Pamela Tola sen sanoi: Uhriutuminen ei ole mediaseksikästä
Nykyisin tuntuu olevan muotia uhriutua ja pahoittaa mielensä. Jos ei itsensä, niin sitten muiden puolesta. Jos ei kukaan ole henkilökohtaisesti kiusannut, niin sitten uhriudutaan vaikka intiaanien puolesta ja haetaan hyväksyntää ja kiillotetaan omaa säkekehää.
Tunnistatko itsesi tai ystäväsi tästä? Vai onko tämä vain pienen piirin moraalinkohottamiskeino, josta toimittajat ovat innoissaan?
Kommentit (11)
Monet naiset uhriutuu. Eräskin jolla pitkä tummanruskea tukka.
Mutta kaiken uhriutumisen huippu oli se kun facebookissa eräs keski-ikäinen nainen, tohtori ja hyvä työ, kolme lasta, okt ja uusi miesystävä alkoi ULISEMAAN kuinka hän kuolee tähän lockdownin tylsyyteen. Aina kun on lapset isällä tai jotain. Ei oo mitään tekemistä kun ei jaksa aina ulkoilla.
Grow up!
Mediasssa on varmaan omat ns pelisäännöt ja tuo ei toiimi siellä.
On myös eräs puolue, joka erikoistuu uhriutumiseen 🧐
Vierailija kirjoitti:
On myös eräs puolue, joka erikoistuu uhriutumiseen 🧐
Vihervasemmistolaisilla nuorilla naisilla on aina vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
On myös eräs puolue, joka erikoistuu uhriutumiseen 🧐
Vihreät.
Miksi Tola sitten uhriutuu? Haluaa olla ei-mediaseksikäs? Kuka nyt mediaseksikäs kyllä haluaisikaan olla.
Ei hän ole aikaisemmin taustastaan juuri kertonutkaan, vaikka olisi ollut erittäin hyvät mahdollisuudet. Ymmärrän erittäin hyvin, että hän ei ole halunnut näyttää siltä, että rakentaa julkista kuvaansa rankan lapsuudentarinan varaan. Nyt hänen veljensä on kirjoittanut kirjansa, joten on varmaan melko luontevaa Pamelallekin nyt puhua asiasta. Ja onhan sillä yleistäkin merkitystä. Ihan hyvä että puhuvat ja sävy on ihan asiallinen.
Tunnistan itse asiassa Pamela Tolan ja miituun.
Miksi Tola uhriutuu lastenkotilapsuudestaan? Elämä on, kaikkea tapahtuu ja siitä pitää vain selviytyä ilman kuuluisia sukulaisia, naistenlehtijuttuja sekä television keskusteluohjelmia.