Luotatko intuitioon parinvalinnassa ja jos niin miten se on onnustunut?
Olen omasta mielestäni läpeensä rationaalinen ihminen. Silti huomaan kerta toisensa jälkeen että parinvalinnassa menen oikeastaan täysin intuitiolla. Jos joku ihminen tuntuu minusta hyvältä niin sitten luotan häneen ja tutustuminen voi jatkua. En oiekastaan pysähdy kauheasti miettimällä miettimään sitä millainen hän on.
Luulisi että tällä menetelmällä menisi helposti metsään mutta oikeasti ei ole tullut oikeastaan lainkaan huteja. Ne ihmiset jotka ovat tuntuneet hyvältä heti alussa, ovat pidemmällläkin ajalla osoittautuneet hyviksi tyypeiksi. Ja taas jos alkuvibat eivät ole olleet hyvät, henkilö ei ole järkeilemällä koskaan muuttunut sen paremmaksi.
Mitenkäs muilla on ollut? Onko tullut järkyttäviä virheitä intuitioon luottamalla vai onko se toiminut?
Kommentit (2)
Mulla intuitio toiminut oivallisesti. Kun näin mieheni ensimmäistä kertaa, tiesin, että hyvä mieshän se siinä. Aivan vapaana. Oltu yhdessä 20 vuotta ja mukavaa on ollut.
Kun tapasin lasteni isän, tunne oli... kuin olisi halolla lyöty. Mutta se ei ollut oikeasti tunne, että tässä on Se Oikea, se intuitio oli sellainen että Tässä On SE.
Ja hänestä tuli hyvin merkityksellinen ihminen elämääni, siis sen lisäksi että meillä on yhteiset lapset.
Intuitio on nopeaa ajattelua jossa vain lopputulos nousee tietoisen ajattelun pintaan. Pidän myös itseäni rationaalisena, mutta luotan intuitioon yhä enemmän. Nuorempi minä saattoi järkeillä hälytyskellot hiljaisiksi esim työpaikan suhteen.