Suomessa nykyisin ainoa tapa saada rauhoittavia lääkkeitä on se, että on hoitosuhde yksityisen sektorin lääkäriin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivusta mielenterveyspotilaiden hoitoa seuranneena ihmettelen, miten kukaan ammattilainen jaksaa sitä työtä. Ammattilaiset joutuvat jatkuvasti sietämään tällaista, tässäkin ketjussa ilmennyttä ja vielä tätäkin pahempaa, märinää ja lääkkeillä pelaamista, vastuunsiirtoa muille, heittäytymistä kannateltavaksi, itsesääliä, aggressioita... Itsestäni ei siihen olisi, ja kunnioitan mielenterveyspotilaiden hoitajia ja lääkäreitä valtavasti.

Potilaana tunnen toisia potilaita ja ei noita tapauksia pahemmin ole vastaan tullut, yleenä pahaan ja kroonistuneeseen masennukseen tai sairaudentunnottomuuteen liittyen. Aiheeseen palatakseni varmasti monia turhauttaa kun on joskus saanut lääkettä josta suuri apu mutta sitä kieltäydytään määräämästä, sen sijaan syöt muita lääkkeitä voiden edelleen pahoin ja pahimmassa tapauksessa koko elämä menee ihan sekaisin.

Ihmisten tulisi ottaa Suomessa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, eikä sysätä kaikkea yhteiskunnalle.

Psyykkeen ongelmat ei ole niin yksinkertaisia että liiku raittiissa ilmassa ja syö terveellisesti, lääkkeitä monet tarvitsee jos ei loppuelämäksi niin ainakin siihen asti että oppii elämään sairautensa kanssa. Se voi viedä pitkäänkin. 

Kyllä, mutta silti ihmisten pitäisi ensin hoitaa oma asenne kuntoon ja tehdä kaikki mitä on tehtävissä oman hyvinvoinnin eteen, ennen kuin alkaa rääkymään siitä, miten huonoa hoitoa saa. Itse olen asunut sellaisissa maissa, joissa ihmiset joutuvat elämään aivan eri olosuhteissa kuin täällä meillä, ja olemme itse asiassa aivan maailman hemmotelluinta porukkaa, joiden saamasta yhteiskunnan tuesta suurin osa maailman väestöstä olisi kateellisia. Mutta silti vain märistään ja valitetaan.

Mä olen kärsinyt pahasta unettomuudesta ja siihen liittyvästä ahdistuksesta. Aluksi vuosia sitten lääkkeenä oli Tenox ja myöhemmin myös Diapam, kun ensiksi mainitusta loppui teho (tämä siis aikana, jolloin lääkärit vielä kirjoittivat helpommin rauhoittavia). Nuohan toimivat ensin ihan mielettömän hyvin, mutta kieltämättä toleranssit nousivat, eikä sama annos enää tehonnutkaan. Tavallaan ymmärrän siis, että helposti rauhoittaviin jää koukkuun ja annokset kasvavat salakavalasti.

Nykyään mulla on unettomuuteen tarvittaessa Triptyl ja Atarax. Ketipinor ja Mirtazapin on kokeiltu myös ja olivat ihan hirveitä lääkkeitä - olin täysin zombi ja ruokahalu kasvoi sellaiseksi, että varmasti olisin lihonut tankiksi, jos olisin jatkanut niiden syömistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse taas tarvitsisin pri kertaa viikkoon nukahtamislääkkeen, antoivat ketipinoria kun kuulema nukahtamislääkkeet on vaarallisia ja toleranssi nousee. Eikö ihan kaikkeen psyykeen ja fysiikkaan vaikuttava antipsykootti sit ole? Samaan syssyyn määräsi ssrin, josta olen lukenut että ei missään nimessä saisi ottaa antipsykootin kanssa, sotivat toisiaan vastaan.

Varmin olisi varmaan yksityinen psykiatri. Tk-lääkäreistä ei ole avuksi.

Ketiapiini 25 mg ei toimi antipsykoottina, vaan se vaikuttaa lähinnä histamiinireseptorien kautta aiheuttaen väsymystä ja rauhoittaen, aivan kuten myös nukahtamisaikaa käytettävä vanha allergialääke Atatax. Ketpinor toimii varsinaisena antipsykoottina vasta isoilla 600-800 mg:n annoksilla. Antipsykoottia ja SSRI:tä voidaan käyttää samaan aikaan, ja usein käytetäänkin. Usko enemmän lääkäriäsi kuin netistä lukemaasi.

Terv. Psykiatri

Et todellakaan ole psykiatri, jos olet, niin vaihda alaa. Alkuperäisen viestin kirjottaja nimenomaan sanoi, että lääkäri oli määrännyt sellaista SSRI:tä, jota ei saa syödä ketiapiinin kanssa yhdessä. Sellaisia on. Jos olisit oikeasti psykiatri, tietäisit, että SSRI ei ole mikään yksi lääkeaine, vaan kokonainen lääkeryhmä

Terv. Sivistynyt, eri.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kärsinyt pahasta unettomuudesta ja siihen liittyvästä ahdistuksesta. Aluksi vuosia sitten lääkkeenä oli Tenox ja myöhemmin myös Diapam, kun ensiksi mainitusta loppui teho (tämä siis aikana, jolloin lääkärit vielä kirjoittivat helpommin rauhoittavia). Nuohan toimivat ensin ihan mielettömän hyvin, mutta kieltämättä toleranssit nousivat, eikä sama annos enää tehonnutkaan. Tavallaan ymmärrän siis, että helposti rauhoittaviin jää koukkuun ja annokset kasvavat salakavalasti.

Nykyään mulla on unettomuuteen tarvittaessa Triptyl ja Atarax. Ketipinor ja Mirtazapin on kokeiltu myös ja olivat ihan hirveitä lääkkeitä - olin täysin zombi ja ruokahalu kasvoi sellaiseksi, että varmasti olisin lihonut tankiksi, jos olisin jatkanut niiden syömistä.

Miten hoidit itse ahdistustasi ja unettomuuttasi? Mitä lääkkeettömiä keinoja käytit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kärsinyt pahasta unettomuudesta ja siihen liittyvästä ahdistuksesta. Aluksi vuosia sitten lääkkeenä oli Tenox ja myöhemmin myös Diapam, kun ensiksi mainitusta loppui teho (tämä siis aikana, jolloin lääkärit vielä kirjoittivat helpommin rauhoittavia). Nuohan toimivat ensin ihan mielettömän hyvin, mutta kieltämättä toleranssit nousivat, eikä sama annos enää tehonnutkaan. Tavallaan ymmärrän siis, että helposti rauhoittaviin jää koukkuun ja annokset kasvavat salakavalasti.

Nykyään mulla on unettomuuteen tarvittaessa Triptyl ja Atarax. Ketipinor ja Mirtazapin on kokeiltu myös ja olivat ihan hirveitä lääkkeitä - olin täysin zombi ja ruokahalu kasvoi sellaiseksi, että varmasti olisin lihonut tankiksi, jos olisin jatkanut niiden syömistä.

Miten hoidit itse ahdistustasi ja unettomuuttasi? Mitä lääkkeettömiä keinoja käytit?

Ulkoilu, säännölliset elämäntavat, alkoholinkäytön lopettaminen kokonaan, melatoniini, avantouinti - mitä näitä nyt onkaan. Mulla unettomuus siis ilmenee kausittain ja ahdistus johtuu nimenomaan unettomuuskierteestä. Kun on paha kierre päällä, eivät kotikonstit enää auta sen katkaisuun, vaan tarvitaan lääkitystä. T: edellisen viestin kirjoittaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kärsinyt pahasta unettomuudesta ja siihen liittyvästä ahdistuksesta. Aluksi vuosia sitten lääkkeenä oli Tenox ja myöhemmin myös Diapam, kun ensiksi mainitusta loppui teho (tämä siis aikana, jolloin lääkärit vielä kirjoittivat helpommin rauhoittavia). Nuohan toimivat ensin ihan mielettömän hyvin, mutta kieltämättä toleranssit nousivat, eikä sama annos enää tehonnutkaan. Tavallaan ymmärrän siis, että helposti rauhoittaviin jää koukkuun ja annokset kasvavat salakavalasti.

Nykyään mulla on unettomuuteen tarvittaessa Triptyl ja Atarax. Ketipinor ja Mirtazapin on kokeiltu myös ja olivat ihan hirveitä lääkkeitä - olin täysin zombi ja ruokahalu kasvoi sellaiseksi, että varmasti olisin lihonut tankiksi, jos olisin jatkanut niiden syömistä.

Miten hoidit itse ahdistustasi ja unettomuuttasi? Mitä lääkkeettömiä keinoja käytit?

Ulkoilu, säännölliset elämäntavat, alkoholinkäytön lopettaminen kokonaan, melatoniini, avantouinti - mitä näitä nyt onkaan. Mulla unettomuus siis ilmenee kausittain ja ahdistus johtuu nimenomaan unettomuuskierteestä. Kun on paha kierre päällä, eivät kotikonstit enää auta sen katkaisuun, vaan tarvitaan lääkitystä. T: edellisen viestin kirjoittaja

Mistä unettomuuskierre alkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on paniikkihäiriö ja sosiaalinen pelko. Näihin tiloihin en ole koskaan saanut rauhoittavia keneltäkään lääkäriltä. Olen joutunut lääkitsemään alkoholilla jonkun verran itseäni. Toisinaan kaupassakäynti ottaa niin lujille, että on pakko ottaa muutama viinapaukku ennakkoon. Eihän se alkoholi hyvää tee, mutta eipä nyt ole muutakaan keinoa. Näillä mennään.

Tämä on kyllä sääli, että pitää alkoholiin turvautua kun ei saa apua.. itselläkin alkoholi, mutta myös viiltely toimii ainoina rauhottavina. En saa edes nukkumiseen lääkkeitä.

Jos lääkärit tietävät että sulla on taipumusta itsetuhoisuuteen, et todennäköisesti saa lääkkeitä sen takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse taas tarvitsisin pri kertaa viikkoon nukahtamislääkkeen, antoivat ketipinoria kun kuulema nukahtamislääkkeet on vaarallisia ja toleranssi nousee. Eikö ihan kaikkeen psyykeen ja fysiikkaan vaikuttava antipsykootti sit ole? Samaan syssyyn määräsi ssrin, josta olen lukenut että ei missään nimessä saisi ottaa antipsykootin kanssa, sotivat toisiaan vastaan.

Varmin olisi varmaan yksityinen psykiatri. Tk-lääkäreistä ei ole avuksi.

Ketiapiini 25 mg ei toimi antipsykoottina, vaan se vaikuttaa lähinnä histamiinireseptorien kautta aiheuttaen väsymystä ja rauhoittaen, aivan kuten myös nukahtamisaikaa käytettävä vanha allergialääke Atatax. Ketpinor toimii varsinaisena antipsykoottina vasta isoilla 600-800 mg:n annoksilla. Antipsykoottia ja SSRI:tä voidaan käyttää samaan aikaan, ja usein käytetäänkin. Usko enemmän lääkäriäsi kuin netistä lukemaasi.

Terv. Psykiatri

Et todellakaan ole psykiatri, jos olet, niin vaihda alaa. Alkuperäisen viestin kirjottaja nimenomaan sanoi, että lääkäri oli määrännyt sellaista SSRI:tä, jota ei saa syödä ketiapiinin kanssa yhdessä. Sellaisia on. Jos olisit oikeasti psykiatri, tietäisit, että SSRI ei ole mikään yksi lääkeaine, vaan kokonainen lääkeryhmä

Terv. Sivistynyt, eri.

Mitähän ammattia arvon sivistynyt sitten edustaa, kun tietää paremmin? Mikä tämä SSRI on jota ei saa kategorisesti käyttää ketiapiinin kanssa? Sivistähän meitä muitakin.

Vielä 2000-luvun alussa rauhoittavia määrättiin jopa alaikäisille teineille, ei ehkä kovin terveellistä sekään. Yksi mun kaveri ainakin veteli tuolloin opamoxia teiniangstiinsa.

Itse arastelin varata aikaa työterveyteen tai terveyskeskukseen sosfobian takia joten varasin suoraan yksityiselle psykiatrille ajan. Heti sain reseptin xanoriin 100 kpl joka tuli kyllä myös ihan oikeaan tarpeeseen.

Eli vaikka käynti maksoi lähes 200e niin sanoisin että on sitä tullut huonompiinkin asioihin laitettua yli 200e.

Ei mulla vaan ole ongelmia saada se täysin riittävä määrä, 30 tablettia Opamoxia / vuosi uusittua terveyskeskuksessa. Ehkä se johtuu siitä, että olen ollut hyvin sitoutunut muuhun hoitoon ja hoitavaan lääkitykseen jo 20 vuotta ja kaikki sujuu hyvin. Pamit ovat hyvin harvoin se ensisijainen lääke pitkäaikaiskäytössä, se pitäisi jokaisen tajuta itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä pahoja paniikkikohtauksia ja lamaavaa ahdistuneisuutta ja mulla on vuosia ollut opamox tarvittaessa.

Vaati tosin psykiatrikäynnin. Mielestäni ihan oikein, että terveyskeskuksesta ei anneta ellei ole akuuttia hätää ja kartoitetaan tilanne ennen reseptiä.

Mulla ainakin on välillä käyttömäärät noussut ja sit taistellaankin entistä pahemman ahdistuksen kanssa.

Mikäs sinä olet määrittelemään, mikä on lääkkeitä määrätessä oikein tai väärin? Oletko alan erikoislääkäri? Menet mielipiteesi kanssa sohvalle jatkamaan keskenjäänyttä suklaalevyä vaan.

Suomalaiset lääkärit:

mutkun voi tulla riippuvaisuus...mutkun voi tulla riippuvaisuus...mutkun voi tulla riippuvaisuus...mutkun voi tulla riippuvaisuus...mutkun voi tulla riippuvaisuus...

Vierailija kirjoitti:

Joistakin Euroopan maista saa apteekista ilman reseptiä sellaisia lääkkeitä mitä Suomessa on vaikea saada reseptilläkään.

Euroopan ulkopuolisista maista nyt sitten puhumattakaan.

Espanjasta saa Panacodia apteekista 20kpl paketteja ilman reseptiä, Suomessa hankalasti edes yksityiseltä. Kaukoidän/aasian tuottajamaissa saa ihan mitä tahansa ilman reseptiä. Virossa on monella apteekilla oma sopimuslääkäri, jolta saa puhelimella rauhoittavia miten haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joistakin Euroopan maista saa apteekista ilman reseptiä sellaisia lääkkeitä mitä Suomessa on vaikea saada reseptilläkään.

Euroopan ulkopuolisista maista nyt sitten puhumattakaan.

Espanjasta saa Panacodia apteekista 20kpl paketteja ilman reseptiä, Suomessa hankalasti edes yksityiseltä. Kaukoidän/aasian tuottajamaissa saa ihan mitä tahansa ilman reseptiä. Virossa on monella apteekilla oma sopimuslääkäri, jolta saa puhelimella rauhoittavia miten haluaa.

No muuta Viroon sitten bentsonarkki!

Tässä on sulle nappi heh eipäs ookkaan,

narkki saa olla ilman.

Bentsokoukku on paljon parempi kuin sipsi, suklaa, cokis-koukku. Helpommin selätettävissä, eikä bentsoista liho.

Totta. Itse menin vaikeassa unettomuudesta ja hormoneista johtuvassa ahdistustilassa mielenterveyspäivystykseen, josta sain ajan psykiatrille. Olen käyttänyt rauhoittavia 20 vuotta satunnaisesti. Siis en ole esimerkiksi käyttänyt niitä nyt niin pitkään aikaan, että olivat vanhentuneet purkkiin. N. vuoteen.

Psykiatrin vastaus: "Kuules en minä määrää niitä ollenkaan tällaisiin tapauksiin! Ja muutenkaan en juuri koskaan. Etkä sinä ole masentunutkaan niin muutakaan lääkettä et tarvitse."

Eli sain vain ajan sairaanhoitajan juttusille. Onneksi tilanne tasaantui lopulta ilman, mutta työssäkäynti olisi ollut mahdotonta itkeskelyn vuoksi.

Jatkan siis yksityisellä käyntiä.

Psykiatrit määräävät rauhoittavia myös julkisella puolella. Yleislääkärin nihkeyteen törmäsin joskus.

Vierailija kirjoitti:

Miksi AV-palstalla on niin paljon mt-ongelmaisia?

Täällä voi kertoa käytöstä, toisin kuin irl.