niskaturvotus 4,4
Moikka.....olen lukenut muiden kirjoituksia samasta aiheesta ja rupeaa itseä pelottamaan aina vain enemmän.....toisilla niskaturvotus on ollut alle kolme ja meillä todettiin tänään niskaturvotusta 4,4. Itselläni on sellainen tunne ettei tässä ole enää mitään mahdollisuuksia ettei siellä voi olla terve vauva.......itkettää ja ahdistaa....verikoe otettiin tänään ja kax viikkoa pitäisi odottaa..!
onko kenelläkään jolla on ollu noin suuri turvotus tullut tervettä vauvaa??? vai joko toivo on kokonaan menetetty!
en pysty nukkumaan enkä syömään.....koko ajan pyörii vaan mielessä tämä asia!
Kommentit (60)
Onnellista odotusaikaa tästä eteenpäin :) Osattiinko muuten sanoa miksi arvot oli noin korkeat, vaikka kaikki olikin onneksi hyvin??
Z ja beibi 22
Minä odotin omia tuloksia piinaavat 3vko ja 3pvä, kunnes sairaalasta vihdoin soitettiin eilen..!
Meille tulossa myös poika ja kromosomit normaalit!
Eikö ole mahtava tunne, kun saa kuulla -pitkän odotuksen jälkeen- että ainakin kromosomit on kunnossa!!!?
*
halaus sinulle
*..ja onnittelut!
Tästä on hyvä jatkaa odotusta rauhallisin mielin loppuun!
Mahtavaa, että vauveli sai " terveen paperit" ! Varmasti kivi vierähti sydämeltä! Onnellista loppuodotusta!
t. myös tilannetta sivusta seurannut A.A.
että sekä Marikan että Mammutin vauvat kromosomien puolesta kunnossa! Onnellista loppuodotusta, nyt vain nauttimaan vauvamahan kasvusta jne
Mayella rv 39
Olen itsekin seurannut tätä ketjua tarkasti ja hieno homma, että se päättyi näin hyvin! ONNNEA odotukseen, ihanaa, että saitte molemmat Marika ja Mammutti hyviä uutisia!
Tiina 29+1
Kiitos viesteistänne ja onneaq myös mammutille.......kyllä kivi vierähti sydämmeltä nyt voi alkaa vasta nauttia tästä raskaudesta!
Esikoisesta olin myös np-ultrassa, enkä osannut varautua siihen, että jotain olisi vinossa. Lääkäri totesi, että kaikki ei ole hyvin. Turvotusta 3,3 ja sydän ei näy niinkuin pitäisi. Aivan sumussa meni viikonloppu kun odotin maanantaita, jolloin menisin istukkatutkimukseen. Sanottiin, että tulos tulisi parissa viikossa. Odotin sitä kuukauden! Onneksi lopulta kaikki oli hyvin ja syntyi terve poika!
Nyt uudelleen raskaana ja päätin etten mene koko ekaan ultraan. En halua turhaan panikoida kuukautta. Sitten rakenne ultrassa näkee paremmin jos jotain vialla on. Eikä mikään ultra anna varmuutta terveestä lapsesta!
Voimia! Tiedän mitä on tuo tunne. Onneksi kuitenkin useimmiten vääriä hälytyksiä!
Huomasin viestisi ja vaikka en tiedä asiasta mitään, niin toivotan voimia. Toivottavasti joku tilanteen kokenut voi kertoa sinulle jotain.
Tuo verikoe on epäluotettava. Jos niskaturvotusta on yli 3mm niin voi saada istukkabiopsian tai jos viikkoja riittävästi niin lapsivesitutkimuksen.
Usein nuo hälytykset ovat kuitenkin vääriä ja kaikki on ihan hyvin!
Ymmärrän tilanteesi,yritä kuitenkin jaksaa ja voimia !!
Suosittelen istukka- tai lapsivesinäytettä, jos haluat varmuuden asiaan. Itse kävin istukkanäytteessä (2004), jossa selvisi, että kaikki ei ollut hyvin (niskaturvotusta alle 4), mutta toivotaan, että sinulla on kaikki kunnossa. Usein ovat vain vääriä hälytyksiä.
Meillä todettiin juuri torstain ultrassa että niskaturvotusta on 0,2 tai 0,6mm liikaa!
Ei siis ihan niin paljon kuin teillä, mutta tiedän tunteen, kun se asia kerrotaan!!
En ollut osannut varautua asiaan ollenkaan, kun odotin vain näkeväni ensimmäistä kertaa vauvan.
Järkytys oli suuri ja asiaa itkin koko loppupäivän. Onneksi kaverit rauhoittelivat, että monet tapaukset on vääriä hälyytyksiä!
Mulla mitataan se vielä uudestaan, ennen kun päätetään jatkotutkimuksista ja siihen asti on kurjaa elää epätietoisuudessa, mutta minkäs teet..
Toivotankin sinulle paljon voimia odotukseen ja epätietoisuuteen!
Toivottavasti kaikki on kunnossa!!
Kiitos vastauksistanne.......ne on antaneet voimia lisää jaksaa eteenpäin ja uskoa että kaikki voi olla vielä ihan hyvin.....
odottelen tässä nyt kaksi viikkoa niitä verikoe tuloksia mistä näkee onko syytä mennä lapsivesi tutkimukseen....täällä on tullut tuo verikoe jotenkin uutena systeeminä ennen lapsivesi tutkimusta koska siitä kuulemma näkee onko riski oikeasti kohonnut vai ei....ja jos riski on kohonnut niin sen jälkeen tehdään vasta lapsivesi tutkimus.
meille sanottiin ettei sitä voida tehdä kun vasta 15 viikolla.......että jos siihen joudutaan niin taas on odottelua....
Onko siinä mitään perää kun mun kaveri sano että sille oli joku sanonut että niskaturvotus voi johtua tulehduksestakin?????itse epäilin kyllä tuota mutta jos joku tietäisi paremmin.......
Jaksamisia teillekkin....ja koetetaan kestää odottelu!!
Meillä oli niskaturvotusta 0,2 mm yli rajan ja pääsimme jatkotutkimuksiin joihin suostuin. Minulta otettiin istukkanäyte, pelotti kovasti, mutta mielummin otin riskin mennä siihen tutkimukseen kuin saada vammaista lasta, en olisi pystynyt kasvattamaan ja hoitamaan. Odotin puolitoista viikkoa vastauksia ja joka ilta itku pääsi, kun meni nukkumaan. Vastaukset tuli ja normaalin vauvan kromosomit oli meidän pienellä tulevalla perunalla.
Tsemppiä ja jaksamista. Sinä olet se joka päättää mihin tutkimuksiin osallistut, mutta suosittelisin tuota istukkanäytettä, siitä saa varmat kromosomi vastaukset ja mieli rauhoittuu.
Ninnu ja " Peruna 15+1"
Kun ei minkään tutkimuksen perusteella tiedä onko kaikki hyvin vai ei. Lapsella voi olla kromosomihäiriö vaikka ei juuri sitä trisomiaa olisikaan. Ei kaikki kromosomihäiriöt näy punktioissa. Mitä sinä, joka sanot ettet voi vammaista lastaa ottaa, teet jos kuitenkin saat vammaisen lapsen? Miksi aletaan tehdä lapsia, jos noin ajatellaan? Kun ei mitenkään voi lapsen terveydentilaa etukäteen varmistaa.
Mitäänhän ei voi todellakaan tietää varmaksi ennen kuin vauva syntyy. En tietenkään halua pelotella ketään, mutta kehitysvamma-alan ammattilaisena voin kertoa, että vain murto osan mahdollisista vammoista saa raskauden aikaisissa tutkimuksissa selville. Monesti vammaisen lapsen saaminen on monelle sokki, mutta sen kanssa oppii elämään. Vamma ei ole sairaus. Mielestäni jokaisella on oikeus syntyä... tämä on minun mielipiteeni.
Minulla on tuttava jonka kohdalla tutkimukset: np-ultra, verikokeet sekä lapsivesipunktio antoivat tuloksen, että vauvalla on Down oireyhtymä. Kaikesta huolimatta he halusivat pitää lapsen " kaikkine vikoineen" ja yllätys yllätys...heille syntyi terve tyttö.
Itse emme suostuneet esikoista odottaessa seulontoihin juuri tämän virhemarginaalin vuoksi. Emme todellakaan halua joutua tilanteeseen, jolloin pitäisi päättää keskeytetäänkö raskaus vai ei, koska mikään ei ole sataprosenttisen varmaa. Varmasti rakastaisimme vammaista lasta yhtä paljon kuin tervettäkin. Eihän se lapsen syy ole, joka syntyy vammaisena. On heilläkin oikeus rakastaa ja saada vastarakkautta.
Onnea odotukseenne!! Toivotaan, että kaikki on hyvin niskaturvotuksesta huolimatta!!
Hansuliini
np-ultrassa, vaikka se kunnassamme vaihtoehtona rakenneultralle), mikään tässä elämässä ei ole varmaa ja vaikka down-epäilyt voitaisiin sulkea pois, vauvalla voi olla miljoona kertaa vakavampikin häiriö, vaikka kaikki testit " puhtaat" ..
Ap:lle tsemppiä ja voimia odotteluun!
Mittumaari rv 15+3
Kun tuossa aiemmin joku sanoi, että vammaista lasta rakastaisi yhtä paljon kuin tervettäkin, niin tuskin kukaan toisin väittääkään! Ainahan lapsi on rakas ja tärkein. Kyse on enemmänkin siitä, kokeeko pystyvänsä ja jaksavansa olla hyvä vanhempi vaikeasti vammaiselle lapselle. Meillä on ainakin sellainen elämäntilanne, että vaikeasti sairas ja koko elämänsä ajan 24h-hoitoa vaativa lapsi todennäköisesti veisi mielenterveyden ja hajottaisi parisuhteen - eikä tulisi siis elämään onnellisessa ja tasapainoisessa perheessä. Meillä ei olisi henkistä kanttia päättää pitää vaikeasti vammaista lasta, jos se valinta esitettäisiin noin aikaisessa vaiheessa. Eikä johdu mistään vammaisuuden pelosta, vaan epäilystä omiin resursseihin luoda erityislapselle hyvä koti ja elämä. Mutta tämä siis oma näkemykseni asiaan, halusin vaan puuttua tuohon yhteen kliseiseen lauseeseen.
(Nyt raskauden puolivälissä en enää pystyisi luopumaan lapsesta vaikka mikä olisi, mutta silloin alkuvaiheessa abortti olisi ollut ainut realistinen vaihtoehto.)
Mutta ap:lle kovasti jaksamista ja positiivista elämänasennetta - noista ultran perusteella seulotuistahan vaan noin joka neljäs osoittautuu kromosomihäiriön omaaviksi! Eli kolme neljästä on vääriä hälytyksiä..
Meillä oli aikanaan esikoisesta tuota turvotusta 3,8 mm. Olin aivan paniikissa, mutta koska kuitenkin oli suurempi todennäköisyys, että lapsella kaikki ok, emme menneet jatkotutkimuksiin keskenmenoriskin vuoksi (aiemmin meillä oli ollut km). Jaksoin siis uskoa koko raskausajan, että kaikki varmasti kuitenkin ihan hyvin lapsella, vaikka välillä pelko oli ajatuksissa.
Nyt olen niin onnellinen, ettemme aikoinaan menneet jatkotutkimuksiin ja joutuneet kovan päätöksen eteen. Meillä on niin ihana 1,5 vuotias down-tyttö. Hän valloittaa kaikkien sydämmet. Vaikka se oli toki kauhea shokki, kun tyttö syntyi, aattelin,että elämä loppui nyt tähän kyllä.. mutta ei, elämä on nyt niin ihanaa ja toista lasta tässä juuri odotellaan joulukuussa syntyväksi.
Meidän vauvalla todettiin 2,5 vuotta sitten np-ultrassa niskaturvotusta 4,7mm. Lääkärin mukaan oli 1/4-riski, että lapsellamme olisi down-syndrooma, tai sydänvika. Kävimme lapsivesipunktiossa ja tuloksia odotimme piinaavat 2 viikkoa. Ne olivat kyllä elämäni pisimmät ja kauheimmat kaksi viikkoa.. Mutta sitten koitti ihana perjantai-päivä ja sain kuulla, että terveen tytön kromosomit oli tulevalla vauvalla.
Rakenneultraan pääsin suoraan lääkärille, joka katsoi " tarkemmin" , ettei ole sydänvikaa tms.
Odotus palkittiin loppujen lopuksi täysin terveellä tyttövauvalla. 3 kk synnytyksen jälkeen kävimme sydänlääkärillä kontrollissa, ja terveeksi vauvaksi todettiin..
Ja nyt on neiti jo 2,5v ja niin terve, kuin olla voi.
Tsemppiä, toivottavasti teilläkin on väärä hälytys..
en ole tähän ketjuun paljon kommentoinut mutta jännityksellä lukenut ja jännännyt.
Onneksi olkoon! Mielettömän hienoa! Mulle tuli ihan itku silmään kun luin viimeisen viestisi. :-))))))))
Juu, ja kyllä se poika on jos kromosomit niin sanoo.
Onnea vielä ja huoletonta loppuodotusta!
mom rv33+