Vähemmistöjen turva-alueet
Vähemmistöt kuten LGBTQ-väki, nuoret opiskelijatkin ja uskontojen uhrit vaativat muun mussas kouluhin, kirjastoihin, puistoihin, kirkkoihin, kauppakeskuksiin ja Prismoihin turva-alueita joissa he saavat olla turvassa muilta ihmisiltä. Mutta pitäisikö tällaisia olla ja onko turva-alueille todellista tarvetta? Vai onko tällaiset turva-alueet tilan haaskausta tai jotain muuta? Koetko itse tarvitsevasi turvallista aluetta jonne voi hetkeksi paeta hengähtämään ja turvaan muilta ihmisiltä esimerkiksi kesken kauppareissun?
Kommentit (17)
Miten tuota alueen turvallisuutta valvottaisiin? Ja kuka päättää kuka sinne saa mennä? Ja onko se sellainen yksittäinen "vessakoppi", vai joku isompi tila?
Minusta turva-alue olisi tervetullut parannus arvopohjan, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeussopimuksen rinnalle.
Eikö henkilön pitäisi hakeutua mielenterveyshoidon piiriin jos ahdistaa noin paljon muut ihmiset? Ne on sitä varten.
Intersektionalismin mukaan jokainen saa päättää itse mihin ryhmiin kuuluu. Rotu, sukupuoli, ikä ja muut ovat vain identiteettikysymyksiä. Myös persuja äänestävällä valkoisella heteromiehellä on siis mahdollisuus päästä turva-alueelle, kunhan kertoo olevansa rodullistettu muunsukupuolinen.
Lasketaanko myös naiset vähemmistöksi? Ainakin naiset ovat miesten sortamia.
Mielenkiintoinen ajatus. Millä tavalla tämä toteutettaisiin? Varattaisiinko turvaa hakeville oma huone hengähtämistä varten vai riittäisikö jokin merkitty ja aidattu nurkkaus? Kuka päättäisi, keitä alueelle päästettäisiin? Kuka valvoisi sitä, että rauha säilyy?
Jollain tavalla ymmärrän turvallisen pakopaikan ajatuksen. Minä en pidä väkijoukoista ja vilkkaista paikoista, joten olen ratkaissut oman rauhan saatavuuden autollani. Sillä pääsen eroon muista ihmisistä, saan sen ovet lukkoon ja voin poistua paikalta, kun siltä tuntuu. Julkisilla kulkuvälineillä en ole matkustanut kolmeenkymmeneen vuoteen, koska en pidä siitä ajatuksesta, että olen jalan eli suojattomana kaukana kotoa muiden ihmisten seassa. En saa paniikkikohtauksia enkä pelkää mitään, mutta pidän yksityisyydestäni ja vapaudestani vaihtaa maisemaa.
Mistä ihmeestä muuten täysin ulkopuoliset edes voisivat tietää toisen sukupuolisesta suuntautumisesta, uskonnosta tai muusta vastaavasta jossain kauppakeskuksessa? Eli siis miten ihmeessä ne muut voisi sitten onnistua ahdistelemaan tai syrjimään tätä porukkaa niin pahasti että olisi oikein turva-alueelle tarvetta?
Vierailija kirjoitti:
Miten tuota alueen turvallisuutta valvottaisiin? Ja kuka päättää kuka sinne saa mennä? Ja onko se sellainen yksittäinen "vessakoppi", vai joku isompi tila?
Meillä kirjastolla on tuollaisia, ne on sellaisia pieniä äänieristettyjä kopoeja jonka sisälle saa mennä 15 minuutiksi tai korkeintaan puoleksi tunniksi istumaan. Sitten koppi on vapautettava seuraavalle. Koppia ei myöskään saa käyttää milloin vain haluaa vaan se on varattava etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ajatus. Millä tavalla tämä toteutettaisiin? Varattaisiinko turvaa hakeville oma huone hengähtämistä varten vai riittäisikö jokin merkitty ja aidattu nurkkaus? Kuka päättäisi, keitä alueelle päästettäisiin? Kuka valvoisi sitä, että rauha säilyy?
Jollain tavalla ymmärrän turvallisen pakopaikan ajatuksen. Minä en pidä väkijoukoista ja vilkkaista paikoista, joten olen ratkaissut oman rauhan saatavuuden autollani. Sillä pääsen eroon muista ihmisistä, saan sen ovet lukkoon ja voin poistua paikalta, kun siltä tuntuu. Julkisilla kulkuvälineillä en ole matkustanut kolmeenkymmeneen vuoteen, koska en pidä siitä ajatuksesta, että olen jalan eli suojattomana kaukana kotoa muiden ihmisten seassa. En saa paniikkikohtauksia enkä pelkää mitään, mutta pidän yksityisyydestäni ja vapaudestani vaihtaa maisemaa.
Kaikilla ei ole sitä omaa autoa ja varsinkin moni nuori on valittunnut itselleen kokonaan autottoman elämäntavan. Nykyelämän on erittäin hektistä eivätkä ihmiset ole laumaeläimiä jotka viihtyisivät seurassa ja ryysiksessä, siksi kysyntä turva-alueille joissa voi pistäytyä hengähtämässä ja eristäytymässä ihmisistä, on kasvanut kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä muuten täysin ulkopuoliset edes voisivat tietää toisen sukupuolisesta suuntautumisesta, uskonnosta tai muusta vastaavasta jossain kauppakeskuksessa? Eli siis miten ihmeessä ne muut voisi sitten onnistua ahdistelemaan tai syrjimään tätä porukkaa niin pahasti että olisi oikein turva-alueelle tarvetta?
Eivät he voikaan sitä tietää, mutta monet tekevät ennakko-oletuksia pelkän ulkonäön perusteella mikä ahdistaa erityisesti nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuota alueen turvallisuutta valvottaisiin? Ja kuka päättää kuka sinne saa mennä? Ja onko se sellainen yksittäinen "vessakoppi", vai joku isompi tila?
Meillä kirjastolla on tuollaisia, ne on sellaisia pieniä äänieristettyjä kopoeja jonka sisälle saa mennä 15 minuutiksi tai korkeintaan puoleksi tunniksi istumaan. Sitten koppi on vapautettava seuraavalle. Koppia ei myöskään saa käyttää milloin vain haluaa vaan se on varattava etukäteen.
Puhutaanko nyt feministiparatiisi Oodista? Vai missä on tuollaisia etuoikeutetuista ja sortorakenteista vapaita turvahuoneita?
Vähemmistöt voivat omasta puolestani asua omilla alueillansa ja pysyä niissä. Kaikki kehitysmaalaiset, joita ei kiinnosta elää suomalaisten arvojen ja lakien mukaisesti, plus woke-loukkaantujat voisivat elää jossain omassa utopiassaan keskenänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ajatus. Millä tavalla tämä toteutettaisiin? Varattaisiinko turvaa hakeville oma huone hengähtämistä varten vai riittäisikö jokin merkitty ja aidattu nurkkaus? Kuka päättäisi, keitä alueelle päästettäisiin? Kuka valvoisi sitä, että rauha säilyy?
Jollain tavalla ymmärrän turvallisen pakopaikan ajatuksen. Minä en pidä väkijoukoista ja vilkkaista paikoista, joten olen ratkaissut oman rauhan saatavuuden autollani. Sillä pääsen eroon muista ihmisistä, saan sen ovet lukkoon ja voin poistua paikalta, kun siltä tuntuu. Julkisilla kulkuvälineillä en ole matkustanut kolmeenkymmeneen vuoteen, koska en pidä siitä ajatuksesta, että olen jalan eli suojattomana kaukana kotoa muiden ihmisten seassa. En saa paniikkikohtauksia enkä pelkää mitään, mutta pidän yksityisyydestäni ja vapaudestani vaihtaa maisemaa.
Kaikilla ei ole sitä omaa autoa ja varsinkin moni nuori on valittunnut itselleen kokonaan autottoman elämäntavan. Nykyelämän on erittäin hektistä eivätkä ihmiset ole laumaeläimiä jotka viihtyisivät seurassa ja ryysiksessä, siksi kysyntä turva-alueille joissa voi pistäytyä hengähtämässä ja eristäytymässä ihmisistä, on kasvanut kovasti.
Jos valitsee autottoman elämän, on sitten sopeuduttava muilla tavoin. Rohkenen kyllä epäillä turva-alueiden toimivuutta: jos kerran ihmiset eivät ole laumaeläimiä, vaan pyrkivät pois laumasta hengähtämään, siellä turva-alueella on ennen pitkää aikamoinen tungos. :D
Vierailija kirjoitti:
En koe tarvitsevani mitään turva-aluetta vaikka kuulun itse sorrettuun vähemmistöön, jonka edustajilla on oikea syy pelätä väkivaltaa.
Sinä et ole syy näihin toimenpiteisiin, vaan pelkkä väline. Tarkoitus ei ole suojata vähemmistöjä, vaan käyttää vähemmistöjen suojaamista tekosyynä, jotta yhteiskuntaa voidaan muokata haluttuun suuntaan.
Valitettavasti lopputulos ei ole suuren enemmistön kannalta millään tavalla hyvä, sen on jo historia osoittanut.
Vierailija kirjoitti:
En koe tarvitsevani mitään turva-aluetta vaikka kuulun itse sorrettuun vähemmistöön, jonka edustajilla on oikea syy pelätä väkivaltaa.
Mihin vähemmistöön kuulut?
Voiko esimerkiksi juutalainen kohdella juutalaista kaltoin? Mitä turva-alue siis auttaisi, koska vähemmistön edustajat voivat syrjiä ja kiusata toisiaan? Miksi mikään v'hemmistö olisi niin yhtenäinen ryhmä, että vähemistön keskinäinen oleminen toimisi ongelmitta?
En koe tarvitsevani mitään turva-aluetta vaikka kuulun itse sorrettuun vähemmistöön, jonka edustajilla on oikea syy pelätä väkivaltaa.