Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lähihoitaja yrittäjänä?
22.03.2021 |
Onko ketään lähhoitajaa kuulolla, joka olisi alkanut yrittäjäksi? Mitä teet, miten pärjäilet?
Itse opiskelen aikuiskoulutuksella lähihoitajaksi ja yrittäjyys kiinnostaisi.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Tiedän pari jotka on kokeillu hoivapakvelutyyppistä yrittäjyyttä ja sitten palanneet vähin äänin palkkatöihin.
Tällä hetkellä mulla on yks työkaveri joka tekee päätyön ohessa jalkahoitoja eli ns. sivubisneksenä.
Kiitos kun vastasit. :) Onkohan noilla niin, ettei lyönyt leiville vai kävikö vaan raskaaksi? Sivutoiminenkin bisnes kyllä kiinnostaisi, voisi olla järkevämpääkin. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinunlaiselle olisi todella tarvetta ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, mutta työnkuvaa pitäisi ainakin aluksi hieman laajentaa avustuksen ja asioinnin suuntaan, ehkä myös hieman kotiapuun päin. Arvonlisäveroton palvelusopimus pitäisi tehdä myös heti kaupunkien ja kuntien kanssa.
Töitä riittää kyllä, mutta parissa vuodessa saisit muokattua työstäsi sellaista kuin itse haluaisit. Itse teen samantapaista työtä yrittäjänä, olen tehnyt jo yli 10 vuotta ja en ole ikinä menossa enää muiden leipiin. Töitä on liikaakin ja asiakassuhteet ovat pitkiä. Asiakassuhteet ovat enemmän kuin asiakassuhteita, ne ovat jo ystävyyssuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän pari jotka on kokeillu hoivapakvelutyyppistä yrittäjyyttä ja sitten palanneet vähin äänin palkkatöihin.
Tällä hetkellä mulla on yks työkaveri joka tekee päätyön ohessa jalkahoitoja eli ns. sivubisneksenä.Kiitos kun vastasit. :) Onkohan noilla niin, ettei lyönyt leiville vai kävikö vaan raskaaksi? Sivutoiminenkin bisnes kyllä kiinnostaisi, voisi olla järkevämpääkin. -ap
Epäilen, että ei kannata. Asun syrjäseudulla ja täällä kotihoitoa dominoi pörssiyhtiö, jolle kaupunki on myynyt koko sote-toiminnan. Tuskin yksityinen yrittäjä pystyy kilpailemaan asiakkaista. Ruuhka-Suomessa voi olla eri tilanne. En tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän pari jotka on kokeillu hoivapakvelutyyppistä yrittäjyyttä ja sitten palanneet vähin äänin palkkatöihin.
Tällä hetkellä mulla on yks työkaveri joka tekee päätyön ohessa jalkahoitoja eli ns. sivubisneksenä.Kiitos kun vastasit. :) Onkohan noilla niin, ettei lyönyt leiville vai kävikö vaan raskaaksi? Sivutoiminenkin bisnes kyllä kiinnostaisi, voisi olla järkevämpääkin. -ap
Epäilen, että ei kannata. Asun syrjäseudulla ja täällä kotihoitoa dominoi pörssiyhtiö, jolle kaupunki on myynyt koko sote-toiminnan. Tuskin yksityinen yrittäjä pystyy kilpailemaan asiakkaista. Ruuhka-Suomessa voi olla eri tilanne. En tiedä.
Perusta yksityinen hoitokoti vanhuksille /vammaisille, tuttavalla on tämmönen ja tulee toimeen hyvin, mutta työ on vaativaa ja sitoo 24/7, näitä toimintoja voi pyörittää omassa kodissa, tietysti vaatii tilat joissa toiminta on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Sinunlaiselle olisi todella tarvetta ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, mutta työnkuvaa pitäisi ainakin aluksi hieman laajentaa avustuksen ja asioinnin suuntaan, ehkä myös hieman kotiapuun päin. Arvonlisäveroton palvelusopimus pitäisi tehdä myös heti kaupunkien ja kuntien kanssa.
Töitä riittää kyllä, mutta parissa vuodessa saisit muokattua työstäsi sellaista kuin itse haluaisit. Itse teen samantapaista työtä yrittäjänä, olen tehnyt jo yli 10 vuotta ja en ole ikinä menossa enää muiden leipiin. Töitä on liikaakin ja asiakassuhteet ovat pitkiä. Asiakassuhteet ovat enemmän kuin asiakassuhteita, ne ovat jo ystävyyssuhteita.
Hienoa kuulla. Itse asiassa tuon tyyppistä (laajentamista avustuksen ja asioinnin, mahdollisesti kotiavun suuntaan) olen ajatellutkin. Asun Pirkanmaalla, luulisi Tampereella esim. olevan tarvetta yhtälailla. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän pari jotka on kokeillu hoivapakvelutyyppistä yrittäjyyttä ja sitten palanneet vähin äänin palkkatöihin.
Tällä hetkellä mulla on yks työkaveri joka tekee päätyön ohessa jalkahoitoja eli ns. sivubisneksenä.Kiitos kun vastasit. :) Onkohan noilla niin, ettei lyönyt leiville vai kävikö vaan raskaaksi? Sivutoiminenkin bisnes kyllä kiinnostaisi, voisi olla järkevämpääkin. -ap
Epäilen, että ei kannata. Asun syrjäseudulla ja täällä kotihoitoa dominoi pörssiyhtiö, jolle kaupunki on myynyt koko sote-toiminnan. Tuskin yksityinen yrittäjä pystyy kilpailemaan asiakkaista. Ruuhka-Suomessa voi olla eri tilanne. En tiedä.
Mikäpä kannattaisi syrjäseudulla? Ei yhtään mikään. Ei sellaisessa paikassa kannata edes asua muut kuin eläkeläiset.
En suosittele. Jos satut mokaamaan jotain tai työntekijäsi mokaa, niin saatat joutua todella isoon korvausvastuuseen. Mitä jos asiakas vaikka kuolee epäselvissä olosuhteissa. Jos ryhdyt yrittäjäksi, niin panosta kattaviin vakuutuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinunlaiselle olisi todella tarvetta ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, mutta työnkuvaa pitäisi ainakin aluksi hieman laajentaa avustuksen ja asioinnin suuntaan, ehkä myös hieman kotiapuun päin. Arvonlisäveroton palvelusopimus pitäisi tehdä myös heti kaupunkien ja kuntien kanssa.
Töitä riittää kyllä, mutta parissa vuodessa saisit muokattua työstäsi sellaista kuin itse haluaisit. Itse teen samantapaista työtä yrittäjänä, olen tehnyt jo yli 10 vuotta ja en ole ikinä menossa enää muiden leipiin. Töitä on liikaakin ja asiakassuhteet ovat pitkiä. Asiakassuhteet ovat enemmän kuin asiakassuhteita, ne ovat jo ystävyyssuhteita.
Hienoa kuulla. Itse asiassa tuon tyyppistä (laajentamista avustuksen ja asioinnin, mahdollisesti kotiavun suuntaan) olen ajatellutkin. Asun Pirkanmaalla, luulisi Tampereella esim. olevan tarvetta yhtälailla. -ap
Ihan varmasti. Kannattaa ehkä samantien kouluttaa itseään lisää kotiavustajan koulutuksen kautta ja tietenkin myös yrittäjyyskursseilla. Joskus ne kurssit kyllä ovat ihan syvältä, mutta oma aktiivisuus tietojen hakemisessa kannattaa. On myös hyvä googlata mahdollisia saman alan yrittäjiä ja verkostoitua heidän kanssaan. Te ette ole periaatteessa kilpailijoita, vaan työkavereita. Näin ainakin meillä on täällä pääkaupunkiseudulla ja tunnen noin 15 saman alan yrittäjää. Jaamme yhdessä huolet ja hyvät asiat, laitamme ylimääräiset asiakkaat hyväksi osoittautuneille työkavereille ja kaikkea muutakin.
Jalkojenhoitajana on 2 tuntemaani lähäriä, eivät enää ikinä vaihtaisi palkkatyöhön vaikka on tää korona. Asiakkaita kuulemma riittää omassa hoitolassa ja tekevät keikkoja myös hoitolaitoksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jalkojenhoitajana on 2 tuntemaani lähäriä, eivät enää ikinä vaihtaisi palkkatyöhön vaikka on tää korona. Asiakkaita kuulemma riittää omassa hoitolassa ja tekevät keikkoja myös hoitolaitoksissa.
Ja tietysti pitää käydä se jalkojenhoidon kurssi ja sinne vaaditaan pohjaksi hoitoalan tutkintoa.
Vierailija kirjoitti:
En suosittele. Jos satut mokaamaan jotain tai työntekijäsi mokaa, niin saatat joutua todella isoon korvausvastuuseen. Mitä jos asiakas vaikka kuolee epäselvissä olosuhteissa. Jos ryhdyt yrittäjäksi, niin panosta kattaviin vakuutuksiin.
Vakuutukset pitää joka tapauksessa ottaa, mutta järki pitää olla aina mukana kaikessa ja tietää milloin omat tekemisen eivät riitä.
Jos kaikki ajattelisivat niin kuin sinä, ei Suomea olisi enää pystyssä. Mokaamista ei voi pelätä liikaa tai mistään ei tule mitään. Samantien voi heittäytyä työttömäksi ja tukien varaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinunlaiselle olisi todella tarvetta ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, mutta työnkuvaa pitäisi ainakin aluksi hieman laajentaa avustuksen ja asioinnin suuntaan, ehkä myös hieman kotiapuun päin. Arvonlisäveroton palvelusopimus pitäisi tehdä myös heti kaupunkien ja kuntien kanssa.
Töitä riittää kyllä, mutta parissa vuodessa saisit muokattua työstäsi sellaista kuin itse haluaisit. Itse teen samantapaista työtä yrittäjänä, olen tehnyt jo yli 10 vuotta ja en ole ikinä menossa enää muiden leipiin. Töitä on liikaakin ja asiakassuhteet ovat pitkiä. Asiakassuhteet ovat enemmän kuin asiakassuhteita, ne ovat jo ystävyyssuhteita.
Hienoa kuulla. Itse asiassa tuon tyyppistä (laajentamista avustuksen ja asioinnin, mahdollisesti kotiavun suuntaan) olen ajatellutkin. Asun Pirkanmaalla, luulisi Tampereella esim. olevan tarvetta yhtälailla. -ap
Ihan varmasti. Kannattaa ehkä samantien kouluttaa itseään lisää kotiavustajan koulutuksen kautta ja tietenkin myös yrittäjyyskursseilla. Joskus ne kurssit kyllä ovat ihan syvältä, mutta oma aktiivisuus tietojen hakemisessa kannattaa. On myös hyvä googlata mahdollisia saman alan yrittäjiä ja verkostoitua heidän kanssaan. Te ette ole periaatteessa kilpailijoita, vaan työkavereita. Näin ainakin meillä on täällä pääkaupunkiseudulla ja tunnen noin 15 saman alan yrittäjää. Jaamme yhdessä huolet ja hyvät asiat, laitamme ylimääräiset asiakkaat hyväksi osoittautuneille työkavereille ja kaikkea muutakin.
Hyviä vinkkejä. Kuten myös hyvä huomio jollakin nuo vakuutusasiat. -ap
En ole lähihoitaja, mutta olen ollut yrityskehittäjä ja tehnyt yhteistyötä mm. Super- kautta. Nyt oleellinen kysymys on se, mitä aiot yrittää? Eihän koulutksen sanominen ja aikomus yrittää kerro vielä mitään.
Mutta jos aiot perustaa esim. toiminimen ja alat myydä palveluita kunnalle, niin en suosittele. Työntekijänä sinulla on (periaatteessa) tietyt oikeudet (työajanpituus, tauot, lomat jne.) Yrittäjänä näin ei ole. Kunta polkee hinnat ja työtaakkasi kasvaa, eikä kukaan vastaa.
Jos sinulla taas on aidosti innovatiivinen liikeidea tai myyt palveuita omalla rahalla maksaville asiakkaille, niin kannattaa harkita. Käy kuitekin ideasi kanssa Uusyrityskesuksessa tms. niin saat tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suosittele. Jos satut mokaamaan jotain tai työntekijäsi mokaa, niin saatat joutua todella isoon korvausvastuuseen. Mitä jos asiakas vaikka kuolee epäselvissä olosuhteissa. Jos ryhdyt yrittäjäksi, niin panosta kattaviin vakuutuksiin.
Vakuutukset pitää joka tapauksessa ottaa, mutta järki pitää olla aina mukana kaikessa ja tietää milloin omat tekemisen eivät riitä.
Jos kaikki ajattelisivat niin kuin sinä, ei Suomea olisi enää pystyssä. Mokaamista ei voi pelätä liikaa tai mistään ei tule mitään. Samantien voi heittäytyä työttömäksi ja tukien varaan.
Kaikessa yrittämisessä ei ole yhtä suuret riskit vaikka kuolemantapauksiin.
Vierailija kirjoitti:
En ole lähihoitaja, mutta olen ollut yrityskehittäjä ja tehnyt yhteistyötä mm. Super- kautta. Nyt oleellinen kysymys on se, mitä aiot yrittää? Eihän koulutksen sanominen ja aikomus yrittää kerro vielä mitään.
Mutta jos aiot perustaa esim. toiminimen ja alat myydä palveluita kunnalle, niin en suosittele. Työntekijänä sinulla on (periaatteessa) tietyt oikeudet (työajanpituus, tauot, lomat jne.) Yrittäjänä näin ei ole. Kunta polkee hinnat ja työtaakkasi kasvaa, eikä kukaan vastaa.
Jos sinulla taas on aidosti innovatiivinen liikeidea tai myyt palveuita omalla rahalla maksaville asiakkaille, niin kannattaa harkita. Käy kuitekin ideasi kanssa Uusyrityskesuksessa tms. niin saat tukea.
No, yritän vasta päästä hahmolle siitä millaisia yrittäjätarinoita lähihoitajilla ylipäätään on. Ajattelin, että homma ehkä kirkastuu tässä ajan ja opintojen edetessä. -ap
Vierailija kirjoitti:
En ole lähihoitaja, mutta olen ollut yrityskehittäjä ja tehnyt yhteistyötä mm. Super- kautta. Nyt oleellinen kysymys on se, mitä aiot yrittää? Eihän koulutksen sanominen ja aikomus yrittää kerro vielä mitään.
Mutta jos aiot perustaa esim. toiminimen ja alat myydä palveluita kunnalle, niin en suosittele. Työntekijänä sinulla on (periaatteessa) tietyt oikeudet (työajanpituus, tauot, lomat jne.) Yrittäjänä näin ei ole. Kunta polkee hinnat ja työtaakkasi kasvaa, eikä kukaan vastaa.
Jos sinulla taas on aidosti innovatiivinen liikeidea tai myyt palveuita omalla rahalla maksaville asiakkaille, niin kannattaa harkita. Käy kuitekin ideasi kanssa Uusyrityskesuksessa tms. niin saat tukea.
Minäkään en ole mennyt kunnalle töihin, mutta olen kuulunut vuosia kaupungin yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajarekisteriin. Kunnan/kaupungin laskutusasiat ovat niin hankalat, että en mene niihin ollenkaan mukaan, vaan laskutan kaikki asiakkaani itse. Yksi tärkein asia on hyvä osaava kirjanpitäjä. Silloin voit keskittyä työn tekemiseen, siihen mistä rahaa saat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suosittele. Jos satut mokaamaan jotain tai työntekijäsi mokaa, niin saatat joutua todella isoon korvausvastuuseen. Mitä jos asiakas vaikka kuolee epäselvissä olosuhteissa. Jos ryhdyt yrittäjäksi, niin panosta kattaviin vakuutuksiin.
Vakuutukset pitää joka tapauksessa ottaa, mutta järki pitää olla aina mukana kaikessa ja tietää milloin omat tekemisen eivät riitä.
Jos kaikki ajattelisivat niin kuin sinä, ei Suomea olisi enää pystyssä. Mokaamista ei voi pelätä liikaa tai mistään ei tule mitään. Samantien voi heittäytyä työttömäksi ja tukien varaan.
Kaikessa yrittämisessä ei ole yhtä suuret riskit vaikka kuolemantapauksiin.
No ei ole, mutta terveellä järjellä varustetut ihmiset tajuavat kyllä helposti milloin oma osaaminen ei riitä ja milloin asiakkaalle tulee hakea apua tai ohjata hänet eteenpäin. Tuskin ap hoitaisikaan mitään todella sairaita, vaan kotona pärjääviä ihmisiä, jotka tarvitsevat esimerkiksi haavojen hoitoon apua tai lääkkeiden annosteluun ja aamuaskareisiin helpotusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suosittele. Jos satut mokaamaan jotain tai työntekijäsi mokaa, niin saatat joutua todella isoon korvausvastuuseen. Mitä jos asiakas vaikka kuolee epäselvissä olosuhteissa. Jos ryhdyt yrittäjäksi, niin panosta kattaviin vakuutuksiin.
Vakuutukset pitää joka tapauksessa ottaa, mutta järki pitää olla aina mukana kaikessa ja tietää milloin omat tekemisen eivät riitä.
Jos kaikki ajattelisivat niin kuin sinä, ei Suomea olisi enää pystyssä. Mokaamista ei voi pelätä liikaa tai mistään ei tule mitään. Samantien voi heittäytyä työttömäksi ja tukien varaan.
Kaikessa yrittämisessä ei ole yhtä suuret riskit vaikka kuolemantapauksiin.
No ei ole, mutta terveellä järjellä varustetut ihmiset tajuavat kyllä helposti milloin oma osaaminen ei riitä ja milloin asiakkaalle tulee hakea apua tai ohjata hänet eteenpäin. Tuskin ap hoitaisikaan mitään todella sairaita, vaan kotona pärjääviä ihmisiä, jotka tarvitsevat esimerkiksi haavojen hoitoon apua tai lääkkeiden annosteluun ja aamuaskareisiin helpotusta.
Lähihoitajan osaaminen on aika heikolla tasolla ja avustettavat ovat kuitenkin suurella todennäköisyydellä monisairaita ja/tai iäkkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suosittele. Jos satut mokaamaan jotain tai työntekijäsi mokaa, niin saatat joutua todella isoon korvausvastuuseen. Mitä jos asiakas vaikka kuolee epäselvissä olosuhteissa. Jos ryhdyt yrittäjäksi, niin panosta kattaviin vakuutuksiin.
Vakuutukset pitää joka tapauksessa ottaa, mutta järki pitää olla aina mukana kaikessa ja tietää milloin omat tekemisen eivät riitä.
Jos kaikki ajattelisivat niin kuin sinä, ei Suomea olisi enää pystyssä. Mokaamista ei voi pelätä liikaa tai mistään ei tule mitään. Samantien voi heittäytyä työttömäksi ja tukien varaan.
Kaikessa yrittämisessä ei ole yhtä suuret riskit vaikka kuolemantapauksiin.
No ei ole, mutta terveellä järjellä varustetut ihmiset tajuavat kyllä helposti milloin oma osaaminen ei riitä ja milloin asiakkaalle tulee hakea apua tai ohjata hänet eteenpäin. Tuskin ap hoitaisikaan mitään todella sairaita, vaan kotona pärjääviä ihmisiä, jotka tarvitsevat esimerkiksi haavojen hoitoon apua tai lääkkeiden annosteluun ja aamuaskareisiin helpotusta.
Lähihoitajan osaaminen on aika heikolla tasolla ja avustettavat ovat kuitenkin suurella todennäköisyydellä monisairaita ja/tai iäkkäitä.
Minulla ei ole lähihoitajan koulutusta ja osaan auttaa hyvin monella eri tavalla iäkkäitä ja sairaitakin. Ihan turhaan väität nyt vastaan, kun sinulla ei ole selvästi tästä työstä minkäänlaista ajatusta. Huokaus...
Alue: Aihe vapaa
Tiedän pari jotka on kokeillu hoivapakvelutyyppistä yrittäjyyttä ja sitten palanneet vähin äänin palkkatöihin.
Tällä hetkellä mulla on yks työkaveri joka tekee päätyön ohessa jalkahoitoja eli ns. sivubisneksenä.