Sinä omintakeinen ja erakko ihminen, mistä saat voimaa elämääsi? Miten täytät elämäsi jos et halua olla ihmisten kanssa?

Sosiaalisuutta tulee työssä. Olen jatkuvasti ihmisten parissa työpäivän aikana. Vapaa-ajalla haluan kotoilla ja olla rauhassa, useimmiten vain oman perheeni kanssa. Minulla on ystäviä, heitä tapaan harvakseltaan mutta riittävästi. Minulla on aina hyvä olla kotona, en kaipaa sosiaalisia kuvioita tämän enempää. Puutarhan laittaminen, kirjallisuus, taide, luonto, niistä saan iloa. Voin olla pitkään itsekseni ilman että se olisi raskasta. Toisaalta kun harvakseltaan tapaa tai soittaa ystävälle niin keskustelut menevät usein hyvinkin syvällisiksi, sekin on mukavaa. Pidän ihmisistä, pienin annoksin, arvostan myös omaa rauhaa. Jonkin sortin erakko taidan olla.

Ei kaikki tarvitse sosiaalisia suhteita. Nautin etätöistä, kun ei tarvitse nähdä ihmisiä. En kaipaa niitä vapaa-ajallanikaan.

Vierailija kirjoitti:

Joko kysymys on jonkun amk:laisen opinnäyte työ tai jokin taho haluaa vain profiloida kirjoittajia.

0/5

Ihaltavaa mielikuvitusta. Pieni muistutus: ihmiset kirjoittavat tänne mitä sattuu eikä kaikki ole totta. Sinun profiloijasi ei saa täältä mitään faktaa.

ap

Asun metsämökissä. Hoidan kasvimaata, juttelen kukille ja linnuille ja hevoselleni, joten taidan olla aika mökkihöperöitynyt. Luen paljon ja teen käsitöitä. Välillä soitan äidille tai siskolleni ja muutaman kerran vuodessa käyn naapurin luona kahvilla tai hän minun luonani. Ollaan erakkoja molemmat.

Käytän huumeita ja masturboin raivokkaasti. Ulkona pidän aina huppua ja kuljen niska kyyryssä.

Oma perheeni ja eläimet, elämä maalla mahdollisimman omavaraisena, mikä edes auttaa sitä, ettei tarvi luoda suhteita. 

Tää on ihanaa! 

Sulkeudun kämppääni verhojen taakse. Avaan monitorit kaikkialle maailmaan. Muutaman tunnin kuluttua sammutan ne ja nukun hetken. Ajan töihin, laitan suojat ja kuulokkeet enkä tapaa ketään. Kahdeksan tunnin kuluttua aloitan alusta.

M26 kirjoitti:

En ala jakelee ilmasii vinkkejä.

Tämäkin on yksi tapa pitää itseään "tärkeänä".

Lapsista, puolisosta, työstä, harrastuksista.

Haluaisin toki seurustella samanmielisten ihmisten kanssa, heihin vain en ole pikkupaikkakunnalla törmännyt.

Netin kautta joskus sai yhteyttä muihin, mutta ei oikein enää.

Vanhat rekisteröitymistä vaativat keskustelupalstat ovat näivettyneet ja kaikki sosiaalinen elämä on siirtynyt Facebookiin, johon en ole halunnut liittyä.

Vierailija kirjoitti:

Oma perheeni ja eläimet, elämä maalla mahdollisimman omavaraisena, mikä edes auttaa sitä, ettei tarvi luoda suhteita. 

Tää on ihanaa! 

Etkö ymmärtänyt kysymystä? Et tiedä mikä on erakko?

Niin, kunpa löytäisin itseni lisäksi toisenkin täysjärkisen ihmisen joka on tietysti eri sukupuolta kuin minä.

Sosiaalisten suhteiden puute vaikuttaa ihmiseen negatiivisesti vain silloin, jos se ei ole ihmisestä itsestään lähtöisin. Jos joku haluaa olla yksin, niin pakkososiaalisuus kuormittaa ja aiheuttaa mielenterveysongelmia (ja sitä kautta myös ihan fyysisiä terveyshaittoja). Toki suuri osa ihmisistä nauttii muiden seurasta ja kärsii yksinolosta, vaikkeivät olisi yksinäisiä. Mutta on olemassa meitä, joille täydellinen eristäytyminen muista ihmisistä ei aiheuta yksinäisyyden tunnetta, vaan rauhaa.

Itse kuulun siihen porukkaan, joka joutuu vetämään aika pitkään henkeä sen jälkeen, kun on joutunut esimerkiksi työpäivän aikana olemaan tekemsissä ihmisten kanssa. Tai kaupassa käynti... Sähköiset yhteydet ovat helpompia, mutta liika sosiaalisuus alkaa niissäkin kuormittaa.

Miten täytän elämäni? Elämällä.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalisten suhteiden puute vaikuttaa ihmiseen negatiivisesti vain silloin, jos se ei ole ihmisestä itsestään lähtöisin. Jos joku haluaa olla yksin, niin pakkososiaalisuus kuormittaa ja aiheuttaa mielenterveysongelmia (ja sitä kautta myös ihan fyysisiä terveyshaittoja). Toki suuri osa ihmisistä nauttii muiden seurasta ja kärsii yksinolosta, vaikkeivät olisi yksinäisiä. Mutta on olemassa meitä, joille täydellinen eristäytyminen muista ihmisistä ei aiheuta yksinäisyyden tunnetta, vaan rauhaa.

Itse kuulun siihen porukkaan, joka joutuu vetämään aika pitkään henkeä sen jälkeen, kun on joutunut esimerkiksi työpäivän aikana olemaan tekemsissä ihmisten kanssa. Tai kaupassa käynti... Sähköiset yhteydet ovat helpompia, mutta liika sosiaalisuus alkaa niissäkin kuormittaa.

Ja on myös meitä ketkä ei vaan sovi muiden joukkoon (ehkä autismiviitteitä, ei dg) ja sosiaaliset suhteet tuo vaan lisää murhetta, stressiä, pahaa mieltä ja syvempää yksinäisyyden tunnetta. Eniten kärsin tuosta väkisellä yrittämisestä. Että mieluummin olen kokonaan yksin, kun jatkuvasti se joka jätetään ulkopuolelle, unohdetaan, hyväksikäytetään, kohdellaan huonosti jne. Nykyään olen jo ihan sinut tilanteeni kanssa ja saan sisältöä elämääni luonnosta, kirjoista, vanhasta talostani, puutarhasta, lemmikeistä, lähireissaamisesta. Työkin itsenäistä yön tunteina tehtävää.

N43

Miten täytän elämäni? Elämällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelaan paljon tietokoneella. En vain kertakaikkiaan kestä tyhmiä ihmisiä. Minulla ei ole heille mitään sanottavaa eikä asiaa. Lapsena epäiltiin aspergerin syndroomaa, diagnoosia ei tullut koska 90-luvulla koko syndrooma oli uusi asia psykiatreille. Nyt 35-vuotiaana vietän lähes kaiken aikani yksikseni, omissa oloissani. En osaa ottaa itse kontaktia muihin ihmisiin, ikäiseni tai nuoremmat naiset taasen eivät puhu minulle enkä minä silloin puhu myöskään heille. Koulutukseltani olen energiatekniikan DI ja työskentelen ydinenergian parissa. Opin helposti ulkoa ydinvoimalan kytkentäkaaviot tarvittaessa. Minulla ei vain kertakaikkiaan ole samanlaista ajatuksenkulkua, kuin normaaleilla ihmisillä. En osaa sellaisista asioista keskustella enkä puhua, mistä tavalliset ihmiset puhuvat. Etätyöaikana toki on saanut erakoitua ja eristäytyä kaikessa rauhassa muutenkin. 

M35

Oletko miettinyt, että voisit tehdä jotain hyödyllisempää kuin pelailla tietokonepelejä? Vai tarkoititko pelaamisella jotain muuta? Voisit keksiä ja kehitellä vaikka jotain uusia innovaatioita ihmiskunnan hyödyksi.

Hei, mitä innovaatioita *sinä* oot keksinyt yhteiskunnan hyväksi? kerro ihmeessä, ois kiva kuulla!

Vierailija kirjoitti:

Asun metsämökissä. Hoidan kasvimaata, juttelen kukille ja linnuille ja hevoselleni, joten taidan olla aika mökkihöperöitynyt. Luen paljon ja teen käsitöitä. Välillä soitan äidille tai siskolleni ja muutaman kerran vuodessa käyn naapurin luona kahvilla tai hän minun luonani. Ollaan erakkoja molemmat.

Onko sinulla sopimusta jonkun kanssa, että jos sinusta ei kahteen päivään kuulu, niin tulee tarkistamaan hevosen? Itse en uskaltaisi pitää eläintä ilman eläimen trvaverkkoa. Olisi hirveää jos itselle sattisi jotain ja eläin nääntyisi janoon tai nälkään.

Minulle rauhallisuus ja hiljaisuus jo sinänsä tuovat voimaa elämään. Elossa oleminen, silloin kun on suht terve / hyvinvoiva, on nautinto itsessään.

Mitä teen? Olen vain, kuuntelen musiikkia, kirjoitan, keskustelen netissä, katselen elokuvia, kokkaan lempiruokiani, kuntoilen ja käyn kävelyllä luonnonmaisemissa, luen Raamattua, mietiskelen.

Asun kaupungissa, missä on luontoa paljon ympärillä . Lenkkeilen, on runsaasti eri reittejä, luen kaikkea mahdollista + kuuntelen podcasteja ja äänikirjoja. Olen siis utelias kaikenlaisille asioille. Perusluonteeni on erakko. Joskus soittelen tutuilleni , jos siltä tuntuu. Ihanaa vapaata elämää.

Aika ei tule milloinkaan pitkäksi. Olen 74v . Lapsesta saakka olen viihtynyt itseni kanssa , vaikka pitkä työelämä olikin ihmisten seassa ja perheen olen kasvattanut. Shoppailusta en pidä, joten ruokakassitkin olen tilannut jo kauan kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Kovana loukkaantujana ja itseeni ottajana, en jaksa ihmisten kanssa olla. Erittäin todennäköisesti ihmiset eivät lähtökohtaisesti halua loukata ja olla ilkeitä, mutta usein näin kuitenkin käy ja huomaan murehtivani joko toisten ilkeyttä tai omaa turhanherkkyyttäni. En mahda tälle mitään, joten parempi pysyä erossa ihmisjoukosta ja suojelen näin omaa mielenrauhaani. En nyt erakoksi itseäni sanoisi kuitenkaan. Koirat ovat kaikkein parasta seuraa.

Tämä on aivan kuin minun kirjoittama. Sielunsisko. Terveisiä!

Köyhän paras huvitus on vilkas mielikuvitus.