ei ehkä tarvita&palvelut lähellä, sapatti-vuosi Balilla jne.

Paljon tulee vastauksia joissa sanotaan että noloahan tuo on minkä ikäisenä tahansa. Tavallaan näin, mutta onhan joku viikoittainen baarikierrostelu tai kännien vetäminen kamuporukassa ihan eri asia parikymppisellä opiskelijalla kuin perheellisellä keski-ikäisellä. Parit juomat rauhallisissa merkeissä on tietenkin eri asia.

Varmaan sellaisia vastauksia haettiin, että missä iässä suhtautuminen ns. kliseiseen biletykseen alkaa muuttua.

Mitä tässä tarkoitetaan bilettemisellä? Itselläni käsitys hauskanpidosta on muuttunut vuosien varrella.

Yökerhoista sain tarpeekseni 27-vuotiaana. Siinä vaiheessa tuntui siltä, että näillä paikoilla ei ole mitään ”annettavaa” minulle. 27 - 33-vuotiaana kävin ystävien kanssa usein pubeissa, jossa voi keskustella huutamatta.

Vähän alle 35-vuotiaana jäi pubitkin. Nykyisin käyn muutaman kerran vuodessa ulkona lähinnä syömässä ja ruuan yhteydessä tulee juotua pari lasia viiniä.

N45

Vanhempana naisena sanon kyllä että käyn bilettämässä. Minun bilettämiseen ei ole Alko kuulunut milloinkaan. Kun aikuiset lapset ei katso pitkin nenänvartta, niin en muitten ihmettelystä tokikaan välitä. Nyky nuoret kyllä antaa meidän olla juuri omana itsenä. Hyvin jaksaa kun joka päivä jumppaa.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin käsittämätöntä, että nykyään neli-viisikymppisetkin käyvät jossain festareilla.

Ennen ne oli kakaroiden juttuja joka loppui viimeistään 24-25 vuotiaana.

Aika noloa, vähän sellaista ”sedät ja tädit jaksaa heilua”

Sitten jonotellaan Bajamajoihin. Kyllä siinä iässä tavataan kavereita jossain mökillä perheiden kesken tai veneillään.

Nykyään aikuistuminen jää monelta väliin.

Samat ihmiset myös pelaavat lapsille suunnattuja videopelejä.

Ollaan kohta 6-kymppisiä: K50+ disco, bileristeilyt Helsingistä, Storyvillen discoissa käydään. Mummiskin menee. Jätetään muut klubit tässä mainitsematta. Vähän käy maailmalla kateeksi kun gay-kansa joraa täpöllä 70+ iässä samassa paikassa laajalla ikähaitarilla nuorempien kanssa. Useimmiten sen verran miehinen ilmapiiri että outsider olo.

Nolous on katsojan silmässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin käsittämätöntä, että nykyään neli-viisikymppisetkin käyvät jossain festareilla.

Ennen ne oli kakaroiden juttuja joka loppui viimeistään 24-25 vuotiaana.

Aika noloa, vähän sellaista ”sedät ja tädit jaksaa heilua”

Sitten jonotellaan Bajamajoihin. Kyllä siinä iässä tavataan kavereita jossain mökillä perheiden kesken tai veneillään.

Nykyään aikuistuminen jää monelta väliin.

Samat ihmiset myös pelaavat lapsille suunnattuja videopelejä.

Joo, näennäisesti aikuiset ihmiset jumittuvat myöhäisteini-ikään. Kynsin hampain yritetään pitää nuoruudesta kiinni. Työpaikkoihin ei osata sitoutua, eikä parisuhteisiinkaan. Ollaan ja ajelehditaan elämässä ja eletään kuin kakarat.

Tuo videopelaaminenkin on kyllä mielenkiintoista, että nelikymppisten parisuhteessa voidaan riidellä liiallisesta pelaamisesta 🙄

Eimse ole ihme, että nämä olemattomat koronarajoituksetkin tuntuvat olemaan liikaa näille aikuislapsille

Suomessa vähän kaikki tuntuu olevan noloa heti, kun 25 vuotta tulee mittariin. Sen jälkeen on pyhä oletus, että ihminen alkaa istua ja viettää harmaata paikallaanolevaa elämää. Kaikki hauskanpito on noloa. Kumppanin etsiminen on noloa. Rakkaus on noloa. Tunteet on noloja. Ryyppääminen ja tupakointi on noloa. Videopelit on noloja. Listaa saa jatkaa mihin asti vain.

Luulin, että se nolovaihe on teineillä. Aikuiset saa bilettää ihan rauhassa siihen saakka ku jaksaa. Ei siinä mitään ikärajaa ole.

Toki jos haluaa 25v kökkiö himassa kutomassa, niin mikäpä siinä. Ei sekään oo noloa.

Ei sellaista ikää ole. Ja yli 90v:nä se alkaa jo olla kunnioitettavaa.

Viimeistään siinä 35 ikävuoden jälkeen tulee lähinnä mieleen kysymys että eikö tuo meinaa aikuistua ikinä.

Vain ikärasismi tässä noloa on. Ei ihmisten mieltymykset muutu mitenkään automaattisesti iän myötä minkään suhteen, en ymmärrä millä logiikalla juhliminenkaan olisi tästä mikään poikkeus. Jos oma kisakunto tai kiinnostus ei kestä, niin ei sitä tarvitse verhoilla miksikään epänoloksi ja hienostuneeksi aikuisuudeksi.

32 kuulostaa ihan hyvältä. Mut riippuu elämäntilanteestakin, et jos hankkii lapset jo nuorena, niin ehkä sitten biletysajatkin on takanapäin jo nuorempana.