Lue keskustelun säännöt.
En pääse ikinä yli vanhasta ihastuksesta
10.03.2021 |
Kyseessä on ihminen, jonka kanssa ei koskaan tullut varsinaista suhdetta. Olin tehnyt useamman vuoden töitä sen eteen, että unohtaisin hänet, tai lakkaisin olemasta ihastunut, ja luulin jo onnistuneeni. Sitten näin hänet sattumalta - ja nyt hän on taas koko ajan mielessä. Ikävää tässä on se, että olen jo uudessa suhteessa, ja välittömästi hänet nähtyäni alkoi tämä nykyinen suhde ja nykyinen kumppani tuntua laimealta. Kun valitettava totuus on, että niin paljon kuin hänestä tykkäänkin (ja tiedän hänen olevan ihana ihminen ja ihana kumppani, minua huomioiva ja rakastava) en koskaan ole ollut häneen niin palavasti rakastunut kuin tähän toiseen.
Masentavaa on se, että nyt tuntuu etten koskaan pääse yli tästä vanhasta jutusta, Täysin en pysty sitä estämään, ettenkö joskus voi nähdä häntä, ja näköjään heti kun näen hänet, aktivoituu vanha ihastus heti. Onko jotain oikeasti toimivaa keinoa unohtaa ja päästä yli? Kaikkeni tosin luulin jo yrittäneeni.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Se ihastus voi johtua ihan vaan siitä kun suhdetta ei koskaan syntynyt niin se on mielessäsi nyt se täydellinen vuosisadan rakkaustarina.
Niin, varmasti johtuukin siitä, että juttu tavallaan "jäi kesken". En tosin niinkään ajattele, että se olisi ollut vuosisadan rakkaustarina, tai edes, että hän olisi joku Se Oikea, vaan hänessä vaan on sellaista vetovoimaa, ja hänessä oli paljon sellaista, mistä toisessa tykkään - niin fyysisesi kuin henkisesti.
Mutta johtui mistä tahansa, nyt tämä sitten taas aktivoitui, ja sen saa millään järkeilyllä tätä pois. Olen tässäö vuosien aikana ymmärtänyt, ettei suhde hänen kanssaan välttämättä olisi edes kovin hyvin toiminut - olemme myös jossain määrin vähän erilaisia - mutta ei senkään tajuaminen sitä vetovoimaa poista. Ongelmahan onkin juuri se, että olen ihastunut, vaikka jutusta ei tule mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä on käynyt samalla tavalla paitsi ihastus olisi halunnut olla vain kaveri, mihin tietenkään ei voi suostua. Se pitää olla kaikki tai ei mitään.
Elämä olisikin helppoa jos pystyisi noin vaan unohtamaan niitä asioita joita ei halua muistaa. Ihmismieli ei vaan toimi niin. Joillakin klisee "aika parantaa haavat" toimii, toisilla ei. Mies joka sinun mielessäsi pyörii, teki sinuun ilmeisesti lähtemättömän vaikutuksen, ja todennäköisesti tulee olemaan ajatuksissasi lopun elämän. Miksi edes erositte? Mieti mikä siinä suhteessa oli sellaista joka EI ollut hyvää, ja onko nykyinen suhteesi kumminkin parempi ja ehkä tasapainoisempi.
Vierailija kirjoitti:
Elämä olisikin helppoa jos pystyisi noin vaan unohtamaan niitä asioita joita ei halua muistaa. Ihmismieli ei vaan toimi niin. Joillakin klisee "aika parantaa haavat" toimii, toisilla ei. Mies joka sinun mielessäsi pyörii, teki sinuun ilmeisesti lähtemättömän vaikutuksen, ja todennäköisesti tulee olemaan ajatuksissasi lopun elämän. Miksi edes erositte? Mieti mikä siinä suhteessa oli sellaista joka EI ollut hyvää, ja onko nykyinen suhteesi kumminkin parempi ja ehkä tasapainoisempi.
Emme olleet tämän ihmisen kanssa suhteessa (ja hän muuten oli nainen). Tutustuimme, oli molemminpuolista flirttiä ja vaikutti jo todella lupaavalta, mutta sitten juttu kuitenkin lässähti. Eli johtui ihan vaan tästä toisesta osapuolesta, että mitään suhdetta ei tullut.
En tiedä, onko nykyinen parempi - se riippuu varmaan siitä, mitä haluaa. Tässä on ehkä ongelmana se, että mitään valtavaa ihastusta tai intohimoa ei ole koskaan ollut, mutta tasapainoisempi varmasti kyllä on. Omat ongelmansa kyllä tässäkin.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on käynyt samalla tavalla paitsi ihastus olisi halunnut olla vain kaveri, mihin tietenkään ei voi suostua. Se pitää olla kaikki tai ei mitään.
Totta, ei sitä oikein voi olla kaveri, jos itse on kuitenkin ihastunut. Ja silloin ei myöskään ikinä pääse toisesta yli, kun kuitenkin nähdään, vietetään aikaa yhdessä - ja itse salaa tovoo, että ehkä jos sittenkin... Kyllä se siinä mielessä tosiaan ON kaikki tai ei mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on aivan liian lyhyt sen miettimiseen, mitä olisi voinut olla. Et tule koskaan unohtamaan tuota toista, koska olet jo vuosia yrittänyt. Jotenkin pitäisi asia selvittää, onko toisella puolella kiinnostusta sinua kohtaan.
Mitä jos kysyisit suoraan hänen tunteistaan? Tai missä väleissä olette, voisitko laittaa vaikka viestin, mitä kuuluu? Tietäisit ainakin, voisiko teistä kenties joskus tulla jotain.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on aivan liian lyhyt sen miettimiseen, mitä olisi voinut olla. Et tule koskaan unohtamaan tuota toista, koska olet jo vuosia yrittänyt. Jotenkin pitäisi asia selvittää, onko toisella puolella kiinnostusta sinua kohtaan.
Mitä jos kysyisit suoraan hänen tunteistaan? Tai missä väleissä olette, voisitko laittaa vaikka viestin, mitä kuuluu? Tietäisit ainakin, voisiko teistä kenties joskus tulla jotain.
No, aikanaan yritin sen verran sinnikkäästi ja monta kertaa, että luulen kyllä ottaneeni selvää. Siitä kuitenkin on muutama vuosi aikaa. Oma tulkintani on, että hänen puoleltaan oli kyllä jonkinlaista kiinnostusta, mutta syystä tai toisesta ei riittävän paljon, koska hän kuitenkin oli se, joka ei halunnut suhdetta. Ja sittemmin hän on itsekin aloittanut jo suhteen - en tiedä onko se suhde yhä olemassa, mutta hyvin mahdollista. Emme ole tekemisissä - tein tietoisen päätöksen, etten enää pidä yhteyttä, jotta pääsisin hänestä yli. Tosin tässä sitä taas ollaan...
Se ihastus voi johtua ihan vaan siitä kun suhdetta ei koskaan syntynyt niin se on mielessäsi nyt se täydellinen vuosisadan rakkaustarina.