Mies osallistumaan enemmän??

Minusta on koko ajan tuntunut, että mies osallistuu ihan kivasti kaksosten hoitoon, mutta kun asiaa mietin, aika paljon se johtuu siitä, että minä käskytän ;). Siis minulla on varmaan ihan tapana jo sanoa, että minä teen nyt tämän niin tee sinä sillä aikaa tämä toinen juttu. Toisaalta mies on tosi kivasti antanut minulle vapaahetkiä esim. menemällä lasten kanssa keskenään pappaa moikkaamaan. Siitä hatunnosto miehelle.



Meillä on kyllä alusta asti ollut selvää, että kun lapset ovat yhteisiä, niin myös yhdessä hoidetaan. Kummallakin pitäisi tietenkin olla myös omat vapaat hetket. Omassa mielessä täytyy aina välillä itseään muistuttaa, että mies käy päivisin töissä, kun minä olen lasten kanssa, eikä huvittelemassa! Siis yleisesti ottaen olen tilanteeseen tyytyväinen, mutta välillä, kun väsyttää, odottaa vain, että mies tulisi kotiin ja hoitaisi lapset ja eihän se tietenkään niin mene...



Tässäpä tällaista mietintää suuntaan jos toiseen.



Enna ja paapiaiset 1v.3kk

mies on alusta asti osallistunut niin paljon kuin ehtii. Sekä oma-alotteisesti että käskyttämällä ;). Yöheräämiset on kyllä olleet mun vastuulla, johtuen siitä että hänen on jaksettava tienata niitä " vellirahoja" päivisin. Iltapesut ja kylvetykset on miehen heiniä kokonaan. Lapsia hoitaa " ämpyilemättä" aina kun mulla on jotain menoa. Viikonloppuisin hoidetaan 50-50. Eli ei valittamista.



Mulla oli aluksi vähän sitä vikaa, että puutuin vähän liikaa hänen tekemisiin (" mitä sä laitoit niille päälle?!?" " Älä tollee tee, ku näin..." ). Vähällä oli ettei miehen lastenhoitointo lopahtanut hyvin lyhyeen... Onneksi oma käytökseni alkoi hyvissä ajoin särähtää omaankin korvaan ja tajusin antaa vapaat kädet, " vaikka se taas laittoikin noi ihan hirveät potkuhousut" ;).

Ja meillä kyllä osallistuu mukavasti lasten hoitoon pyytämättä. Asiasta keskusteltiinkin jo ennen lasten syntymää.



Nyt kun lomat ovat miehellä ohi niin oikeastaan kaikki kotityöt on mun vastuulla ja se pistää joskus ärsyttämään. Eka koko päivä lasten kanssa, ja kuten tiedät, ei päivällä kyllä muita kotitöitä ehdi tehdä kuin ruoat. Jos ei sitten illalla KOKO ajan häärää, siivoo, pyykkää, tiskaa, pura epämääräisiä tavaraläjiä jne.. niin torpassa ei pääse sotkun takia liikkumaan, ja sitten on AIVAN puhki, ja onkin jo nukkumaanmenoaika.. Mies kyllä tekee niitä kotitöitäkin mutta AINA on pyydettävä.



Täältä tähän,

J.

Elikkäs 4 ipanaa. Ja kaikki minun vastuulla ja hoidettavana. Pyytämällä mies tekee mitä pitää, mutta... =(

Heips!

Mulla hyppäsi silmille, kun kirjoitit miehen pitkistä työpäivistä. Tämä on vain mun mielipiteeni, mutta äiti tekee ihan yhtälailla töitä ollessaan kotona lasten kanssa kuin isä joka työskentelee kodin ulkopuolella. Molemmat ovat varmasti ihan yhtälailla väsyneitä illalla. Lasten tekoon muutenkin vaaditaan sekä isä että äiti, joten niiden hoitaminenkin on molempien homma.

Itse tuppaan olemaan käskyttäjätyyppiä, mutta se ei tarkoita sitä, että mieheni olisi laiska. Yleensä vain käy niin, että mies on ajatellut ensin tehdä jonkun muun kotityön, kun huomaan jonkun toisen asian olevan vielä tekemättä ja ehdin vain sanoa ensin.

Meidän perheeseen kuuluu kolme tyttöä, " yksönen" 2v4kk ja kaksoset 7kk. Olen tosi onnekas, kun mies oli kaksosten syntymän jälkeen kotona 7 viikkoa (isyysloma+talviloma+3viikkoa kesälomaa etukäteen). Työnantaja oli reilu ja ymmärsi. Ja onhan mieskin onnekas, koska hän sai rauhassa tutustua uusiin tulokkaisiin! =)



Patistakaa miehet mukaan touhuun, ei vain kotitöihin vaan vauvojen hoitoon myös. Jos lasten kanssa ei ole alusta asti, niin suhde ei ole myöhemminkään läheinen.

Olen joskus kuullut isästä, joka sanoi poikansa synnyttyä, että hän sitten käy sen kanssa kalassa, kun poika on kasvanut isoksi. Muuten ei juuri hoitanut poikaansa eikä viettänyt tämän kanssa aikaa. Mielenkiintoinen logiikka mielestäni!



=)

Ihan ystävällisesti,

masuli

+ hyvä mies ja tyttötrio

oon tietty vielä vähän jäävi kommentoimaan kun kaksoset vielä masussa mutta esikoisen kanssa toimi semmonen että miehellä oli aina kotona ollessaan selkeä vastuualue. Miehet kun on yleensä tosi huonoja oma-aloitteisesti jotain vauvojen kanssa tekeen, vaikka haluaisivatkin auttaa. Esim. meillä mies vaihtoi AINA vaipan kotona ollessaan ja kylvetti JOKA KERTA. Jos ei mies kylvettänyt niin jäi vauva kylvettämättä. Se vastuu motivoi ainakin mun miestä eikä tarvinnut käskyttää. Sitten sai mies ylpeenä esitellä kun oli niin hyvin kylvetetty ja kaulapoimut ja korvan taustat rasvattu ettei ollu ihottumia mitään ;) eli nautti työn tuloksista.



TOinen kommentti tähän, mun huomio on että miehet ei luonnostaan innostu pikkuvauvojen hoidosta kovin helposti mutta sitten kun pystyvät jotenkuten kommunikoimaan lapsen kanssa ja varsinkin taaperoikäiseen kiintyminen on jo luontevampaa. Eli ei se välttämättä niin ole että isä ei saa myöhemmin kontaktia lapseen jos ei vauva-aikana innostu hoitaan ja leperteleen ;) Mutta jokainen varmaan tyylillään, että näin meillä ja lähipiirissä...



Mutta kaikki konstit käyttöön että saat miehen auttamaan, se on isän velvollisuus oli kyse sitten yksös- tai kaksosvauvoista!



Elise 35+5

Aamuisin ollaan sovittu, että hän kun ylensä herä aiemin, niin hän hoita sen vauvan kuka ensiksi herä! Tai molemmat.

Senjälkeen on hänellä 100km työmatka 10 tuntia jaloilla seisomista ja 100km kotimatka. Yöunet ovat ylensä aika lyhyet hänellä ja ollaan sovittu, että minä olen lasten kanssa, elikkä-ei mitään valitettava:)!!!



T:" Paksuna78" tytöt 4 ja 3v, sekä kohta 7kk T&P

10 v täyttävä poika miehen ex-liitosta ( asuu meillä lähes kokonaan). Mies arkipäivisin töissä melko pitkää päivää, mutta iltaisin kyllä hoitaa ja aamulla usein antaa tuplille pullosta maitoa, jos en jaksa imettää ja haluan nukkua. Viikonloppuisin kyllä hoitaa. Kotona mies myös vapaa-aikanaan viihtyy aika paljon, koska tuo hänen ex-liiton lapsensakin asuu meillä. Mies haluaa hänen ehdottomasti asuvan meillä, joten saa myös luvan sitten olla täällä huoltamassa näitä lapsia, koska mulla on ihan tarpeeksi näissä omissanikin. Kuulostaa julmalta, mutta tämä on fakta.



Onhan tuossa mun miehessänikin huonot puolensa ja monesti tuntuu, että hän ei ihan arvosta sitä, mitä päivisin täällä teen. Hän ei huomaa, jos olen siivonnut tms. Mies on siinä suhteessa vähän " lapsellinen" ; kuvittelee kaiketi että pyykit itsestään peseytyy ja siliää ja sujahtaa kaappeihin ja että tämä kämppä itsestään siistenee siistiksi. Kun hän on lasten kanssa, ni keskittyy " vain" hoitoon ja lähinnä pulloruokintaan ja kämppä on kuin ydinpommin jäljiltä... EI se minultakaan itrsetsään hoidu tämä homma, vaan jonkun täytyy nämä " itsestäänselvyydet" tehdä.

helpommin, kun olen antanut mieheni tehdä " tavallaan" . En enää jaksa valittaa pienistä jutuista ja sotkuista. Ei hän kuitenkaan muutu siinä suhteessa. Jos mies esim. laittaa lapsille " mielenkiintoiset" väriyhdistelmät mitä tulee vaatteisiin yms, ni olkoon niin. Päasia, että jotain tekee.