Lue keskustelun säännöt.
Äiti, koetko olevasi päävastuussa lapsestasi?
15.03.2021 |
Kysymys koskee nyt perheitä joissa on äiti ja isä. Eli koetko äitinä kantavasi suuremman vastuun? Miten se näkyy? Mitä toivoisit että puolisosi tekisi toisin/enemmän?
Te, jotka olette niin onnekkaassa tilanteessa että lastenhoito on jaettu 50/50, miten olette tilanteeseen päässeet?
Kommentit (24)
Meillä kumpikin vanhempi kantaa kortensa kekoon aika tasapuolisesti, minä huolehdin yleensä vaatteiden hankinnasta, mies hoitaa harrastusvälineet. Kumpikin laittaa ruokaa, minä tosin monipuolisemmin koska rakastan ruuanlaittoa ja mies tilaa useimmin jotain kotiin, mutta yhtä lailla lapset tulevat ruokituksi. Kaverisynttäreiden lahjat, lääkärit, parturit yms hoitaa se kumpi kerkeää yms. Minä hoivaan sairaita lapsia enemmän ja näen enemmän vaivaa synttäreiden yms järjestelyssä. Mies kuskaa treeneihin ja paikkaa puhjenneen fillarinkumin.
Mä matkustan normaalisti aika paljon duunin puolesta joten silloin miehellä on täysi vetovastuu ja vaikka teemme asioita omalla tavallamme niin yhtä lailla kumpikin huolehtii siitä että lapsilla on kaikki hyvin.
Omassa lapsuudenkodissakin hoitovastuu jakautui varsin tasapuolisesti, ainoastaan ruokaa ei isä ole ikinä laittanut, mutta muuten vanhemmat huolehtivat meistä lapsista ja kodista todella tasapuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koe olevani. Meillä ei ole lastenhoitoa mitenkään erityisesti jaettu prosentein, vaan olemme molemmat tasapuolisesti lasten vanhempia.
En nykyään enää. Lasten noin ekat 1,5v olin päävastuussa sikäli, että imetin ja olin niin kiinni lapsissa. Kun lapset kasvoivat isommiksi, mies on hoitanut heitä ja heidän asioitaan (neuvola-aikoja, open tapaamisia, harrastuskuskauksia ym) ihan yhtä lailla. En tiedä miten asiat ovat näin, ihan luontevaa se on. Olemme molemmat vanhemmat kokopäivätyössä. Jos toinen olisi kotona tai tekisi osa-aikaa, niin varmaan hän sitten hoitaisi lapsia enemmän.
Ei ollut mikään jännämake. Olin hänelle ensimmäinen suhde. Halusin kiltin miehen, joka viihtyy kotona eikä juo ja jolla olisi samat elämänarvot.
Tuo kiltti mies osoittautui vätykseksi. Kaikenmoinen laiskuus ja itsekkyys vain korostui suhteen myötä. Itse olin kiltti puoliso, joka ajatteli toisen hyvää kunnes tajusin mitä hyväksikäyttöä koko suhde oli. Kaikki kaatui niskaani, kun mies ei viitsinyt.