Henkisesti ahdistaa tämä helvetti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin just päinvastaisen elämän. Maaseutu. Sosiaalista elämää.

Ap

Eihän maalla olla sosiaalisia! Siellä on ne omat tutu ja sukulaiset kaikilla, muualta tulleita katsotaan pitkään. "Sosiaalisuus" on korkeintaan kyttäämistä ja arvostelua.

Michael Monroe muutti lounaissuomalaiseen kylään ja sai kokea, että ystävällistä sosiaalisuutta ja naapuriapua oli turha odottaa. Innittelivät siellä vuosia,mutta lopulta muuttivat Turkuun, pois ankeuden keskeltä.

Tiedä sitten, olisiko itäsuomalaiset erilaisia.

Ei maalaiset sosiaalisia ole mutta uteliaita ne on. Kiva kun ei lenkilläkään saa olla rauhassa kun auto ajaa viereen ja kysytään, että mitä sinä täällä? Heitänkö kotiin? Koita sitten siinä juosta ilman päämäärää. Kaupungissa saa hortoilla ihan rauhassa. :D

Oho, kyllä on poikkeustapaus tuo.

Kyllä maaseudulla on ihan järkevää väkeä.  Eikä sitä nyt kenenkään tarvitsisikaan mihinkään peräkylään muuttaa, missä ketään ei ole kilometrien säteellä.

Joku pikkukaupunki (kaikki on nykyään kaupunkeja) on ihan hyvä paikka elää.  

Eikö ap tosiaan harrasta mitään, tai tunne mitään tekemistä itselleen kivaksi?  Kirjastot on vielä auki ja niissä saa käydä.  Kaupassakin saa käydä.  Kaverien kanssa voi jutella puhelimessa.  Ystävän luona voi vierailla, jos tietävät varmasti toisistaan, että eivät sairasta eivätkä kanna virusta.  Ulkona saa puuhata mitä tahtoo (no joo kerrostalo... siinä mielessä ymmärrän).  Musiikkia voi kuunnella, voi tehdä käsitöitä, opetella tekemään jotain uusia ruokia.  Lenkillä saa käydä.

Toi on kyllä joku ihme pääkaupunkilaisten kuvitelma, että maaseudulla pitää tulla kaikkien kanssa toimeen.  Minä asun pienessä taajamassa, enkä tiedä kaikkien täällä asuvien nimiäkään.  

Minäkin masennuin kun huomasin että kahvikuppi on tyhjä, taas joutuu mennä alakertaa keittämään uutta. hitto tätä elämää.

Vierailija kirjoitti:

Ap on henkisesti lapsi kun ei pysty edes itselleen tekemistä kehittämään.

Pystyn toki, käyn kurssia mutta tylsyys tulee kun sosiaalinen elämä puuttuu, et varmaan ymmärtänyt pointtia.

Vierailija kirjoitti:

Ap, ollaan sitten samassa pashassa. Mulla kolme aikuista lasta mutta asuvat eri paikoissa emmekä ole tavanneet tänä vuonna ollenkaan. Ehkä kesällä, jos tilnne paranee.

Kökin myös kaksiossani päivät pitkät. Kaupass käyn pari kertaa viikossa ihan siksi että onnedes joku paikka minne mennä. Toki ulkoilla voi, mutta aina yksin alkaa käydä tylsäksi. Astman takia ulkoilukin on katkolla kovienpakkasten aikaan ja keväällä, kun ilmanlaatu on huono katupölyn takia. Autoa ei ole, että pääsisin helposti muualle.

"Harrasta jotakin!" Kuten mitä? Nyt jo vietän aikani ruutua tuijottaen suuren osan päivästä, eli ei ainakaan mitään sellaista, jota tehdään etänä. Yksin kotona jumppaaminen se vasta tympeää on, kun sielläon koko ajan muutenkin.

Tuttua. Asutko isossa kaupungissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin kypsä siihenkin, että menen vaan ajelemaan hiljaiseen aikaan busseilla ympäri Helsinkiä, nähdäkseni maisemia. Helekutti.

Tekisin saman (en asu Helsingissä), mutta maskin käyttö tuntuu ahdistavalta ja veisi ilon matkaamisesta. Eli menen vain, mihin kävellen tai pyörällä pääsee. Loppuisivat jo nämä pakkaset, että pääsee pyöräilemään. Jalkakäytävät ja pyörätiet ovat vielä hiekan peitossa täällä.

Jos pääsisi takapenkille eikä ketään lähellä, ja välillä irrottaisi toisen korvalenkin, että saa happea? :) Toivottavasti pyöräily kohta onnistuu.

Lähden ostamaan viherkasveja puutarhalle.

Ap.

Siis maalla on kivempaa. Kirppareilla voi jutella sen työntekijän kanssa.

Naapurit, voi jutella kun näkee.

Vierailija kirjoitti:

Juuri luin iltapäivälehdistä, että Suomessa kaikki halukkaat saavat ensimmäisen rokoteannoksen kesäkuun loppuun mennessä. Joten toivoa on näköpiirissä!

THL taas heittänyt noppaa? Uskon kun näen.

Itse tänä aamuna herätessä oivalsin ettei minulla ole mitään syytä nousta vuoteesta, mitään miksi elää. Sama vaikka jäisin makaamaan ja kuolemaa odottamaan. Ei ahdistanut tai surettanut, oli jopa miellyttävä selvänäköisyyden hetki. Mutta nousin sitten kun miten minä sinne sänkyyn kuolisin? Nälkäänkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin just päinvastaisen elämän. Maaseutu. Sosiaalista elämää.

Ap

Maaseutu-kämpäthän on sikahalpoja. Tsemppiä haaveen toteuttamisen kanssa <3

Mut sosiaalisuus on siellä tietty toisenlaista.. täytyy tulla toimeen kaikkien kanssa... eli olla muu kuin oma itsensä aina..

Whaaat?!? Maaseudulla ei kuule tarvii tulla toimeen, kuin itsensä kanssa. Eli olla juuri sitä, mitä olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin just päinvastaisen elämän. Maaseutu. Sosiaalista elämää.

Ap

Eihän maalla olla sosiaalisia! Siellä on ne omat tutu ja sukulaiset kaikilla, muualta tulleita katsotaan pitkään. "Sosiaalisuus" on korkeintaan kyttäämistä ja arvostelua.

Michael Monroe muutti lounaissuomalaiseen kylään ja sai kokea, että ystävällistä sosiaalisuutta ja naapuriapua oli turha odottaa. Innittelivät siellä vuosia,mutta lopulta muuttivat Turkuun, pois ankeuden keskeltä.

Tiedä sitten, olisiko itäsuomalaiset erilaisia.

Ehkä he eivät tykänneet Monroen kiss my Turku-mentaliteetista 😁

Täällä kans kohtalotoveri.

Siis tää perusjuttu, tunteeko itsensä tarpeelliseksi?

Aiemmin äitiys oli tärkeämpää kun oli enemmän sitä hoitamista, ruoanlaittoa etc.

Nyt on taas parempi olla, vähäksi aikaa.