Puolison lapsuudenkoti, ei saisi remontissa muuttaa asioita

Keittiöremontissa ulkopuolinen keittiösuunnittelija voisi auttaa näkemään tilaa uudella tavalla. Puolisonkin voisi olla helpompaa sopeutua muutoksiin, jos kaikki ehdotukset eivät tule sinulta ja ovat hyvin perusteltuja. Suunnittelussa lähdette liikkeelle siitä mitä toimintoja toivotte keittiöltä ja miten ne olisi mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi vaikka, että toivotte, että olisi enemmän työskentelytilaa lieden lähellä. Keittiösuunnittelija sitten tekee erilaisia ehdotuksia ja mies voi siinä toivoa, että on kaappia ei siirretä. Keittiösuunnittelija sitten keksii vaihtoehtoja tai kertoo karun tosiasian, että kaappi on siirrettävä.

Kannattaa valita taistelut. Jos keittiö on sinun valtakuntaa keskity sen toimivuuteen ja anna miehen pitää kantansa jossain hänelle tärkeämmässä asiassa.

Minunkin puolisolla on kesämökki, tai itse asiassa se on perikunnan.  En käy siellä koskaan muuten kuin jos on ihan pakko.  Mökki on ihan kaunis sinänsä, tilava ja hyvä muuten, mutta se on niin mauttomasti sisustettu, että en viihdy siellä yhtään.  

Sinne on raahattu kaikki vanha käytöstä poistettu ja ruma.  Mikään ei sovi mihinkään.  Silloin harvoin, kun siellä olen,  viihdytän itseäni miettimällä ja suunnittelemalla, miten se sisustaisin, jos minä sen saisin tehdä.  Siitä saisi tosi viihtyisän, mutta kuulemma mökin pitää ollakin sellainen, että siellä on vanhaa ja kulunutta.  Se on kuulemma sitä mökkiromantiikkaa.  Olen eri mieltä, mutta nyökkäilen vain, koska en halua pahoittaa kenenkään mieltä, en haastaa riitaa, eikä sen arvosteleminen edes minulle kuulu.

Mutta en vain pysty ihailemaan sitä mökkiä.  Vanhaa ja kulunutta en suinkaan vierasta, mutta silläkin voisi saada aikaan viihtyisyyttä, jos vain vähänkin yrittäisi.  Minusta esim. ohueksi hiutunut, haalistunut jo aikansa elänyt itämaiskuvioinen matto ei sovi mihinkään, paitsi jätelavalle.  

Jos se mökki ikimaailmassa tulisi vain meidän omistukseen, niin sitten kyllä alkaisi "luuta lakaista."   

Jos miehen kotitalo on 1600- luvulla rakennettu perintötila, kannattaa remontit suunnitella huolella ja säästäen .

Vierailija kirjoitti:

Jos miehen kotitalo on 1600- luvulla rakennettu perintötila, kannattaa remontit suunnitella huolella ja säästäen .

Aika harvassa varmaan 1600-l rakennetut perintötilat 😄

Vierailija kirjoitti:

Minunkin puolisolla on kesämökki, tai itse asiassa se on perikunnan.  En käy siellä koskaan muuten kuin jos on ihan pakko.  Mökki on ihan kaunis sinänsä, tilava ja hyvä muuten, mutta se on niin mauttomasti sisustettu, että en viihdy siellä yhtään.  

Sinne on raahattu kaikki vanha käytöstä poistettu ja ruma.  Mikään ei sovi mihinkään.  Silloin harvoin, kun siellä olen,  viihdytän itseäni miettimällä ja suunnittelemalla, miten se sisustaisin, jos minä sen saisin tehdä.  Siitä saisi tosi viihtyisän, mutta kuulemma mökin pitää ollakin sellainen, että siellä on vanhaa ja kulunutta.  Se on kuulemma sitä mökkiromantiikkaa.  Olen eri mieltä, mutta nyökkäilen vain, koska en halua pahoittaa kenenkään mieltä, en haastaa riitaa, eikä sen arvosteleminen edes minulle kuulu.

Mutta en vain pysty ihailemaan sitä mökkiä.  Vanhaa ja kulunutta en suinkaan vierasta, mutta silläkin voisi saada aikaan viihtyisyyttä, jos vain vähänkin yrittäisi.  Minusta esim. ohueksi hiutunut, haalistunut jo aikansa elänyt itämaiskuvioinen matto ei sovi mihinkään, paitsi jätelavalle.  

Jos se mökki ikimaailmassa tulisi vain meidän omistukseen, niin sitten kyllä alkaisi "luuta lakaista."   

Heh ihan sama homma täällä! Mökki sinänsä kiva ja paikka on kiva, mutta siellä on myös sama periaate. Eli kaikki rikkimennyt ja mitä ei enää kotona syystä tai toisesta viitsi käyttää, kannetaan mökille. Kaikki on vanhaa ja likaista, yök.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tehtiin niin, että mitä halusin, sen maksoin kokonaan. Esimerkiksi keittiöremontin 22 000 e maksoin ihan yksin, koska sen remontin halusin ja sain suunnitella juuri niin kuin tahdoin. Mies ei vastaavasti laittanut muuhun remonttiin samaa summaa, vaan sijoitti omia rahojaan todeten, että nykyinen pesuhuone ja sauna kelpaa hänelle hyvin. Mies vain totesi, että hän ei ryhdy ehjää korjaamaan siksi, että ei ole kiva ja siihen minun on tyytyminen.

Täh, siis sä pistit 20t€ yhteisen kodin keittiöön ja mies totesi että ei huvita remontoida ja sijoitti omat rahansa?

Vierailija kirjoitti:

Kauhea tilanne. En kyllä suosittele kenellekkään muuttamista toisen lapsuudenkotiin. Pahimmillaan siellä on anoppi ja appi jatkuvasti huseeraamassa, kun mieltävät talon edelleen omaksi kodikseen..

Olemme muuttamassa osaksi vuotta puolisoni lapsuudenkotiin, joka on nyt hänen (ja osittain minun) omistuksessa. Anoppi ja appi muuttavat kerrostaloon ja ovat ilmeisesti visioineet käyvänsä omakotitalolla säännöllisesti ainakin poissaollessamme. Aikovat siis ottaa parhaat puolet kerrostaloelämän helppoudesta sekä okt:n ja sen pihan mukavuuksista.

Pinnat on tarkoitus pistää uusiksi ja meitä pelottaa, miten puolison vanhemmat aikovat jatkossakin itse muualla asuessaan käydä omakotitalolla. Heillä on siis käyttöoikeus sinne ja aiemmin kaupat talosta tehtiin sillä ajatuksella, että he pois muuttaessaan eivät pihalla ja talossa enää pyöri vaan paikka olisi käytännössä meidän.

Heillä on aika suurpiirteinen tapa siivota jne. ja mietityttää, miten uusitut paikat pysyvät siisteinä. Samoin ajatus anopista ja appiukosta pyörimässä usein (tai aina ?) kakkoskodissamme poissaollessamme (tai kenties paikalla ollessamme?) on aika ikävä.

Jos olisimme tienneet, että käyttöoikeuden pidättäminen tarkoittaa tätä, emme siihen olisi suostuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhea tilanne. En kyllä suosittele kenellekkään muuttamista toisen lapsuudenkotiin. Pahimmillaan siellä on anoppi ja appi jatkuvasti huseeraamassa, kun mieltävät talon edelleen omaksi kodikseen..

Olemme muuttamassa osaksi vuotta puolisoni lapsuudenkotiin, joka on nyt hänen (ja osittain minun) omistuksessa. Anoppi ja appi muuttavat kerrostaloon ja ovat ilmeisesti visioineet käyvänsä omakotitalolla säännöllisesti ainakin poissaollessamme. Aikovat siis ottaa parhaat puolet kerrostaloelämän helppoudesta sekä okt:n ja sen pihan mukavuuksista.

Pinnat on tarkoitus pistää uusiksi ja meitä pelottaa, miten puolison vanhemmat aikovat jatkossakin itse muualla asuessaan käydä omakotitalolla. Heillä on siis käyttöoikeus sinne ja aiemmin kaupat talosta tehtiin sillä ajatuksella, että he pois muuttaessaan eivät pihalla ja talossa enää pyöri vaan paikka olisi käytännössä meidän.

Ettekö voi puhua asiasta? 

I feel you. Meillä painitaan sellaisen asian kanssa, että mies haluaisi siirtää nykyisen talonsa pojallemme ja haikailee muuttoa lapsuudenkotiinsa, joka on ollut tyhjänä 15 vuotta. On siellä lämmöt päällä ja satunnaisia yöpymisiä ollut että tekniikaltaan se on suhtkoht kunnossa. Mutta... se on sisustaltaan alkuperäisessä 60 ja 70- luvun taitteen muodissa. Ja mitään ei saisi tietysti muuttaa kun nehän on vielä kaikki ihan hyvät. Itse sanoin, että se remontoidaan ihan kokonaan, kaikki räjäytetään sähköjä, viemäreitä, vesijohtoja myöten ennen kuin minä sinne muutan. Tästä nyt sitten lähdetään lähentymään kompromissiratkaisua kohti. Tai sitten mies muuttaa yksinään sinne ja minä jonnekin ihan muualle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhea tilanne. En kyllä suosittele kenellekkään muuttamista toisen lapsuudenkotiin. Pahimmillaan siellä on anoppi ja appi jatkuvasti huseeraamassa, kun mieltävät talon edelleen omaksi kodikseen..

Olemme muuttamassa osaksi vuotta puolisoni lapsuudenkotiin, joka on nyt hänen (ja osittain minun) omistuksessa. Anoppi ja appi muuttavat kerrostaloon ja ovat ilmeisesti visioineet käyvänsä omakotitalolla säännöllisesti ainakin poissaollessamme. Aikovat siis ottaa parhaat puolet kerrostaloelämän helppoudesta sekä okt:n ja sen pihan mukavuuksista.

Pinnat on tarkoitus pistää uusiksi ja meitä pelottaa, miten puolison vanhemmat aikovat jatkossakin itse muualla asuessaan käydä omakotitalolla. Heillä on siis käyttöoikeus sinne ja aiemmin kaupat talosta tehtiin sillä ajatuksella, että he pois muuttaessaan eivät pihalla ja talossa enää pyöri vaan paikka olisi käytännössä meidän.

Saanko kysyä, että mitä luulit käyttöoikeuden tarkoittavan? Tai miksi se laitettiin kauppakirjaan, jos ei ollut tarkoitus, että he käyttäisivät asuntoa? Saitteko talon markkinahintaa halvemmalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos omistat puolet talosta, sinullakin on sananvaltaa. Mutta toinen asia on, miten saat sitä käytettyä niin, ettei mene välit. Ja jos et saa, niin miten pinnasi kestää.

 

Niin, noiden asioiden kanssa tässä painitaan.

Omalla miehellä on perintömökki. Tuntuu tällä hetkellä siltä, että pitäköön tunkkinsa, ja se mökki on ruvennut symboloimaan minulle sellaista riippakiveä, että mieskin alkaa risoa. Ja se on sentään vain mökki. En siis tällä hetkellä kykene arvostamaan heidän hienoa sukuperinnettään 💩

Jalat ristiin vaan, siitä se lähtee...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhea tilanne. En kyllä suosittele kenellekkään muuttamista toisen lapsuudenkotiin. Pahimmillaan siellä on anoppi ja appi jatkuvasti huseeraamassa, kun mieltävät talon edelleen omaksi kodikseen..

Olemme muuttamassa osaksi vuotta puolisoni lapsuudenkotiin, joka on nyt hänen (ja osittain minun) omistuksessa. Anoppi ja appi muuttavat kerrostaloon ja ovat ilmeisesti visioineet käyvänsä omakotitalolla säännöllisesti ainakin poissaollessamme. Aikovat siis ottaa parhaat puolet kerrostaloelämän helppoudesta sekä okt:n ja sen pihan mukavuuksista.

Pinnat on tarkoitus pistää uusiksi ja meitä pelottaa, miten puolison vanhemmat aikovat jatkossakin itse muualla asuessaan käydä omakotitalolla. Heillä on siis käyttöoikeus sinne ja aiemmin kaupat talosta tehtiin sillä ajatuksella, että he pois muuttaessaan eivät pihalla ja talossa enä

 

Miehellä ei ole niin hyvät puhevälit vanhempiensa kanssa, että kehtaisi/haluaisi nostaa kissan pöydälle. Minulle sen sijaan puhuu avoimesti huolestaan ja tunteistaan suoremmin. Minä omistan vain ns. nimellisen osuuden, eivätkä osuudet siis ole 50/50. En haluaisi olla se ikävistä asioista puhuva toisen vanhemmille, ettei heille tule olo, että miniä on se hankala tyyppi tässä. Mielestäni olisi siis miehen vastuulla ottaa asia puheeksi vanhempiensa kanssa ja johtaa keskustelua, toki olisin itse läsnä ja henkisenä tukena ja sanoisin myös tarvittaessa ystävälisesti osani. Mies saisi minusta sanoa omille vanhemmilleen tiukemmin ja minä tarvittaessa haastavissa tilanteissa omilleni.

t. 27

Saanko kysyä, että mitä luulit käyttöoikeuden tarkoittavan? Tai miksi se laitettiin kauppakirjaan, jos ei ollut tarkoitus, että he käyttäisivät asuntoa? Saitteko talon markkinahintaa halvemmalla?

Juu. Talo ostettiin jo vuosia sitten markkinahintaa edullisemmin, pidättäen elinikäinen käyttöoikeus puolison vanhemmilla. He ovat jo kovin iäkkäitä ja juuri juuri ovat pärjänneet talossa kahden. Enää eivät pärjää ja muutto on edessä.

Tarkoituksena oli win-win -tilanne ja olimme siinä luulossa, että kun vanhukset eivät enää pystyisi asumaan talolla, he eivät käytännössä siellä myöskään pyörisi. Emmepä arvanneet, että voisivat kehdata käyttää taloa ja tonttia poismuutettuaan (ja meidän tulevan remontin sekä sisäänmuuton jälkeen) vielä kesäasuntonaan. :(

Luulimme, että on hyvä diili ostaa kiinteistö halvemmalla loppuiän käyttöoikeus pidättäen ja näin talo myös säilyisi suvussa.

t. 27

Vierailija kirjoitti:

Saanko kysyä, että mitä luulit käyttöoikeuden tarkoittavan? Tai miksi se laitettiin kauppakirjaan, jos ei ollut tarkoitus, että he käyttäisivät asuntoa? Saitteko talon markkinahintaa halvemmalla?

Juu. Talo ostettiin jo vuosia sitten markkinahintaa edullisemmin, pidättäen elinikäinen käyttöoikeus puolison vanhemmilla. He ovat jo kovin iäkkäitä ja juuri juuri ovat pärjänneet talossa kahden. Enää eivät pärjää ja muutto on edessä.

Tarkoituksena oli win-win -tilanne ja olimme siinä luulossa, että kun vanhukset eivät enää pystyisi asumaan talolla, he eivät käytännössä siellä myöskään pyörisi. Emmepä arvanneet, että voisivat kehdata käyttää taloa ja tonttia poismuutettuaan (ja meidän tulevan remontin sekä sisäänmuuton jälkeen) vielä kesäasuntonaan. :(

Luulimme, että on hyvä diili ostaa kiinteistö halvemmalla loppuiän käyttöoikeus pidättäen ja näin talo myös säilyisi suvussa.

t. 27

Luulimme siis, että puolison vanhemmat iloisina asuisivat siellä niin kauan kuin haluavat ja pärjäävät ja heidän poismuutettuaan paikka olisi käytännössä meidän. Kun mekään emme omistajina heitä ole näinä viime vuosina painostaneet muuttamaan pois tai tekemään talolle yhtään mitään huoltotoimia mitä eivät jaksa.

Ovat itse saaneet täysin keskittyä pitämään omia kukkapenkkejään ja grillipaikkojaan mieleisinä ja olemme vain käyneet kylässä sekä samalla hoitaneet/huoltaneet taloa. Emme ole puuttuneet asioihin, jotka olisimme halunneet heidän tekevän toisin. Näemmä sitten meidän muutettuamme sinne tilanne onkin eri, eli heidän entisessä kotitalossaan määräävät anopin ja apen mielestä anoppi, appi, heidän poikansa ja miniä. :(

27

Jo on uskomattomia appivanhempia. Ei voi muuta sanoa.

Täälläkin perintömökki, jossa kaiken maailman roinaa ja mitään remonttia ei saisi tehdä. Koskaan. Saati sitten viedä kaatopaikalle mitään risaa edes.

Onpas kivoja tilanteita ihmisillä NOT

Kuulostaa osa aika tutulta. älä koskaan osta sukulaiselta taloa äläkä perikunnan kanssa omista mökkiä pidempään kuin myynnin ajan (tai loppuosuuden lunastuksen).

Jo on taas ihme märinää. Ap:n ongelma ratkeaa sillä, kun hän muuttaa omaan yksiöönsä kissan kanssa kahdestaan odottelemaan vanhuutta, ja ap:n mies etsii itselleen uuden rakastavan puolison jonka elämä ei hankaa pakkomielteisesti yhden helvetin kaapin takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tehtiin niin, että mitä halusin, sen maksoin kokonaan. Esimerkiksi keittiöremontin 22 000 e maksoin ihan yksin, koska sen remontin halusin ja sain suunnitella juuri niin kuin tahdoin. Mies ei vastaavasti laittanut muuhun remonttiin samaa summaa, vaan sijoitti omia rahojaan todeten, että nykyinen pesuhuone ja sauna kelpaa hänelle hyvin. Mies vain totesi, että hän ei ryhdy ehjää korjaamaan siksi, että ei ole kiva ja siihen minun on tyytyminen.

 

Täh, siis sä pistit 20t€ yhteisen kodin keittiöön ja mies totesi että ei huvita remontoida ja sijoitti omat rahansa?

Niin, koska parisuhteessa ei ole pakko käyttää rahoja sellaiseen asiaan jota vain toinen haluaa. 

On meilläkin ostettu sukulaisilta ihan onnistuneesti.

Enempi on kyse siitä , että millaiseen sukuun menee puolisonsa kautta liittymään.