Yliopistoon päässeistä 60 % kirjoitti pitkän matikan, ammattikorkeaan päässeistä 30 %

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan riippuu siitä sun alavalinnasta. Meille humanistiseen ei todistusvalinnassa katsota koko matikkaa enkä itsekään sitä kirjoittanut.

Pitkästä matikasta saa niin paljon pisteitä alasta riippumatta, että kannattaa kirjoittaa, vaikka menisit lukemaan historiaa tai ranskalaista filologiaa.

Täysin susi uudistus

Mutta huonosti kirjoitetusta pitkästä ei saa juuri yhtään pisteitä. Eli ei kannata mennä lukemaan pitkää vain siksi, että "siitä saa enemmän pisteitä". Se pätee vain hyviin arvosanoihin.

Ja moni lukiolainen on matematiikassa niin huono, että pitkä matikka on aivan liian vaikeaa. Vai onko pitkän matikan vaatimuksia laskettu? Omasta lukioajasta vuosikymmeniä.

Vierailija kirjoitti:

Minäpä olen opiskellut niin yliopistossa matematiikkaa, kuin AMK:ssakin ja kerron salaisuuden.

Sulla on vain yksi elämä. Älä valitse tietäsi sen mukaan, että haluat akateemisen kulissin. Yliopistoon pääsy ei ole edes mikään maailmanluokan saavutus. Mieti mitä haluat oikeasti tehdä ja mitä kautta saavutat tavoitteesi kätevimmin, oli se yliopiston, AMK:n tai vaikka duunarityön kautta.

Olen opiskellut fysiikkaa ja matematiikkaa Teknillisessä korkeakoulussa ja voin vakuuttaa että lukion matematiikka on hyvin yksinkertaista verrattuna yliopistossa opetettaviin kursseihin. Jos ei läpäise lukion pitkää matematiikkaa niin joko on patalaiska tai sitten yksinkertaisesti ei kovin älykäs. Matematiikka kehittää ajattelua joten senkin vuoksi sen soisi olevan pakollinen kirjoitettava aine ylioppilaskirjoituksissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan riippuu siitä sun alavalinnasta. Meille humanistiseen ei todistusvalinnassa katsota koko matikkaa enkä itsekään sitä kirjoittanut.

Kyllä katsotaan nykyään. Pitkästä matikasta saa esim. kieliin enemmän pisteitä kuin ko. kielestä.

Opiskelen tosiaan ensimmäistä vuotta ja juuri sanoin ylempänä ettei tänäkään vuonna matematiikka ole pakollinen todistushaussa, vaan sen voi korvata reaalilla. Minä en matikkaa siis kirjoittanut vaan kolme reaalia LEE-arvosanoilla ja pisteet menivät 15 yli alimman hyväksytyn todistushaussa.

Kirjoitit "ei katsota", ikään kuin ei huomiotasi ollenkaan vaikka se antaa parhaat pisteet. Ja humanistisissa aineissa on hyvin laaja haitari siinä onko helppoa päästä vai ei. Mitä vaikeampi sitä todennäköisemmin sisäänpäässeillä oli pitkä matikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai pitkää matikkaa tarvita AMK:ssa kuin insinööriopinnoissa?

Lyhyellä matikalla voi tehdä tiukkaa jopa amk:n inssikoulutuksessa, kyllä pitkästä on älyttömästi hyötyä. 

Kyllähän lukion pitkässä mennään hyvin paljon pitemmälle kuin amkssa.

Silti ensimmäinen yliopistokurssi voi olla melkoinen yllätys, asettuu lukiokin mittasuhteeseen että siellä on vähän alaa esitelty

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäpä olen opiskellut niin yliopistossa matematiikkaa, kuin AMK:ssakin ja kerron salaisuuden.

Sulla on vain yksi elämä. Älä valitse tietäsi sen mukaan, että haluat akateemisen kulissin. Yliopistoon pääsy ei ole edes mikään maailmanluokan saavutus. Mieti mitä haluat oikeasti tehdä ja mitä kautta saavutat tavoitteesi kätevimmin, oli se yliopiston, AMK:n tai vaikka duunarityön kautta.

Olen opiskellut fysiikkaa ja matematiikkaa Teknillisessä korkeakoulussa ja voin vakuuttaa että lukion matematiikka on hyvin yksinkertaista verrattuna yliopistossa opetettaviin kursseihin. Jos ei läpäise lukion pitkää matematiikkaa niin joko on patalaiska tai sitten yksinkertaisesti ei kovin älykäs. Matematiikka kehittää ajattelua joten senkin vuoksi sen soisi olevan pakollinen kirjoitettava aine ylioppilaskirjoituksissa. 

Pohjaatko tämän väitteen tutkimukseen vai omaan kokemukseesi? Onko kovin älykästä leimata ihmisiä tyhmäksi sen perusteella, mikä on sinulle helppoa?

T. Yliopistossa matematiikkaa opiskellut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan riippuu siitä sun alavalinnasta. Meille humanistiseen ei todistusvalinnassa katsota koko matikkaa enkä itsekään sitä kirjoittanut.

Nykyään katsotaan. Esim. jos hakee lukemaan ranskalaista filologiaa, saa pitkästä matikasta enemmän pisteitä kuin pitkästä ranskasta.

Mikä on mun mielestä aivan järjetöntä. En ole koskaan tajunnut tuota matikan hehkuttamista ja suuressa arvossa pitämistä. Joo kyllä matikkaa tarvitaan, mutta voisi vähän järjellä miettiä, että minne aloille oikeasti tarvitaan pitkää matikkaa. Ei pitäisi olla noin, että ala kuin ala niin pitkästä matikasta saa eniten pisteitä.

Matematiikka on arvossaan aloilla joilla tarvitaan kykyä analyyttiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Luonnontieteiden ja tekniikan lisäksi lääketiede, kaupallinen ala, tietotekniikan sovellukset tulevat mieleen.

Jos on täysin suorittavassa työssä tehtaalla niin sitten ei  tarvitse osata laskea mitään. Ehkä taidealoilla on myös ihan sama vaikka ei tuntisi numeroita ja se saattaa olla osasyy miksi monet taiteilijat ovat köyhiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan riippuu siitä sun alavalinnasta. Meille humanistiseen ei todistusvalinnassa katsota koko matikkaa enkä itsekään sitä kirjoittanut.

Kyllä katsotaan nykyään. Pitkästä matikasta saa esim. kieliin enemmän pisteitä kuin ko. kielestä.

Opiskelen tosiaan ensimmäistä vuotta ja juuri sanoin ylempänä ettei tänäkään vuonna matematiikka ole pakollinen todistushaussa, vaan sen voi korvata reaalilla. Minä en matikkaa siis kirjoittanut vaan kolme reaalia LEE-arvosanoilla ja pisteet menivät 15 yli alimman hyväksytyn todistushaussa.

Kirjoitit "ei katsota", ikään kuin ei huomiotasi ollenkaan vaikka se antaa parhaat pisteet. Ja humanistisissa aineissa on hyvin laaja haitari siinä onko helppoa päästä vai ei. Mitä vaikeampi sitä todennäköisemmin sisäänpäässeillä oli pitkä matikka.

Minulta sitä ei katsottu ensimmäiseen hakukohteeseen koska minulla oli kolmas reaali. Toisessa hakukohteessani taas ei katsottu keneltäkään, koska sinne saa edelleenkin opiskelupaikan automaattisesti kirjoitettuaan L:n tai E:n kyseisestä aineesta. Eli sitä ei aina katsota. Muista aloista en ole puhunut kuin omista hakukohteistani, koska muihin en ole perehtynyt.

Sen sihaan sinun kohdallasi vähän naurattaa miten tunnut oikeasti ajattelevan että olet tietoinen jokaisen Suomen yliopiston hakukohteen pisteytyksestä ja hakuprosessista.

Pitkä matematiikka karsii jyvät akanoista. Katsotaan kellä riittää älli ja pitkäjännitteisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan riippuu siitä sun alavalinnasta. Meille humanistiseen ei todistusvalinnassa katsota koko matikkaa enkä itsekään sitä kirjoittanut.

Nykyään katsotaan. Esim. jos hakee lukemaan ranskalaista filologiaa, saa pitkästä matikasta enemmän pisteitä kuin pitkästä ranskasta.

Mikä on mun mielestä aivan järjetöntä. En ole koskaan tajunnut tuota matikan hehkuttamista ja suuressa arvossa pitämistä. Joo kyllä matikkaa tarvitaan, mutta voisi vähän järjellä miettiä, että minne aloille oikeasti tarvitaan pitkää matikkaa. Ei pitäisi olla noin, että ala kuin ala niin pitkästä matikasta saa eniten pisteitä.

Matematiikka on arvossaan aloilla joilla tarvitaan kykyä analyyttiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Luonnontieteiden ja tekniikan lisäksi lääketiede, kaupallinen ala, tietotekniikan sovellukset tulevat mieleen.

Jos on täysin suorittavassa työssä tehtaalla niin sitten ei  tarvitse osata laskea mitään. Ehkä taidealoilla on myös ihan sama vaikka ei tuntisi numeroita ja se saattaa olla osasyy miksi monet taiteilijat ovat köyhiä.

Ainakin muotoilun aloilla matemaattinen ajattelu ja ongelmanratkaisu on hyvin tärkeää.

Luin pari vuotta sitten mielenkiintoisen tutkimuksen röntgenhoitajista. Pitkän matematiikan kirjoittaminen heikensi röntgenhoitajaopiskelijoiden tutkinnon loppuun suorittamista. Itsekin kirjoitin pitkän matikan aikanaan ja olen suorittanut AMK-tutkinnon, mutta voin kuvitella, että keskimääräistä älykkäämpien ihmisten voi olla vaikea perustella niitä opintoja itselleen.

Minulla on myös humanistinen yliopistotutkinto, ja aikamoista huttua sekin oli.

Päässeistä? Entä hakeneista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäpä olen opiskellut niin yliopistossa matematiikkaa, kuin AMK:ssakin ja kerron salaisuuden.

Sulla on vain yksi elämä. Älä valitse tietäsi sen mukaan, että haluat akateemisen kulissin. Yliopistoon pääsy ei ole edes mikään maailmanluokan saavutus. Mieti mitä haluat oikeasti tehdä ja mitä kautta saavutat tavoitteesi kätevimmin, oli se yliopiston, AMK:n tai vaikka duunarityön kautta.

Olen opiskellut fysiikkaa ja matematiikkaa Teknillisessä korkeakoulussa ja voin vakuuttaa että lukion matematiikka on hyvin yksinkertaista verrattuna yliopistossa opetettaviin kursseihin. Jos ei läpäise lukion pitkää matematiikkaa niin joko on patalaiska tai sitten yksinkertaisesti ei kovin älykäs. Matematiikka kehittää ajattelua joten senkin vuoksi sen soisi olevan pakollinen kirjoitettava aine ylioppilaskirjoituksissa. 

Pohjaatko tämän väitteen tutkimukseen vai omaan kokemukseesi? Onko kovin älykästä leimata ihmisiä tyhmäksi sen perusteella, mikä on sinulle helppoa?

T. Yliopistossa matematiikkaa opiskellut

En jaksa ymmärtää miten 12 vuoden koulunkäynnin jälkeen ei lukiolainen voisi läpäistä pitkä matematiikan kirjoituksia jos on kunnon yritystä. Yliopiston ensimmäisen ja toisen vuoden kursseilla vaatimustaso on korkeampi ja siitäkin valtaosa motivoituneista opiskelijoista selviää.

Luultavasti ongelma on Suomen matala vaatimustaso matematiikan osaamisessa niin peruskoulussa kuin lukiossa. Monet Aasian ja jotkut Euroopan maat ovat meitä paljon edellä. Syynä lienee nykykoulun tasapäistävä tavoite kun kaikkien pitäisi osata yhtä vähän ja kukaan ei saisi osata enempää vaikka olisi kykyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan riippuu siitä sun alavalinnasta. Meille humanistiseen ei todistusvalinnassa katsota koko matikkaa enkä itsekään sitä kirjoittanut.

Kyllä katsotaan nykyään. Pitkästä matikasta saa esim. kieliin enemmän pisteitä kuin ko. kielestä.

Opiskelen tosiaan ensimmäistä vuotta ja juuri sanoin ylempänä ettei tänäkään vuonna matematiikka ole pakollinen todistushaussa, vaan sen voi korvata reaalilla. Minä en matikkaa siis kirjoittanut vaan kolme reaalia LEE-arvosanoilla ja pisteet menivät 15 yli alimman hyväksytyn todistushaussa.

Kirjoitit "ei katsota", ikään kuin ei huomiotasi ollenkaan vaikka se antaa parhaat pisteet. Ja humanistisissa aineissa on hyvin laaja haitari siinä onko helppoa päästä vai ei. Mitä vaikeampi sitä todennäköisemmin sisäänpäässeillä oli pitkä matikka.

Minulta sitä ei katsottu ensimmäiseen hakukohteeseen koska minulla oli kolmas reaali. Toisessa hakukohteessani taas ei katsottu keneltäkään, koska sinne saa edelleenkin opiskelupaikan automaattisesti kirjoitettuaan L:n tai E:n kyseisestä aineesta. Eli sitä ei aina katsota. Muista aloista en ole puhunut kuin omista hakukohteistani, koska muihin en ole perehtynyt.

Sen sihaan sinun kohdallasi vähän naurattaa miten tunnut oikeasti ajattelevan että olet tietoinen jokaisen Suomen yliopiston hakukohteen pisteytyksestä ja hakuprosessista.

Kirjoitit "Meille humanistiseen ei todistusvalinnassa katsota koko matikkaa" ja tuo on vale. Kaikkiin hakukohteisiin saa pisteitä pitkästä matikasta ja enemmän kuin yhdestäkään reaaliaineesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan riippuu siitä sun alavalinnasta. Meille humanistiseen ei todistusvalinnassa katsota koko matikkaa enkä itsekään sitä kirjoittanut.

Kyllä katsotaan nykyään. Pitkästä matikasta saa esim. kieliin enemmän pisteitä kuin ko. kielestä.

Opiskelen tosiaan ensimmäistä vuotta ja juuri sanoin ylempänä ettei tänäkään vuonna matematiikka ole pakollinen todistushaussa, vaan sen voi korvata reaalilla. Minä en matikkaa siis kirjoittanut vaan kolme reaalia LEE-arvosanoilla ja pisteet menivät 15 yli alimman hyväksytyn todistushaussa.

Kirjoitit "ei katsota", ikään kuin ei huomiotasi ollenkaan vaikka se antaa parhaat pisteet. Ja humanistisissa aineissa on hyvin laaja haitari siinä onko helppoa päästä vai ei. Mitä vaikeampi sitä todennäköisemmin sisäänpäässeillä oli pitkä matikka.

Minulta sitä ei katsottu ensimmäiseen hakukohteeseen koska minulla oli kolmas reaali. Toisessa hakukohteessani taas ei katsottu keneltäkään, koska sinne saa edelleenkin opiskelupaikan automaattisesti kirjoitettuaan L:n tai E:n kyseisestä aineesta. Eli sitä ei aina katsota. Muista aloista en ole puhunut kuin omista hakukohteistani, koska muihin en ole perehtynyt.

Sen sihaan sinun kohdallasi vähän naurattaa miten tunnut oikeasti ajattelevan että olet tietoinen jokaisen Suomen yliopiston hakukohteen pisteytyksestä ja hakuprosessista.

Jankkaat nyt tuota samaa vaikka kyse ei ole koskaan ollut siitä "katsomisesta" vaan siitä että pitkä matikka antaa edelleen joka paikkaan eniten hakupisteitä sille joka on sen kirjoittanut oikeastaan riippumatta siitä mille alalle hakee.

Se tarkoittaa esim. sitä että valtiotieteellisiin saa paremmat pisteet kirjoittamalla matikasta L:n ja yhteiskuntaopista M:n kuin kirjoittamalla yhteiskuntaopista L:n ja matikasta M:n.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäpä olen opiskellut niin yliopistossa matematiikkaa, kuin AMK:ssakin ja kerron salaisuuden.

Sulla on vain yksi elämä. Älä valitse tietäsi sen mukaan, että haluat akateemisen kulissin. Yliopistoon pääsy ei ole edes mikään maailmanluokan saavutus. Mieti mitä haluat oikeasti tehdä ja mitä kautta saavutat tavoitteesi kätevimmin, oli se yliopiston, AMK:n tai vaikka duunarityön kautta.

Olen opiskellut fysiikkaa ja matematiikkaa Teknillisessä korkeakoulussa ja voin vakuuttaa että lukion matematiikka on hyvin yksinkertaista verrattuna yliopistossa opetettaviin kursseihin. Jos ei läpäise lukion pitkää matematiikkaa niin joko on patalaiska tai sitten yksinkertaisesti ei kovin älykäs. Matematiikka kehittää ajattelua joten senkin vuoksi sen soisi olevan pakollinen kirjoitettava aine ylioppilaskirjoituksissa. 

Pohjaatko tämän väitteen tutkimukseen vai omaan kokemukseesi? Onko kovin älykästä leimata ihmisiä tyhmäksi sen perusteella, mikä on sinulle helppoa?

T. Yliopistossa matematiikkaa opiskellut

En jaksa ymmärtää miten 12 vuoden koulunkäynnin jälkeen ei lukiolainen voisi läpäistä pitkä matematiikan kirjoituksia jos on kunnon yritystä. Yliopiston ensimmäisen ja toisen vuoden kursseilla vaatimustaso on korkeampi ja siitäkin valtaosa motivoituneista opiskelijoista selviää.

Luultavasti ongelma on Suomen matala vaatimustaso matematiikan osaamisessa niin peruskoulussa kuin lukiossa. Monet Aasian ja jotkut Euroopan maat ovat meitä paljon edellä. Syynä lienee nykykoulun tasapäistävä tavoite kun kaikkien pitäisi osata yhtä vähän ja kukaan ei saisi osata enempää vaikka olisi kykyjä.

Eli siis myönnätkö

- perustavasi tämän muiden tyhmäksi leimaamisen ihan vain omiin kokemuksiisi

- pitäväsi itseäsi silti älykkäänä ajattelijana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäpä olen opiskellut niin yliopistossa matematiikkaa, kuin AMK:ssakin ja kerron salaisuuden.

Sulla on vain yksi elämä. Älä valitse tietäsi sen mukaan, että haluat akateemisen kulissin. Yliopistoon pääsy ei ole edes mikään maailmanluokan saavutus. Mieti mitä haluat oikeasti tehdä ja mitä kautta saavutat tavoitteesi kätevimmin, oli se yliopiston, AMK:n tai vaikka duunarityön kautta.

Olen opiskellut fysiikkaa ja matematiikkaa Teknillisessä korkeakoulussa ja voin vakuuttaa että lukion matematiikka on hyvin yksinkertaista verrattuna yliopistossa opetettaviin kursseihin. Jos ei läpäise lukion pitkää matematiikkaa niin joko on patalaiska tai sitten yksinkertaisesti ei kovin älykäs. Matematiikka kehittää ajattelua joten senkin vuoksi sen soisi olevan pakollinen kirjoitettava aine ylioppilaskirjoituksissa. 

Pohjaatko tämän väitteen tutkimukseen vai omaan kokemukseesi? Onko kovin älykästä leimata ihmisiä tyhmäksi sen perusteella, mikä on sinulle helppoa?

T. Yliopistossa matematiikkaa opiskellut

En jaksa ymmärtää miten 12 vuoden koulunkäynnin jälkeen ei lukiolainen voisi läpäistä pitkä matematiikan kirjoituksia jos on kunnon yritystä. Yliopiston ensimmäisen ja toisen vuoden kursseilla vaatimustaso on korkeampi ja siitäkin valtaosa motivoituneista opiskelijoista selviää.

Luultavasti ongelma on Suomen matala vaatimustaso matematiikan osaamisessa niin peruskoulussa kuin lukiossa. Monet Aasian ja jotkut Euroopan maat ovat meitä paljon edellä. Syynä lienee nykykoulun tasapäistävä tavoite kun kaikkien pitäisi osata yhtä vähän ja kukaan ei saisi osata enempää vaikka olisi kykyjä.

Eihän kyse ole läpisemisestä vaan arvosanasta. Pitkän matikan A:sta ei juuri pisteitä heru opiskelupaikkaa hakiessa. Jokainen ei halua istua läpi kaikkia pitkän matikan kursseja jos ei ole mahdollisuus saada siitä hyvää arvosanaa.

Tytär hakee opiskelemaan historiaa, pitkän matikan L antaa paljon enemmän pisteitä kuin historian L. Melko hullua.

En ymmärrä, miksi lyhyttä matematiikkaa mollataan. Kävin nyt aikuisiällä kertaamassa lukion matematiikkaa lyhyestä lähtien ja huomasin, kuinka käytännöllistä se lyhyt on jokapäiväiseen elämään. Ratkaisukaavat, perus geometria ja talousmatematiikka, prosenttilaskut yms. Eihän se vaikeaa ole, mutta sopivaa usealle ei-luonnontieteellisalalle. Kun osaa edes nuo elämän peruslaskutoimitukset kunnolla, pärjää hyvin arkena.

Vierailija kirjoitti:

Minäpä olen opiskellut niin yliopistossa matematiikkaa, kuin AMK:ssakin ja kerron salaisuuden.

Sulla on vain yksi elämä. Älä valitse tietäsi sen mukaan, että haluat akateemisen kulissin. Yliopistoon pääsy ei ole edes mikään maailmanluokan saavutus. Mieti mitä haluat oikeasti tehdä ja mitä kautta saavutat tavoitteesi kätevimmin, oli se yliopiston, AMK:n tai vaikka duunarityön kautta.

Minäkin komppaan tätä. Mitä helve..n väliä sillä on missä opiskelee, kun on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. Tämä on täytynyt oppia kantapään kautta minunkin, kun meidän suvussa akateeminen koulutus on ollut sulka hattuun.

Hyvä arvosana pitkästä matematiikasta vaatii enemmän työtä kuin 2 hyvää arvosanaa reaaliaineista. Ihan oikein, että sitä arvostetaan.

Sitä paitsi esimerkiksi historiantutkimuksessa kvantitatiiviset menetelmät ovat oikeasti tärkeitä, hyvinkin siinä missä historiallinen yleissivistys, jota lukion historia on.