Miten jotkut voi törsätä kaikki rahansa?

33 milliä

Käytän rahani usein holtittomasti. Mutta ei mulla ole mitään perhettä elätettävänä niin ei se mua haittaa ollenkaan. Aina kuitenkin pärjään. Ei vaan kiinnosta raha.

Vierailija kirjoitti:

Oma rahankäyttöni on myös sairasta. Viikko rahaa 3 viikkoa nälkämaan laulu. Enkä koskaan tule oppimaan. Aamunkin aloitin katselemalla kivoja tavaroita, mutta yleensä rahat menevät uhkapeleihin.

Mulla ihan sama! 3 viikkoa kärvistelyä: rahat menny alkoholi, tupakka, pelit... Jotenkin vaan ärsyttää kun jää niin vähän muutenkin näppiin niin sama pistää menemään nekin. Ja aina toivoo jos niistä peleistä tulis sitä rahaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisilla vaan on vähemmän itsekuria ja elämänhallintaa. Jos sinulla niitä on, et voi silti olettaa tai edellyttää että kaikilla muillakin olisi. Meitä on niin erilaisia.

Tämä. Kyllä nykyaikana tulee joka tuutin täydeltä oppia ja ohjeistusta terveellisistä ravinnosta. Silti on todella paljon ylipainoisia ihmisiä. Ja kyllä siinäkin asiassa pitäisi edes kokemuksesta oppia. Tyyliin jos syöpöttelee herkkuja ja syö yli kulutuksensa, niin alkaa housunvyötärö kiristämään. Ja silti sama meininki vaan jatkuu. Ne ylimääräiset kilot ei yhdessä yössä ilmaannu. Miksi ihminen antaa itsensä lihoa vaan enemmän ja enemmän?

Vastaus sekä rahankäyttöön että terveelliseen elämäntapaan on juurikin tässä: Toisilla vaan on vähemmän itsekuria ja elämänhallintaa. Jos sinulla niitä on, et voi silti olettaa tai edellyttää että kaikilla muillakin olisi. Meitä on niin erilaisia.

r

Siihen elämänhallintaan vaikuttavat mm. itsetuntemus ja itsetunto, stressinsietokyky ja stressinhallinta, tunteiden säätelykyky jne. Myös arvomaailmalla ja ihan peruspersoonallisuudella on merkityksensä. Asia on oikeasti hyvin monitahoinen.

Ja ainoastaan tällä palstalla olen törmännyt siihen, että säästäväisyys = elämänhallinta. :)

Mulle on opetettu nuoresta pitäen, ensimmäisen kesätyöpalkan tullessa, että aina pitäisi olla ns. puskurirahasto ja suunnitella etukäteen menonsa ja kulunsa siten, että aina on säästössä rahaa ns. pahan päivän varalle.

----^

Tässä vastasit jo osittain esittämääsi -kysymykseen.

Toinen on varmasti se, että miten vanhemmat ovat käyttäneet rahaa ihan arkisissa valinnoissa. Onko opetettu sitä, että kohtuullisuus on se juttu millä mennään kultaista keskitietä . Ei ostella turhaa tavaraa vaatetta, huonekaluja, sisustushömppää sun muuta.

Ei tarvi olla yhtä rikkaan näköiset puitteet kuin naapurilla tai sukulaisilla jne. jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisilla vaan on vähemmän itsekuria ja elämänhallintaa. Jos sinulla niitä on, et voi silti olettaa tai edellyttää että kaikilla muillakin olisi. Meitä on niin erilaisia.

Tämä. Kyllä nykyaikana tulee joka tuutin täydeltä oppia ja ohjeistusta terveellisistä ravinnosta. Silti on todella paljon ylipainoisia ihmisiä. Ja kyllä siinäkin asiassa pitäisi edes kokemuksesta oppia. Tyyliin jos syöpöttelee herkkuja ja syö yli kulutuksensa, niin alkaa housunvyötärö kiristämään. Ja silti sama meininki vaan jatkuu. Ne ylimääräiset kilot ei yhdessä yössä ilmaannu. Miksi ihminen antaa itsensä lihoa vaan enemmän ja enemmän?

Vastaus sekä rahankäyttöön että terveelliseen elämäntapaan on juurikin tässä: Toisilla vaan on vähemmän itsekuria ja elämänhallintaa. Jos sinulla niitä on, et voi silti olettaa tai edellyttää että kaikilla muillakin olisi. Meitä on niin erilaisia.

r

Siihen elämänhallintaan vaikuttavat mm. itsetuntemus ja itsetunto, stressinsietokyky ja stressinhallinta, tunteiden säätelykyky jne. Myös arvomaailmalla ja ihan peruspersoonallisuudella on merkityksensä. Asia on oikeasti hyvin monitahoinen.

Ja ainoastaan tällä palstalla olen törmännyt siihen, että säästäväisyys = elämänhallinta. :)

Kuvailit todella hienosti. Se on juuri noin. 👍🏻

Ihanimpia ovat mammat jotka ulisee et ei ole rahaa ruokaan(korostui viime keväänä kun kouluja siirrettiin etäopiskeluun, lapsi ei saa lämmintä ruokaa jne) mut joka päivä on varaa hakea se röökiaski ja pari kalja/siideri/lonkerokoppaa viikossa ja sitten se on yhteiskunnan vika kun rahat ei riitä elämiseen.

Tää palsta on täynnä sellaisia joilla on pakkomielle tilinsä tyhjäämisestä joka kk johonkin täysin turhaan. Sitten ne täällä haukkuvat sellasia joilla tuota tarvetta tuhlata kaikki ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen. Itse olen pyrkinyt siihen, että vaikka jäisin työttömäksi, pystyisin silti säästöilläni (työttömyyskorvausten lisäksi) elämään ainakin 5 vuotta huoletonta elämää. Oikeastaan tuokin on melko lyhyt aika ja yritän säästää koko ajan enemmän. En saisi kyllä öitä nukuttua, jos olisi tili lähes tyhjä.

Oho, vau, viisi vuotta on kova tavoite.

Mä olen tavoitellut puolen vuoden tai vuoden menoja ja aatellut vetäväni hyvin!

Tein laskelman, että jos käytössäni olisi pelkkä asumistuki ja olemassa oleva varallisuus, niin tällä hetkellä pystyisin jatkamaan nykyisiä vaatimattomia kulutustottumuksiani n. 12 vuoden ajan. Laskelmassa on otettu huomioon vain tämän hetkinen varallisuus, eli ei matkan varrella kertyviä sijoitusten tuottoja.

Palkasta on helppoa säästää seuraavalla tavalla:

1) Avaa tili, johon ei ole korttia tai verkkopankkitunnuksia. Eli avaa se toiseen pankkiin kuin sinun pääpankkisi on. Äläkä ota tämän pankin verkkopankkitunnuksia.

2) Ohjaa palkkasi tälle tilille

3) Käy konttorissa ja pyydä laittamaan automaatti, josta maksetaan vuokrasi suoraan tältä tililtä. Samalla pyydä toinen automaattisiirto, joka siirtää sun varsinaiselle käyttötilillesi summan, joka vastaa minimitoimeentulotukea.

4) Nyt sinun varsinaiselle tilille tulee summa, jolla sun pitää elää. Tämä pakottaa sinut karsimaan elämästäsi kaikki turhat menot. Tuo summa riittää kyllä perusmuonaan, sähköön ja tarpeellisiin vaatteisiin ja edulliseen puhelinliittymään. Mitä muuta sitä tarvitsisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen. Itse olen pyrkinyt siihen, että vaikka jäisin työttömäksi, pystyisin silti säästöilläni (työttömyyskorvausten lisäksi) elämään ainakin 5 vuotta huoletonta elämää. Oikeastaan tuokin on melko lyhyt aika ja yritän säästää koko ajan enemmän. En saisi kyllä öitä nukuttua, jos olisi tili lähes tyhjä.

Oho, vau, viisi vuotta on kova tavoite.

Mä olen tavoitellut puolen vuoden tai vuoden menoja ja aatellut vetäväni hyvin!

Olen laskenut, että 500 euroa työttymyyspäivärahan päälle kuukaudessa riittää tarvittaessa ihan hyvään elämään. 5 vuodessa se tekee 30 000, minkä saan säästettyä palkasta 3-4 vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää, miksi jotkut luulevat, että kun pieni palkka ei riitä kuluihin vaan loppuu jo aikaa ennen tilipäivää, kyse on törsäämisestä. Jos vuokranmaksun jälkeen jää joitakin satasia, mistä maksaa kaikki ruokakulut ja laskut, ja elättää paria lasta, niin ei siinä kovin paljon puskureita säästellä. Kaikki ei ole hyvätuloisia, eikä kultalusikka suussa syntyneitä. 

Eiks niiden lasten pelkät lapsilisät ole sen joitakin satasia? Eikö siis mitään muuta jää?

Tuntuu vaikealta uskoa, että lapsiperhe joutuisi pärjäämään vielä vähemmällä kuin opiskelija.

Lapsilisä on reilun satasen/lapsi. Luuletko että sillä edes ruokit sen kuukaudessa, saati koko ajan niille on ostettava isompia vaatteita, talvikenkää, takkia, toppahanskaa, vk-hanskaa, luistinta, monoa, polkupyörää, pipoa, lippistä, lenkkaria, sukkaa jne, lista on loputon ja kasvun sekä suomen sääolosuhteiden vuoksi hankintoja on ihan joka kuukaudelle. Vaikka kuinka kirpparit kiertää ja halvinta ostaa, kuluja tulee väkisin.

Ai pystyykö lapsen ruokkimaan satasella kuukaudessa, siis satanen per lapsi?

Kyllä muuten pystyy, jopa lomakuukausina, mutta varsinkin aivan heittämällä niinä kuukausina kun lapsi saa valtaosan lämpimistä aterioista koulussa tai päiväkodissa.

Mutta vakavasti puhuen kyllä ymmärrän tuon vaatepuolen, mullakin on lapsia. Sanoisin, että lapsilisästä menee 50€ vaatteisiin ja 50€ per lapsi jää ruokaan. Tämä siis, kun kirppareita kiertää ja halvinta ostaa. :)

Ei kenelläkään mene 600€ vuodessa vaatteisiin, ei niitä tarvitse käytön jälkeen heittää roskiin, ne voi pestä.

Esimerkkivuotta:

Tammikuu: Päiväkoti/koulu aloittaa talviurheilun, lapsi tarvitsee sukset JA luistimet, koska edellisvuotiset ovat pienet. Mahdollisesti joudut käyttämään yli 50€.

Helmikuu: Kympillä muutamat käytetyt sisähousut puhki käytettyjen tilalle. Lapsen jalka kasvaa tässä kohtaa talvea ja joudut hampaita kiristellen etsimään uudet talvikengät. Kenkiä ei pitäisi ostaa kovin käytettyinä, tekee pahaa lapsen jalalle, mutta nyt on pakko. Samalla talvihanskat, kun edellisistä tulee vesi läpi. Hyvällä tuurilla kuukauteen menee 40€

Maaliskuu: Loskakelit alkavat! Syksyllä käytetyt kuravaatteet ovat pienet. Housut, takki, hanskat, kumpparit...

Huhtikuu: Alkuvuosi on selvitty samoilla sisävaatteilla, nyt kasvupyrähdys! Samaan aikaan lapsen kevätkengät, tuulitakki ja ohuemmat ulkoiluhousut ovat aivan liian pienet... Taitava pitää olla, että viidelläkympillä selviää.

Toukokuu: Jostain pitäisi taikoa isompi polkupyörä. Lapsella pari vuotta olleet aurinkolasit hajoavat / katoavat. Aurinkorasvaakin pitää ostaa.

Kesäkuu: Nyt jo helleaalto, apua. Viime vuoden hellevaatteista 90% on pieniä.

Lopetan tähän, mutta syksyn ja talven tullen tulee taas uusi sykli syys- ja talvivaatteita ja lisäksi koulun aloitukseen liittyviä varusteita. Lisäksi lapsella on jossain kohtaa syntymäpäivät, ja joulukuussa on joulu. Oikeasti 50€ kuussa ei ole paljon.

Niiiiiin? Vaatteisiin ei siis mene sitä 600e/vuosi, vaan sillä saa kyllä jo ne muutkin tarvikkeet. Eli puolet lapsilisästä riittää, ja jos lapsia on useampi, lapsilisää tulee suhteessa enemmän kun se nousee lapsiluvun myötä, samoin tarvikkeita ja vaatteita voi kierrättää seuraavalle - ei siis mene lähellekään puolia niistä lapsilisistä edes. Kyllä pitäisi siis riittää muuhunkin, niin ettei aina ole tili nollilla.

En ole itse todellakaan mikään kultalusikka suussa syntynyt, eikä tilanne ole paljoa omasta lapsuudesta parantunut, mutta aina on pärjätty. Olisihan se kiva mennä vaan sinne Prismaan ja shopata samoin tein kaikki mitä tarvitsee, mutta todellisuudessa aika harva siihen pystyy.

Vaatiihan se toki vähän suunnitelmallisuutta ja järjenkäyttöä. Jos nyt alan tuohon esimerkkilistaan nillittää, niin ei mulle tulisi pieneen mieleenkään esim. joskus helmikuussa käyttää 15-20e KÄYTETTYJEN kenkien ostoon, silloinhan niitä saa uutena todella edullisesti, ja seuraavana syksynä niistä saa vähintään omansa pois kun laittaa vähän käytettyinä myyntiin. Samoin hanskoja saa lopputalvesta edullisesti ja kannattaakin ostaa jo seuraavaa syksyä ja talvea varten edullisesti jemmaan. Samoin esim. suksien ja monojen kanssa voi hyvinkin ennakoida ja ostaa ennen sesonkia seuraavaa kokoa. Ja koska tähänhän nyt tulee varmasti se perusnillitys: "ei kaikilla ole tilaa hillota vaatteita ja tavaroita jemmaan", niin väitän että varmasti on yksi hylly tilaa seuraavaa kokoa oleville vaatteille (tarvittaessa laittaa vakuumipussiin niin ei vie sitäkään tilaa mitä muuten) ja pyörää ja suksea mahtuu kyllä varastoon/parvekkeelle aina sen verran. Kun ei sitä käytössä olevaa tavaraa tarvitse olla niin ylenmäärin. Jo syksyllä esim. ostin aurinkorasvan ensi kesää varten alesta (päiväystä on ensi vuoden puolelle) ja säästin kympin kun en jättänyt sitä tälle keväälle. Hyvin mahtuu vessan kaapissa olemaan samassa kohtaa kuin kesällä käytössä ollut tuubi oli.

Totta kai sitten joillekin kuukausille kertyy enemmän sitä hankittavaa, kun kaikkea ei voi ennakoida ja joskus ennakointi menee pieleen. Mutta kokonaisuudessaan budjetti pitää hyvin. Meillä on myös ihan neula ja lanka käytössä, eli vaatteita ei heitetä pikku vekin tullessa pois, vaan korjataan. Koulussa, tarhassa ja kylässä toki on korjaamattomat kamat päällä (koska ikävä kyllä pienestäkin korjauksesta kiusataan...), mutta varsinkin pienemmillä sitten ne korjatut menee ihan hyvin koti- ja leikkivaatteina kodin ulkopuolellakin. Ei aina tarvitse olla niin priimaa.

Mitä omia kavereita ja tuttavia on seurannut, niin _todella_ harvoin tällä tavoin toimivilla ne rahat hups vaan pääsee loppumaan, mutta silloin kun elellään noin että oho, mites se lapsi noin yllättäen pääsi kasvamaan, nyt on lahkeet pohkeissa, jalat isommat kun kengät ja ulkohousutkin täysin risat, silloin ne rahat on vähän väliä loppu kun on paniikissa sitten hankittava tarvittavat. Ja kevät ja kuravaatteet, talvi ja talvikamppeet, joulu, juhannus ja uusivuosi tulee aina niiiiiin yllättäen, on se kauheeta kun tulee näitä yllättäviä menoja joita ei mitenkään voi ennakoida ja ei rahat riitä...

Vierailija kirjoitti:

No ei kaikille ole tuota opetuttu.

Äidiltäni meni juuri luottotiedot, ei ole ikinä säästänyt rahaa, edes ennen pätkäduuneja ja työttömyysjaksoja.

Veli meni henkilökohtaseen konkurssiin jokunen vuosi sitten.

Isoäitillä oli viiden tonnin luottokorttivelat jossain kohtaa.

Toki itse olen paremmin pärjännyt, mutta esimerkit perheessä hyvin huonoja.

Missä maassa asutte?

Meilläkin on nyt tilillä joku 70€ ja pankissa erääntyviä laskuja yli 7000€ edestä. Ja saatan tuosta joskus itsekin vitsailla, esim. joulukuussa kun tilipäivänä maksoin pari laskua niin jäi joku alle 20€ tilille. 

Mutta ei me silti persaukisia olla. Tilillä vaan on välillä tällaista, että siellä ei ole rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen. Itse olen pyrkinyt siihen, että vaikka jäisin työttömäksi, pystyisin silti säästöilläni (työttömyyskorvausten lisäksi) elämään ainakin 5 vuotta huoletonta elämää. Oikeastaan tuokin on melko lyhyt aika ja yritän säästää koko ajan enemmän. En saisi kyllä öitä nukuttua, jos olisi tili lähes tyhjä.

Oho, vau, viisi vuotta on kova tavoite.

Mä olen tavoitellut puolen vuoden tai vuoden menoja ja aatellut vetäväni hyvin!

Olen laskenut, että 500 euroa työttymyyspäivärahan päälle kuukaudessa riittää tarvittaessa ihan hyvään elämään. 5 vuodessa se tekee 30 000, minkä saan säästettyä palkasta 3-4 vuodessa.

Mun minimisäästötavoite puskurirahastoksi on 10 000, ja pidemmällä tähtäimellä haluaisin 20 000.

Olen freelancer ( = yrittäjä), joten en ole varma saanko juuri mitään työttömyyskorvauksia. Siksi olen laskenut, että joudun käyttämään kuussa vähintään 1 200, jos putoan tyhjän päälle (ellen ihan rupea nykyistä asuntoa myymään ja yksiöön muuttamaan... ei ollut ajatuksena, ellen joudu tosi tiukkaan paikkaan).

Toisaalta olen siinä mielessä paremmassa tilanteessa kuin normityötön, että äärimmäisen epätodennäköisesti kaikki tulonlähteeni eri asiakkailta kuivuvat samaan aikaan, eli huonossakin tilanteessa saan lähes varmasti koko ajan jotain tuloja ja lisäksi veroprosentti laskee olemattomaksi = puskurini riittää todellisuudessa laskettua kauemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen ihmisen, joka on kotoa oppinut sellaisen mallin, että raha pitää käyttää mahdollisimman nopeasti, tai se haihtuu ilmaan ennen kuin siitä ehtii hyötyä mitenkään. Siis jotenkin sellaisen oletuksen, että raha on kuin hiekkaa, joka joka tapauksessa valuu sormien välistä, joten on parempi jos ehtii edes käyttämään sen edes johonkin, mihin tahansa, ennen kuin se katoaa.

Kulutustottumukset ovat tämän mukaiset, ja siinähän se mielikuva vahvistuu, että raha katoaa hetkessä, teki mitä teki. :D

Ihme noidankehä tuokin. Hänen pitäisi varmaan mennä johonkin rahaterapiaan.

Jep, jos rahaa laittaisi törsäämisen sijaan sivuun, niin pahimmassa tapauksessa se saattaisi mennä laskuihin, vuokraan ja muihin juokseviin kuluihin ekä sitten kuun lopussa olekaan enää varaa uusiin trendivaatteisiin tai railakkaaseen baarireissuun.

Tai uusiin huulitäytteisiin. Pakko pyytää taas itkien sukulaisilta apua vuokranmaksuun, kun on niin pieni palkka.

Mä en nyt varsinaisesti tuhlaaja ole, mutta olisi parantamisen varaa. Ei sellaista tilannetta ole ettei olisi rahaa ruokaan mutta jotenkin en osaa oikein säästää. Mulle on kyllä opetettu järkevää rahankäyttöä. En ole hyvätuloinen, mutta varmasti olisi varaa säästää vähän jos osaisin paremmin hallita rahani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelen. Itse olen pyrkinyt siihen, että vaikka jäisin työttömäksi, pystyisin silti säästöilläni (työttömyyskorvausten lisäksi) elämään ainakin 5 vuotta huoletonta elämää. Oikeastaan tuokin on melko lyhyt aika ja yritän säästää koko ajan enemmän. En saisi kyllä öitä nukuttua, jos olisi tili lähes tyhjä.

Oho, vau, viisi vuotta on kova tavoite.

Mä olen tavoitellut puolen vuoden tai vuoden menoja ja aatellut vetäväni hyvin!

Olen laskenut, että 500 euroa työttymyyspäivärahan päälle kuukaudessa riittää tarvittaessa ihan hyvään elämään. 5 vuodessa se tekee 30 000, minkä saan säästettyä palkasta 3-4 vuodessa.

Meillä on samat laskelmat. Olisin velaton ansiosidonnaisen loppuessa, peruspäivärahalla ja muutaman sadan säästöillä kuukaudessa pärjäisin nykysäästöillä 21 vuotta eläkeikään (kertymä 1700e) asti

Vierailija kirjoitti:

No siinä se vastaus tuli, ei olla kotona opetettu. Itse olen juuri sellainen tuhlari. Vingutan vaan korttia kunnes se ei enää toimi ja ihmettelen mihin ne rahat taas katosivat. Mulle ei kotona opetettu mitään ja sain kaiken ilmaiseksi. Mulle ostettiin paljon kaikkea kallista koska tavallaan vanhemmat kai tunsivat syyllisyyttä ja halusivat hemmotella minua edes materialla.

Paskapuhetta. Heikkomielisen toimintaa olla kykenemättä muuttamaan toimintaa jonka itsekkin tajuaa vahingolliseksi. Käytännössä siis keksitty tekosyy idioottimaiselle toiminnalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen ihmisen, joka on kotoa oppinut sellaisen mallin, että raha pitää käyttää mahdollisimman nopeasti, tai se haihtuu ilmaan ennen kuin siitä ehtii hyötyä mitenkään. Siis jotenkin sellaisen oletuksen, että raha on kuin hiekkaa, joka joka tapauksessa valuu sormien välistä, joten on parempi jos ehtii edes käyttämään sen edes johonkin, mihin tahansa, ennen kuin se katoaa.

Kulutustottumukset ovat tämän mukaiset, ja siinähän se mielikuva vahvistuu, että raha katoaa hetkessä, teki mitä teki. :D

Ihme noidankehä tuokin. Hänen pitäisi varmaan mennä johonkin rahaterapiaan.

Jep, jos rahaa laittaisi törsäämisen sijaan sivuun, niin pahimmassa tapauksessa se saattaisi mennä laskuihin, vuokraan ja muihin juokseviin kuluihin ekä sitten kuun lopussa olekaan enää varaa uusiin trendivaatteisiin tai railakkaaseen baarireissuun.

Tai uusiin huulitäytteisiin. Pakko pyytää taas itkien sukulaisilta apua vuokranmaksuun, kun on niin pieni palkka.

Eikä auta, vaikka on yrittänyt elää säästeliäästi. Kalliista merkkivaatteesta oli saanut hyvän alennuksen, ja yleensä kulkee matkat uberillä, eikä tavallisella taksilla. Siinä säästää pitkän pennin. Silti ei tahdo raha riittää, kuka tässä kuussa maksais vuokran, ”kun mulla on niin pieni palkka, että se ei riitä mihinkään”?