Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Add yläasteikäisten nuorten etäkoulun sujuminen?

Vierailija
09.03.2021 |

Kuinka teillä sujuu? Täällä seiskaluokkainen unohtelee asioita ja saa olla patistamassa takas tehtävien tekoon kun tekeminen harhautuu muualle. Mutta yllättävän hyvin menee viime vuoteen verrattuna.
Se hyvä tilanne että satun itsekin olemaan lomautettuna, viime kevää olin etäkoulun aikana kokoaikatyössä missä en edes voinut olla puhelimen äärellä niin oli kyllä välillä todella rankkaa yhdistää opettajan sijaisena olo työpäiviin. Eli aina kun tulin töistä tehtiin puolet tehtävistä (puolet oli itse saanut tehtyä) koska motivaatio oli lapselta aivan hukassa sillon.

Tiedoksi vain kellä ns. Normineurolapset niin add lapsilla/nuorilla ei ole tuo oma-aloitteisuus tai motivaatio mikään itsestään selvyys tai pelkästään vanhemmista ja kasvatuksesta kiinni oleva juttu. Eikä älykkyydestä. Vaan keskittymisen epätasaisuuden ja vireystilan kanssa on haasteita paljon enemmän.

Tsemppiä kaikille etäkouluun! Nuorille ja vanhemmille :)

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
09.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä etähommassa on se hyvä puoli, että moni vanhempi on nähnyt totuuden lapsen opiskelusta. Voin nimittäin kertoa, että eivät nämä uneksijat yleensä edisty oppitunneilla luokkahuoneessakaan. Kun aletaan tehtäviä tarkistaa, voi käydä ilmi, että on istuttu haaveissa ja tehtävä on tekemättä. Oppitunnilla mennään kuitenkin keskiarvo-oppilaan tahtia. Nopeat joutuvat toisinaan odottamaan ja sitten on tämä osa, joka ei saa mitään aikaan, vaikka odotettaisiin seuraavaan päivään. Lopulta on vain pakko mennä eteenpäin. 

Opettajan on keskityttävä lähinnä ryhmän ohjaamiseen, eikä hän voi istua näiden muutaman oppilaan vieressä koko ajan käskemässä. 

Valitettavasti ei välttämättä ole mitään merkitystä oppilaan edistymisen kannalta, haaveileeko hän kotona vai luokassa.

Vierailija
2/7 |
09.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tässä etähommassa on se hyvä puoli, että moni vanhempi on nähnyt totuuden lapsen opiskelusta. Voin nimittäin kertoa, että eivät nämä uneksijat yleensä edisty oppitunneilla luokkahuoneessakaan. Kun aletaan tehtäviä tarkistaa, voi käydä ilmi, että on istuttu haaveissa ja tehtävä on tekemättä. Oppitunnilla mennään kuitenkin keskiarvo-oppilaan tahtia. Nopeat joutuvat toisinaan odottamaan ja sitten on tämä osa, joka ei saa mitään aikaan, vaikka odotettaisiin seuraavaan päivään. Lopulta on vain pakko mennä eteenpäin. 

Opettajan on keskityttävä lähinnä ryhmän ohjaamiseen, eikä hän voi istua näiden muutaman oppilaan vieressä koko ajan käskemässä. 

Valitettavasti ei välttämättä ole mitään merkitystä oppilaan edistymisen kannalta, haaveileeko hän kotona vai luokassa.

Onpa omituinen vastaus. Kuvitteletko sä, että mä en ilman etäkoulua tietäisi, että add-lapseni haahuilee? Ja mitä sä kuvittelet, että se auttaa lapseni tavallista koulunkäyntiä, että mä omien töideni ohessa yritän olla koko ajan myös patistamassa lasta? Tämä jotenkin mystisesti poistaa lapsen oireet sitten koulussa?

Mun lapsi on alakoulussa. Hänellä ei ole vielä diagnoosia, mutta jo nyt on sovittu koulun kanssa erilaisista tukitoimista. Toimintaterapeutin arviojakso on tulossa. Mutta voin vakuuttaa, että siitä, että mä tiedän, että lapseni haahuilee, ei ole mitään apua hänen koulutyöskentelyssään silloin, kun hän on koulussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
09.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

yhdessä lapsesi kanssa jaat kulloinkin tehtävänä olevan tehtävän osatehtäviin, sitten kellotat aikaa, 10 tai vaikka 5 minuuttia per osatehtävä. Jos ei tule tehtyä siinä ajassa, seuraava tehtävä eteen, jos seuraava tehtävä vaatii edellisen tehtävän tekemistä, sitten uudet kymmenen minuuttia. jos hermot on menneet 10 minuutissa, pieni liikunnallinen tauko, tai joku terveellinen eväs. Jos lapsi on kilpailuhenkinen, voit sopia hänen kanssaan esim. että jos saa tunnissa tehtyä kolme tehtävää oikein, saa pelata 10 minuuttia pidempään jotain peliä. Keksi itse palkinnot, pääasia, että on joku sellainen, josta lapsi tykkää. terkuin addin vanhempi ja itsekin addi

Vierailija
4/7 |
09.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietäisitpä miten moni erityislapsen vanhempi kuvittelee oireiden olevan koulupäivän aikana jotenkin lievempiä.

Ajattele positiivisesti. Lapsesi harjoittelee nyt niitä taitoja, joita ilman toisen asteen opinnot ja työelämä eivät onnistu mitenkään.

Vierailija
5/7 |
09.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tietäisitpä miten moni erityislapsen vanhempi kuvittelee oireiden olevan koulupäivän aikana jotenkin lievempiä.

Ajattele positiivisesti. Lapsesi harjoittelee nyt niitä taitoja, joita ilman toisen asteen opinnot ja työelämä eivät onnistu mitenkään.

No mä tiedän faktana, että lapsen normaalikoulunkäynti sujuu huomattavasti paremmin koulussa kuin sujui kotona etäkoulussa. Ja siis lapseni on ihan hyvä koulussa ja käyttäytyy siellä hyvin (paljon paremmin kuin kotona), mutta hänellä on vaikeuksia päästä alkuun tehtävissä, ehtiä ajoissa paikasta toiseen sekä ottaa välineet esille.

Vierailija
6/7 |
16.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moi!

Vaikka olen etäilevä ADD-aikuinen niin luonnollisesti etäily on tuonut siinä maarin haasteita, että omaa aktiivisuuttaan on joutunut mietiskelemään sekä vertaamaan omaan historiaan. Ymmärrän, jos ne eivät ole suoraan hyödynnettävissä lapseen ja nuoreen, mutta ehkä jotain apuna.. :)

Ajatusten harhailu - kaipaan siirtymävaihetta työn ja kodin välillä, jolloin oli aikaa ajatukselle harhailla. Se oli myös palauttavaa, kun ei ollut suorituspaineita. ADD :llä ajalla on tapana vaan kadota :D Koetan nyt liikkua paikasta toiseen kävellen. Saatan miestä kuntosalille, varaan aikaa enemmän kävellä omiin harrastuksiin (kun niissä on voinut välillä käydä) ja pidemmän mutkan kauppaan. ADD kaipaa tätä usein, koska skarppius on väsyttävää pitkin päivää ja vaatimus läsnäolosta on sekä arjen pyörittämisessä koti- että työolosuhteissa.

Rutiinit - etäily vaikuttaa vahvasti rutiineihin. On pidettävä yllä heräämistä, tehtävän aloittamista tiettyvänä aikana sekä tarvittaessa aikataulutettava päivä erilaisille tehtäville. Työ-ja kotiaskareet sulautuvat herkästi, joten tietylle tekemiselle olisi hyvä varata myös paikka. Lounaalla syödään ruokapöydässä, pidetään sovittu tauko (tarvittaessa kello, jos samalla esim. somettaa) ja opiskelut hoidetaan sille varatulla paikalla. Hyvä olisi myös miettiä, millainen työympäristö on. Päivän tuottaminen olisi myös tärkeää, sillä hyperfokusointi saattaa vaikuttaa myös taukojen pitämättömyytern.

Jos nuori (tai aikuinen) on liikunnallinen, koettakaa keksiä jokin, mihin hän voi purkaa itseään. Itse käyn sisä- tai ulkopyöräilyssä.

Omien tunteiden sanottaminen - yleisesti ottaen taito, mikä auttaisi kaikkia, mutta ulkopuoliseksi itsensä helposti tunteva ADD tarvitsee harjoittaa tätä taitoa ihan aktiivisesti. Mikä on se asia, mitä mi tarvisetän, jotta voin tehdä tämän asian hyvin?

Tsemppaus ja itse myötätunto - jos joku aikuinen olisi nuorena tsempannut ja kannustanut onnistumisista niin en olisi kadottanut itseäni pettymyksiin ja rangaistuksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
16.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielummin ADD kuin säntäilevä ADHD pissis