Lue keskustelun säännöt.
Parhaat ”neuvot” joita erityislasten vanhemmat olette ulkopuolisilta saaneet?
17.03.2021 |
Minulla on syvästi autistinen lapsi, joka ei toimi kuten muut samanikäiset, ja hänen ohjaaminen on usein haastavaa, sillä hän jumittuu helposti eikä ole normaalein keinoin motivoitavissa. Parhaat ”neuvot ovat tulleet niin ventovierailta, kuin alan ammattilaisiltakin. Tässä muutama:
- ”oletteko kokeilleet viljatonta ruokavaliota?”
Siis anterksi mitä?! Autismiinko?
-”ota siltä kaikki laitteet pois, tarvittaessa huoneen ovi, jos kerran jumittuu sinne”
Ok. Mites pitkään tätä pidän yllä? Nyt on puoli vuotta oltu ilman ovea ja laitteita, tuloksetta
-”Kalaoljy!” ”Sillä lähtee kaikki aadeehooheetkin ja muut muotidiagnoosit”
Niinkö, kas kun ei lääkäri ole vielä keksinyt tuota!
-”Laita se laitokseen, jos ei kotona osaa toimia normaalisti”
Huutonaurua! No minäpä ”laitan”, soitanko heti jonkun hakemaan pois?
Kertokaa lisää hyviä neuvoja, joita olette matkan varrella saaneet
Kommentit (85)
Ferritiini. Onko ferritiiniä mitattu? Sata kertaa kysytty. Pojalla autismikirjon häiriö.
On mitattu. Kyllä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ole saanut erityisiä vinkkejä, mutta osa on kritisoinut jo pelkkiä tutkimuksia. "Onko pakko väkisin kaivaa lapsesta jotain vikaa?" Joidenkin mielestä tuntuu olevan paha asia, että nykyään tiedostetaan autisminkirjon häiriöt ja add/adhd ja niihin voidaan tarjota tukea ja kuntoutusta. "Ei sitä ennenkään..." Niinpä niin. Pitäisikö nämä erityislapset syrjäyttää heti pienenä ja sitten ihmetellä, kun eksyvät väärille raiteille ja vankilaan?
Taavinense kirjoitti:
Ferritiini. Onko ferritiiniä mitattu? Sata kertaa kysytty. Pojalla autismikirjon häiriö.
On mitattu. Kyllä..
Meillä ferritiini oli tosi matala autistisella lapsella. Ei näkynyt mitenkään. Nyt se on nostettu rautakuurina viitearvoihin ja ei mitään muutosta käytöksessä.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon yllättävän vähän saanut neuvoja, tai siis "neuvoja" tässä kuluneen 16 vuoden aikana. Tai sitten en vaan muista 😅
Minulla 4 lasta joista kolmella diagnoosi enkä yllättyisi jos nyt 3-vuotiaani tulisi jonkun autismikirjon diagnoosin saamaan.Yksi nainen kyllä ohjeisti usein ja oli tulossa tekemään lukujärjestystäkin miten päivä saadaan sujumaan. Lapseton oli tämä nainen.
Sai myöhemmin itse lapsia ja vitsi kun oli mukava tilanne kaupassa kerran kun pitkästä aikaa nähtiin.
Minun erityislapseni kävelivät vieressäni kaupassa ja käyttäytyivät hyvin ja hänen kaksi lastaan huusi ja kirkui siinä. Oli pakko käydä kysymässä että tarvitseeko apua. Ei kuulemma tarvinnut kun kauppareissut aina sellaisia ja hän jo tottunut. Okei. Teki mieli sanoa että voi ei, ei meillä vaan tuollaista ikinä ole. Pitäisikö nyt ihan istua alas ja miettiä että miten kauppareissut saataisiin teillekin sujumaan.
Katkeruus paistaa tästä viestistä
Ja kyllä sen lapsen laitokseen saa. Ensin lasu, kiirellinen sijoitus. Siitä se lähtee. Ei ole pakko itse hoitaa. Ihme vinkujia olette
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä sen lapsen laitokseen saa. Ensin lasu, kiirellinen sijoitus. Siitä se lähtee. Ei ole pakko itse hoitaa. Ihme vinkujia olette
Lastenkotiko kuntouttaa pois autismista? Entä kun lapsi täyttää 18, pystytetäänkö hänelle teltta lastenkodin pihalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä tällaisia neuvoja kuulee? Muutenkin palstalla joskus väitetään, että vieraat neuvovat lastenhoidossa. Ei oikein sovi suomalaisiin, mielestäni.
Niitä tulee päiväkodista, opettajilta, lääkäreiltä, hoitajilta..
Me ollaan saatu kuulla mm. sellainen neuvo, että kouluympäristöstä johtuva ahdistus ja masennut paranee sillä että lapsi viettää enemmän aikaa koulussa. Tämä tuli autistisia lapsia hoitavalta psykiatrilta.
Hän ei millään pystynyt ymmärtämään sitä, että koulun äänet, valot ja muut ärsykkeen aiheuttavat fyysistä kipua ja nostavat stressitason todella korkealle. Se on erikoista, sillä hyvin suuri osa autisteista kärsii noista ongelmista. Eivätkä ne ongelmat poistu kuormitusta ja stressiä lisäämällä.
Koulun kanssa ollaan kokeiltu kaikkia mahdolliset keinot, mutta niitä ärsykkeitä on käytännössä mahdoton saada pois.
Tuo ei ole edes mikään yksittäistapaus. Se on pikemminkin sääntö kuun poikkeus. Usein tulee tunne kuin oma lapsi olisi ensimmäinen autisti jonka he tapaavat.
Osalla toki on osaamista ja ymmärryskin kohdallaan. Sellaiset ammattilaiset ovat valitettavan harvassa.
Sukulaisilta ja tuttavilta taas tulee niitä perinteisiä "kyllä se tottelee kun et snna vaihtoehtoja" ja klassikko "pitää ottaa pois lelut/tietokone ja laittaa lapsi arestiin. No autistihan istuu sujuvasti vaikka tyhjässä huoneessa paljaalla lattialle ilman vaatteita ja pakenee entistä syvemmälle päänsä sisälle.
Näihin lapsiin ei auta kiristys, lahjonta, uhkailu. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos se toimii tavalliseen lapseen, ei se toimi autistiin. Ja sama päinvastoin. Se saa vanhempien toiminnan lapsensa kanssa näyttämään muiden silmissä siitä kuin lasta ei kasvatettaisi lainkaan ja muutenkin tehtäisiin ihan kaikki väärin lapsen kanssa.
Siksi autistin vanhemmat saavat kuulla niin paljon kasvatusohkeita muilta ihmisiltä. Jopa ammattilaiset saattavat pistää autistisen oireilun huonon vanhemmuuden piikkiin.
Allekirjoitan joka sanan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä sen lapsen laitokseen saa. Ensin lasu, kiirellinen sijoitus. Siitä se lähtee. Ei ole pakko itse hoitaa. Ihme vinkujia olette
Noinhan hommat teidän kommareiden mielestä hoidetaan. Kaikki vaan valtion vastuulle mitään vastuuta ei itse tarvitse ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä sen lapsen laitokseen saa. Ensin lasu, kiirellinen sijoitus. Siitä se lähtee. Ei ole pakko itse hoitaa. Ihme vinkujia olette
Noinhan hommat teidän kommareiden mielestä hoidetaan. Kaikki vaan valtion vastuulle mitään vastuuta ei itse tarvitse ottaa.
Entä kun lapsi täyttää 18? Äiti on hyysännyt helmoissaan ja ” kantanut vastuuta”. Mites sitten? Potku autistin perseelle ja tervemenoa elämään ilman tukitoimia, niinkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neuvot on aina huonoja, kun vanhempi kuvittelee omistavansa sen lapsen kuin omistaisi jonkun lemmikkieläimen. Lapsesta tulee oman egon jatke, jonka avulla voi päteä, että vain minä ja vain minä tiedän mikä on lapselle hyväksi. Onko tämä lapsen etu?
Tästä tuli elävästi eräs päiväkodissa käymäni keskustelu.
Hoitaja kysyi, olenko huomannut lapseni tulistuvan nopeasti ja isosti.
Kyllähän minä sen olin huomannut ja kerroin että se menee parhaiten ohi kun antaa lapselle vähän tilaa. (Hän ei lyönyt ketään eikä rikkonut mitään, kärsi vain itse kiukustaan.)
Hoitaja tietenkin kauhuissaan selitti että lasta täytyy silitellä ja pitää sylissä eikä jättää yksin.
Pari kuukautta myöhemmin sama hoitaja tuli kertomaan, että hän on huomannut että lapsi rauhoittuu parhaiten kun saa olla hetken yksin. Selitti että lapsen raivo vain yktyy jos häntä silittelee tai hänet ottaa syliin. Hassua, vai mitä.
Nykyään tiedän oikein syynkin tuolle. Lapsi kärsii aistiyliherkkyyksistä, ja ne tulistumiset johtuivat siitä että aistiärsykkeitä tuli liikaa. Silittely ja syluun ottaminen lisäsivät ärsykkeiden määrää ja siksi pahensivat tilannetta.
Yksin oleminen taas auttoi purkamaan aistikuormaa.
Olenko siis vanhempi joka kuvittelee omistavansa lapsen samalla tavalla kuin lemmikin.
Vai oliko lapseni kenties sen päiväkodin hoitajan egon jatke. Hän kun huomasi lapsestani saman asian minkä minkäkin olin huomannut.
Mistä kumpuaa ajatus, että vanhemmat eivät ymmärtäisi mitään lapsistaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä sen lapsen laitokseen saa. Ensin lasu, kiirellinen sijoitus. Siitä se lähtee. Ei ole pakko itse hoitaa. Ihme vinkujia olette
Noinhan hommat teidän kommareiden mielestä hoidetaan. Kaikki vaan valtion vastuulle mitään vastuuta ei itse tarvitse ottaa.
Sinä et pärjäisi päivääkään autistin vanhempana, se on varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä sen lapsen laitokseen saa. Ensin lasu, kiirellinen sijoitus. Siitä se lähtee. Ei ole pakko itse hoitaa. Ihme vinkujia olette
Toimitaanko samoin kaikkien muidenkin vammaisten kanssa? Kylmään suihkuun vaatteet päällä ja seisotetaan pakkasessa ilman kenkiä? Oppiipahan kuurokin kuulemaan saatana.
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä sen lapsen laitokseen saa. Ensin lasu, kiirellinen sijoitus. Siitä se lähtee. Ei ole pakko itse hoitaa. Ihme vinkujia olette
Sun mielestä siis lapsi pitäisi sijoittaa laitokseen jos ulkopuoliset anravat kelvottomia kasvatusohkeita.
Erikoista 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usein tulee tunne kuin oma lapsi olisi ensimmäinen autisti jonka he tapaavat.
Tämä. Lapseni taisi olla Eka autisti, jonka autismikuntouttaja on ikinä tavannut.
Hänellä taisi olla mielikuva lapsesta joka tuijottaa valuvaa vettä tunti kaupalla, ja kun lapseni ei sitä tehnyt, ei hän ollenkaan päässyt jyvälle, missä ongelma piilee, vaikka nuori ei osannut harjata hampaitaan tai pystynyt suoriutumaan normaalista elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä sen lapsen laitokseen saa. Ensin lasu, kiirellinen sijoitus. Siitä se lähtee. Ei ole pakko itse hoitaa. Ihme vinkujia olette
Noinhan hommat teidän kommareiden mielestä hoidetaan. Kaikki vaan valtion vastuulle mitään vastuuta ei itse tarvitse ottaa.
Hoitokotiin, niitä on vammaisille Suomi täynnä. Tuettu asuminen jne. Mielen köyhyyttä kun halutaan valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä sen lapsen laitokseen saa. Ensin lasu, kiirellinen sijoitus. Siitä se lähtee. Ei ole pakko itse hoitaa. Ihme vinkujia olette
Noinhan hommat teidän kommareiden mielestä hoidetaan. Kaikki vaan valtion vastuulle mitään vastuuta ei itse tarvitse ottaa.
Entä kun lapsi täyttää 18? Äiti on hyysännyt helmoissaan ja ” kantanut vastuuta”. Mites sitten? Potku autistin perseelle ja tervemenoa elämään ilman tukitoimia, niinkö?
No kuule ei se autismi parane millään konstilla. Ei edes sillä laitoksella, etenkin kun siellä kukaan ei huolehdi siitä saako autisti tarvitsemiaan tukitoimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä sen lapsen laitokseen saa. Ensin lasu, kiirellinen sijoitus. Siitä se lähtee. Ei ole pakko itse hoitaa. Ihme vinkujia olette
Noinhan hommat teidän kommareiden mielestä hoidetaan. Kaikki vaan valtion vastuulle mitään vastuuta ei itse tarvitse ottaa.
Entä kun lapsi täyttää 18? Äiti on hyysännyt helmoissaan ja ” kantanut vastuuta”. Mites sitten? Potku autistin perseelle ja tervemenoa elämään ilman tukitoimia, niinkö?
Niinkö sun äiti on tehnyt?
Potkaisi pihalle heti kun täytit 18 v, ihan niinkuin laitoksissa asuville nuorille tehdään.
Oikeasti semmoinen kuulostaa tosi absurdilta. Vanhemmat vaan potkaisisivat pihalle vaikka teinillä olisi ylioppilaskirjoitukset kesken. "Nyt pitää mennä, olet jo 18 v etkä voi enää asua kotona".
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä sen lapsen laitokseen saa. Ensin lasu, kiirellinen sijoitus. Siitä se lähtee. Ei ole pakko itse hoitaa. Ihme vinkujia olette
Tästähän on hyviä kokemuksia koskelassa, eiku....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä sen lapsen laitokseen saa. Ensin lasu, kiirellinen sijoitus. Siitä se lähtee. Ei ole pakko itse hoitaa. Ihme vinkujia olette
Noinhan hommat teidän kommareiden mielestä hoidetaan. Kaikki vaan valtion vastuulle mitään vastuuta ei itse tarvitse ottaa.
Entä kun lapsi täyttää 18? Äiti on hyysännyt helmoissaan ja ” kantanut vastuuta”. Mites sitten? Potku autistin perseelle ja tervemenoa elämään ilman tukitoimia, niinkö?
Niinkö sun äiti on tehnyt?
Potkaisi pihalle heti kun täytit 18 v, ihan niinkuin laitoksissa asuville nuorille tehdään.Oikeasti semmoinen kuulostaa tosi absurdilta. Vanhemmat vaan potkaisisivat pihalle vaikka teinillä olisi ylioppilaskirjoitukset kesken. "Nyt pitää mennä, olet jo 18 v etkä voi enää asua kotona".
En tiedä tuliko sinulle yllätyksenä, että kun ihminen täyttää 18, ei hänen asioitaan oikein voi äiti enää hoitaa. Siinä se peräkammarin poika sitten pelaa, ottaa pikavippejä ja odottaa huonepalvelua nopeasti käväisemään viemään astiat huoneesta ja vaihtamassa lakanat kun autistikin joutuu käväisemään vessassa. Siinä on puoli minuuttia aikaa, autiski kun ei käsiään pese, ellei taito ole automatisoitunut. Ja tätä jatketaan kuinka pitkään? Kirjoituksista tai armeijasta ei ole vaaraa matalan toimintakyvyn autistin kohdalla, mutta jos sanotaan vaikka tuonne kolmekymppiseksi? Olisiko se hyvä aika vanhemmalle irtisanoutua velvoitteistaan lapsen hoitajana?
Mites toimeentulo? Autisti saa varmaan jotain työttömyyspäivärahaa, mutta voi olla että siitäkin leikataan kun ei työkokeiluaamut onnistu. Pitäisikö vanhemman jäädä pois työelämästä ja milloin taas voisi olla mahdollista palata töihin? Asuntolainan lyhennykset painavat ikävästi päälle.
Koetetaanko jo päästä sanan vammainen stigmasta eroon? Vamma kuin vamma. Se voi olla näkövamma, neurologinen vamma, kehityksellinen vamma, kuulovamma jne.
Sana vammainen ei pidä oletusta älyllisestä jälkeenjäännistä.