Perhe kieltää hakemasta apua
Oon raskaana ja tosi uupunut. Haluaisin saada apua, mutta pelkään että lastensuojelu tulee. Mun perheeni yrittää estää avun hakemisen ja että yrittäisin vaan jaksaa ja kysyn sit heiltä apua, jos tarvitsen apua vauvan kanssa. Oon tosi herkillä ja tällä hetkellä en tiedä miten menetellä.
Kommentit (23)
Hanki apua, se todellakin kannattaa. Lastensuojelu on muuttunut vuosien varrella todella paljon, nykyään työhön vaaditaan erittäin vahvaa ammattitaitoa, joskus 80luvulla tuollaista työtä on voinut tehdä tyyliin sillä pohjalla että itsellään on lapsia ja kyllä osaan heitä hoitaa...
Ehkä voisit pitää vähän aikalisää perheesi kanssa, jos tuntuu että he vievät voimiasi.
Hae ehdottomasti apua, jos koet niin. Luultavasti on hypitty suoraan pahimpiin mahdollisiin johtopäätöksiin, eli asiat voivat mennä oikeastikin paljon paremmin miten odotat. Mitä paremmin sun asiat saadaan nyt menemään, sitä parempi se on myös lapsellesi. Tsemppiä kovasti.
Ei lastensuojelu vie lapsia jos kerrot neuvolassa olevasi uupunut. Lastensuojelun kautta voit saada apua, esimerkiksi kodinhoitajan jotta voit levätä.
Sun perhe on tyhmä. Älä kuuntele perhettä vaan ota yhteyttä lastensuojeluun jos tarvetta on.
Ei se asiakkuus jatku ikuisesti ja niillä on paljon resursseja auttaa sua. Niitä resursseja vaan ei saa käyttöön jos ei ole asiakkuutta siellä.
Ensimisenä kannattaa tietysti soittaa neeuvolaan, myös heillä on tarjota perhetyötä ja keskustelu apua.
Neuvolakäynneistä en ole saanut mitään hyötyä. Ainoastaan ultrat ja sokerirasitus on ollut hyvä, että katsotaan.
Mitähän tämä apu olisi. Ei julkinen valta voi auttaa ihmistä perhe ym. yksityisasioissa. Saat vaan jonkun sossun vaikeuttamaan elämääsi. Ota itseäsi niskasta kiinni.
Sdp ylläpitää illuusiota, että jotain apua yksityiselämään olisi. Ehkä voit saads pari tanssiterapia tuntia. Niiden hyöty on kuitenkin rajallinen.
Eikös palstan mukaan perhetyöntekijät vaan istu sohvalla? Onko olemassa kodinhoitajia vielä?
Apua ap tarttee. Missä lapsen isä? Neuvolasta vois aloittaa kyllä.
Eikö kannattaisi ottaa itseään niskasta kiinni. Joskus on hankalaa ja sitten helpottaa. Ei siinä sdp tai muu sossu auta. Sama tilanne ennen sossun käyntiä ja sen jälkeen. Itsestä kaikki lähtee.
Käypä kirjastossa ja lainaa Leeni Ikosen kirja Lastensuojelulla asiaa ja toinen kirja Salassa pidettävä. Lue ne ensin ennen kuin otat yhteyttä mihinkään
He vain kirjaavat normijutut näyttämään einormilta. Paineista uuvut lisää ja se on siinä. He kun antoi apua...
Matalan kynnyksen juttuja on.
Palkkaa itse joku, ja nuku kun voit. Ostokset kotiin ja äänisuojatut kuulokkeet.
Leeni Ikonen on myös puolustanut vanhempia, jotka olleet ihan kamalia.
Vierailija kirjoitti:
Leeni Ikonen on myös puolustanut vanhempia, jotka olleet ihan kamalia.
Asianajajathan tekee, kuten asiakas pyytää, kunhan palkan saa. Kyllähän asianajajat puolustaa murhaajiakin, vaikkei ne mitään puolustusta kaipais.
Vierailija kirjoitti:
Hanki apua, se todellakin kannattaa. Lastensuojelu on muuttunut vuosien varrella todella paljon, nykyään työhön vaaditaan erittäin vahvaa ammattitaitoa, joskus 80luvulla tuollaista työtä on voinut tehdä tyyliin sillä pohjalla että itsellään on lapsia ja kyllä osaan heitä hoitaa...
Ehkä voisit pitää vähän aikalisää perheesi kanssa, jos tuntuu että he vievät voimiasi.
Lastensuojelusta on tullut pahempi. Kerran kun joudut lastensuojelun hampaisiin niin IKINÄ et sieltä pääse pois.
Miksi siis jälleen kerran olet raskaana?
Jos kaikki on noin herkillä, se on ollut sitä jo pitempään.
Kannattaisi hoitaa itsensä ensin kuntoon ja vasta sitten hankkiutua uudelleen raskaaksi.
Jokaisella on vastuu omasta itsestään ja perheensä elämästä.
Sinähän se kaikkitietävä tunnut olevan. Kukaan ei puhunut monettako kertaa Ap on raskaana, eka kerta varsinki herkistää. Kannattaisko keskittyä muuttaan niitä asioita, mitä voi eikä jaaritella, että miks hankkiuduit raskaaksi. Ootko ajatellut, että joku voi saada esim. "lapsettomuusdiagnoosin" ja kappas onki raskaana. Se jos nostaa pintaan kaikenlaista. Ja vanhemmaksi tuleminen ylipäätään on iso juttu, varsinkin jos oma perhe on ollut lapsuudessa hankala. Ei noihin tunteisiin hirveesti voi varautua etukäteen, eikä se tarkoita sitä että olis huono vanhempi itse. Mua raivostuttaa tommoset kaikki tietävät koppavat ihmiset.
Meghanko se täällä ruikuttaa taas, että apua ei saa anopilta tai muiltakaan, eikä ite osaa naputella puhelinnäppäimistöä? Kuvia kyllä osaa pennuista ja niiden huoneista puhelimella ottaa, muttei näpytellä numeroa.
Eikö neuvolasta saa apua? Etsi rohkeasti apua jostain