Tuntuu, että ystäväni ei halua että minä löytäisin itselleni miehen
Hänkin on toivoton sinkku joka ei meinaa löytää ketään. Heti jos olen tavannut jonkun omasta mielestäni kivan ja potentiaalisen niin ystäväni haukkuu tämän lyttyyn ja sanoo että ei nyt ainakaan mitään tollasta, löydät jonkun miljoona kertaa paremmankin! Manipuloi siis minut aina jättämään miehet ja etsimään muka jotain parempaa. Saisin kai seukata vain hänen makunsa mukaisten miesten kanssa tai en ollenkaan. HUOH
Kommentit (19)
Parisuhde vaati itsetuntoa, joten pitäisikö sinun hankkia se ekaksi ja sitten vasta hakea sitä suhdetta?
En minäkään halua sinun löytävän miestä. Löydä nainen!
Ei kannata kuunnella tuollaisen ystävän mielipidettä.
Opiskelimme hyvän lapsuuden ystäväni kanssa eri paikkakunnilla, kun hän löysi puolison sai hänen hyvä sinkku opiskelukaverinsa raivarit. Heidän ystävyytensä päättyi tuohon.
Se ystävä on salaa ihastunut sinuun muttei kuitenkaan uskalla sitä myöntää.
Mun kaveri on myös esim. baarissa ajanut juttusille tulevat miehet pöydästä pois ja hänen mielestään se on ollut niin hyvä vitsi että voi nauraa vuosien päästäkin. Ketään muuta kyllä ei naurattanut.
Jos löydät miehen sinulla ei olisi aikaa ystävälle. Kun aloittaa parisuhteen ystävät jäävät useasti taka-alalle saattavat unohtua jopa kokonaan. Seurustelukumppani ei ehkä halua, että käyt enää juhlimassa jne.. Näin se menee lähes aina .
Vierailija kirjoitti:
Jos löydät miehen sinulla ei olisi aikaa ystävälle. Kun aloittaa parisuhteen ystävät jäävät useasti taka-alalle saattavat unohtua jopa kokonaan. Seurustelukumppani ei ehkä halua, että käyt enää juhlimassa jne.. Näin se menee lähes aina .
Pitäisi olla parisuhteessa sen ystävänsä kanssa, joka toimii ihan samoin eli pyrkii rajaamaan ystävänsä menoja?
Herätys nyt 🙄
Ei taida olla kovin hyvä ystävä, miksi olette ystäviä?
Itsellä ollut vastaavia kokemuksia, jätin myöhemmin koska ystävyys ei ollut aitoa ystävyyttä hänen puoleltaan, vahingoitti enemmän.
Joko ne miehet ovat oikeasti nilkkimäisiä ettet näe sitä, tai sitten joudut eroamaan ystävästä ettei piikittele koko ajan tai sanomaan että jarkko on kiva luonteeltaan, jatkamme yhdessä nyt.
Minulla oli myös tällainen ystävä. Ei ole enää. Kun erosin pitkästä liitosta, oli hän silminnähden onnellinen, kun vietimme paljon aikaa yhdessä. Toki minäkin olin tuolloin kiitollinen hyvästä ystävästä.
Löysin kuitenkin uuden miehen itselleni ja siitä alkoi katkera piikittely. Huolimatta siitä, että vietimme edelleen paljon aikaa yhdessä. Piikittelyä ja törkeitä kommentteja jatkui niin kauan kuin jaksoin niitä kuunnella. Vuoteen en enää ole kuunnellut.
Ymmärrään, että ystävät saattavat pelätä yhteisen ajan vähenemistä. Mutta kannattaako silloinkaan itse aiheuttaa totaalinen välirikko? Lisäksi olen sitä mieltä, että omassa tapauksessani kyse oli puhtaasti pahansuovasta kateudesta ja katkeruudesta. Jos ystäväni ei ole löytänyt ketään, en minäkään olisi saanut löytää.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde vaati itsetuntoa, joten pitäisikö sinun hankkia se ekaksi ja sitten vasta hakea sitä suhdetta?
Tämä. Fiksu mies haistaa heti pienenkin pelleilyn ja pelaamisen. Annoin yhdelle naiselle pari mahdollisuutta ja sitten vihelsin pelin lopullisesti poikki. Olisiko taustalla ollut samanlainen kaveri?
Vierailija kirjoitti:
Jos löydät miehen sinulla ei olisi aikaa ystävälle. Kun aloittaa parisuhteen ystävät jäävät useasti taka-alalle saattavat unohtua jopa kokonaan. Seurustelukumppani ei ehkä halua, että käyt enää juhlimassa jne.. Näin se menee lähes aina .
Pitää päättää mikä on tärkeämpää. Mulle oli nuorena kaverit tärkeämpiä ja monta naista laitoin sivuun kavereiden vuoksi. Kaverit ei tehneet samaa vaan lähtivät ensimmäisten naisten mukaan ketkä näytti vihreää valoa. En tuomitse mutta opin että ystävyys ei ole niin tärkeää.
Kuulehan. Tässä tulee neuvo ja tätä kun noudatat niin menestys taattu. Älä kerro sille ystävällesi. Jos sillä kerran on tapana nakertaa sinun asioitasi ja pilata aina kaikki niin lopeta miesasioidesi jakaminen. Ja tähän tulee nyt jatkoneuvo. Se sinun tuleva mies on suhteessa sinun kanssa. Sekään ei halua että kerrot suhteesi asioita suhteen ulkopuolisille. Suhde asiat on kahden välisiä. Opettele siihen että parisuhteeseesi ystäväsi ei kuulu vaan on täysin ulkopuolinen.
Vaimon ystävä toistelee hänelle jatkuvasti "vitsillä" tavatessamme: "jätä toi ja vaihda nuorempaan".
Meillä on 3 vuotta ikäeroa, ehkä se on liikaa. Ystävä on itse sinkku, etsii nuorempaa miestä, ja ehkä haluaisi jakaa kokemuksensa vaimoni kanssa. Onneksi hän ei ole (vielä) lähtenyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos löydät miehen sinulla ei olisi aikaa ystävälle. Kun aloittaa parisuhteen ystävät jäävät useasti taka-alalle saattavat unohtua jopa kokonaan. Seurustelukumppani ei ehkä halua, että käyt enää juhlimassa jne.. Näin se menee lähes aina .
Pitää päättää mikä on tärkeämpää. Mulle oli nuorena kaverit tärkeämpiä ja monta naista laitoin sivuun kavereiden vuoksi. Kaverit ei tehneet samaa vaan lähtivät ensimmäisten naisten mukaan ketkä näytti vihreää valoa. En tuomitse mutta opin että ystävyys ei ole niin tärkeää.
Ei se ole aikuisille ihmisille. Kumppani on tärkein, koska sen kanssa tehdään mahdolliset elämän tärkeimmät ihmiset eli lapset. Siksi suhde kumppaniin on aina numero yksi. Nämä kaverijutut on lapsille ja keskenkasvuisille. Puoliso on se mikä löytyy kuolinvuoteen viereltä pitämässä kättä ja omat lapset, ei kaverit.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde vaati itsetuntoa, joten pitäisikö sinun hankkia se ekaksi ja sitten vasta hakea sitä suhdetta?
Sitten kun onkin liian kova itsetunto, niin ei saa ketään, kun yliarvioi todellisen tasonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos löydät miehen sinulla ei olisi aikaa ystävälle. Kun aloittaa parisuhteen ystävät jäävät useasti taka-alalle saattavat unohtua jopa kokonaan. Seurustelukumppani ei ehkä halua, että käyt enää juhlimassa jne.. Näin se menee lähes aina .
Pitää päättää mikä on tärkeämpää. Mulle oli nuorena kaverit tärkeämpiä ja monta naista laitoin sivuun kavereiden vuoksi. Kaverit ei tehneet samaa vaan lähtivät ensimmäisten naisten mukaan ketkä näytti vihreää valoa. En tuomitse mutta opin että ystävyys ei ole niin tärkeää.
Ei se ole aikuisille ihmisille. Kumppani on tärkein, koska sen kanssa tehdään mahdolliset elämän tärkeimmät ihmiset eli lapset. Siksi suhde kumppaniin on aina numero yksi. Nämä kaverijutut on lapsille ja keskenkasvuisille. Puoliso on se mikä löytyy kuolinvuoteen viereltä pitämässä kättä ja omat lapset, ei kaverit.
Toivotaan niin.
Lapsiko olet?