Lässytysklisheet jotka saavat sinut raivon partaalle

Se amerikkalainen kolmisanainen loru jota hoetaan vauvoille kun koitetaan saada niiden huomio. Muistaako kukaan sitä?

”Mietitään tää asia nyt oikeisiin mittasuhteisiin!”

Mieti saatana keskenäsi.

Syöpäsairaalle "Sä olet sisupussi ja selätät tämän" ja jopa koomassa makaavan läheisille "Hän on taistelija ja selviää kyllä"! Ihan turhia sanoja, kun kukaan ei tiedä mitä tapahtuu, eikä syöpää sisulla paranneta.

Lukekaa Risto Ahti: Itse. (Tämä on sitten suositus, ei mikään sanonta.)

”Tämä ei ole henkilökohtaista.”

Eipä varmaan niin. Tämä on!

Vierailija kirjoitti:

"Ei kenellekään anneta enempää kuin jaksaa kantaa."

No mitä v*ttua, tuolla logiikalla kukaan ei koskaan tekisi itsemurhaa. 

Joo, eikä psykiatriselle osastollekaan mitään tunkua ois!

Kyllä kaikki pitää kestää! Eikä rauhottavia saa ottaa, vaikka lapsi on just kuollut.

Täytyy tehdä surutyötä, eikä mitään pillereitä popsia!

Kaikenlainen alentuva lässytys on vastenmielistä.

Avioeron jälkeen, kun on tullut jätetyksi ja jää täysin tyhjän päälle "Kyllä elämä kantaa". No mihin se nyt ketään kantaa, ellei ala itse hommiin ja yrittämään. Surun ja ahdistuksen keskellä aika hemmetin vaikeaa. No sossu tietenkin auttaa alkuun, mutta töitä saa itse tehdä. Näin tietenkin kuuluukin olla.

Paha saa palkkansa. Karma. Ja pskat, eipä aina siltä näytä.

Mä sanon tän sulle kaikella rakkaudella.

Vierailija kirjoitti:

Paha saa palkkansa.

"Hyvä jos jää omilleen".

Ystäväporukassa on useampi alkanut sanomaan ”voi pieni” sympatianosoituksena jos jollekin käy jotain ikävää. Oksettaa ihan tuollainen kun aikuiset lohduttaa toisiaan kuin jotain taaperoita. Sama kun heitellään näitä muru, rakas ym lässytysnimiä kavereiden kesken.

Vierailija kirjoitti:

Syöpäsairaalle "Sä olet sisupussi ja selätät tämän" ja jopa koomassa makaavan läheisille "Hän on taistelija ja selviää kyllä"! Ihan turhia sanoja, kun kukaan ei tiedä mitä tapahtuu, eikä syöpää sisulla paranneta.

Tätä tulin minäkin sanomaan. Kun läheinen on kuollut syöpään, ei jaksa kuunnella näitä. Ai kaikki syöpään kuolleet ei siis ole taistelijoita?! Ajattelematonta.

Hyvin sanottu - syöpää ei sisulla paranneta.

No mitäpä sitten pitäisi sanoa noiden teidän pilkkaamien sanontojen tilalle.

Kun jotain pitää yrittää kuitenkin sanoa,.

Ei se mielikuvitus kaikissa tilanteissa niin luova ja lentävä ole, että itse keksisi jotain aivan ainutlaatuista sanottavaa.  Ei kenellekään, ei myös teilläm jotka näitä sanontoja ivailette noinkin raskaasti.

Kokemattomuus paistaa kommenteistanne ankarasti läpi.

Esim. tuo että "asioilla on tapana järjestyä".  Sehän on aivan totta.  Ainahan ne asiat jotenkin järjestyvät, jotenkin. 

Ei jatkuvasti ole mikään sama asia solmussa. Ei ainakaan normaalilla ihmisellä. Sairailla voi olla, ja erityisesti mt-potilailla ja hunvoteilla, niillä joilla ei ole itsellään elämänhallintaa ollenkaan.

Joissakin sanonnoissa vaan on perää.  Mutta sitä ei käsitä jos ei ole kokemusta elämästä.

Ja mites sanonta että: Otan osaa suruusi tai otan osaa.  Onko tämäkin lässyn lässyn lässytystä?

Vierailija kirjoitti:

Esim. tuo että "asioilla on tapana järjestyä".  Sehän on aivan totta.  Ainahan ne asiat jotenkin järjestyvät, jotenkin. 

Eli tuo sanonta ei tarkoita mitään mutta samalla kaikkea. Itsemurhanneen asiat "järjestyivät" sillä että ikävä elämä loppui.

Tuolla lausahduksella on mukamas tarkoitus lohduttaa. Mutta mikä lohtu se on, että asiat voivat "järjestyä" myös huonosti?